Vanhemmat esiopetuksen integroidun pienryhmän laadun arvioijina

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Kotkan kaupungin ylläpitämässä päiväkoti Sateenkaaressa toimivan esiopetuksen integroidun pienryhmän laatua lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten esiopetuksen pienryhmä vanhempien mielestä toimii, miten lapsi viihtyy päivähoidossa, miten kasvatuskumppanuus pienryhmässä toteutuu sekä mitä laatu päivähoidossa vanhempien mielestä tarkoittaa ja miten laatu toteutuu esiopetuksen pienryhmässä. Työssä yhdistyy sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimus, ja aineistonkeruumenetelmänä on kahtena kyselynä toteutettu survey-tutkimus. Tutkimus toteutettiin kahtena asiakaskyselynä esiopetuksen toimintakautena 2008–2009. Ensimmäinen kysely jaettiin pienryhmän lasten vanhemmille syksyllä 2008 ja se käsitteli vanhempien ensivaikutelmia sekä kartoitti heidän näkemyksiään päivähoidon ja esiopetuksen laadusta. Toinen kysely toteutettiin keväällä 2009 ja sen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhempien laatutekijöiksi nostamat asiat toteutuvat esiopetuksen integroidussa pienryhmässä. Tutkimusten tuloksista ilmeni, että pienryhmän lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä ryhmän toimintaan ja kokivat sen laadukkaaksi. Vanhemmat nostivat vastauksissaan keskeisiksi päivähoidon laadun tekijöiksi lapsilähtöisyyden, kasvatuskumppanuuden, turvallisuuden, henkilökunnan riittävyyden ja pätevyyden, palvelun tason sekä asianmukaiset tilat. Esiopetuksen laatutekijöiksi he nimesivät näiden lisäksi kouluvalmiuksien kehittymisen, toiminnan monipuolisuuden sekä leikin. Päivähoidon laatua voidaan arvioida laatutekijöiden mukaan. Ne jaetaan puitetekijöihin, välillisesti ohjaaviin tekijöihin, prosessitekijöihin sekä vaikuttavuustekijöihin. Päivähoidon laatua voidaankin tarkastella kunkin tekijän osalta erikseen tai eri tekijöiden muodostamana kokonaisuutena. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vanhemmat arvostavat samoja asioita, jotka on määritelty päivähoidon laatutekijöiksi. Koska vanhempien vastauksista ei noussut esiin kehittämishaasteita, voidaan päätellä, että laadukas päivähoito toteutuu esiopetuksen integroidussa pienryhmässä päiväkoti Sateenkaaressa.The aim of study was to clear out the quality of preschool education in an integrated small group from the viewpoint of children’s parents in Sateenkaari Day-Care Centre in Kotka. The study focused on finding out how do the parents feel about preschool education in the small group, how happy is a child in day-care, how educational partnership is implemented in a small group, what does quality in day-care mean for the parents, and how it is realized in small groups. The study combines a qualitative and quantitative research, and the material was collected by a survey performed by two enquiries. The findings of the study show that the parents of the children who belong to the small group are satisfied with the work of the group and consider it to be of high quality. In their responses, the parents mention that the factors central to the quality of day-care are child-orientedness, educational partnership, safety, the sufficiency and competence of the staff as well as the level of service and appropriate facilities. In addition to these factors, they regard the development of school readiness, versatile activities and play as quality factors as well in preschool education. The quality in day-care can be evaluated according to the quality factors, which are divided into framework factors, indirect guiding factors, process factors and factors that influence. Thus, the quality in day-care can be looked at separately for each factor or as a whole of different factors. The findings of the study indicate that the parents appreciate the same things that have been defined as day-care quality factors. Since the parents´ responses did not include any challenges for development, it can be concluded that high quality in day-care is implemented in the integrated small group in preschool education provided in Sateenkaari Day-Care Centre

Vanhemmat esiopetuksen integroidun pienryhmän laadun arvioijina

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Kotkan kaupungin ylläpitämässä päiväkoti Sateenkaaressa toimivan esiopetuksen integroidun pienryhmän laatua lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten esiopetuksen pienryhmä vanhempien mielestä toimii, miten lapsi viihtyy päivähoidossa, miten kasvatuskumppanuus pienryhmässä toteutuu sekä mitä laatu päivähoidossa vanhempien mielestä tarkoittaa ja miten laatu toteutuu esiopetuksen pienryhmässä. Työssä yhdistyy sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimus, ja aineistonkeruumenetelmänä on kahtena kyselynä toteutettu survey-tutkimus. Tutkimus toteutettiin kahtena asiakaskyselynä esiopetuksen toimintakautena 2008–2009. Ensimmäinen kysely jaettiin pienryhmän lasten vanhemmille syksyllä 2008 ja se käsitteli vanhempien ensivaikutelmia sekä kartoitti heidän näkemyksiään päivähoidon ja esiopetuksen laadusta. Toinen kysely toteutettiin keväällä 2009 ja sen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhempien laatutekijöiksi nostamat asiat toteutuvat esiopetuksen integroidussa pienryhmässä. Tutkimusten tuloksista ilmeni, että pienryhmän lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä ryhmän toimintaan ja kokivat sen laadukkaaksi. Vanhemmat nostivat vastauksissaan keskeisiksi päivähoidon laadun tekijöiksi lapsilähtöisyyden, kasvatuskumppanuuden, turvallisuuden, henkilökunnan riittävyyden ja pätevyyden, palvelun tason sekä asianmukaiset tilat. Esiopetuksen laatutekijöiksi he nimesivät näiden lisäksi kouluvalmiuksien kehittymisen, toiminnan monipuolisuuden sekä leikin. Päivähoidon laatua voidaan arvioida laatutekijöiden mukaan. Ne jaetaan puitetekijöihin, välillisesti ohjaaviin tekijöihin, prosessitekijöihin sekä vaikuttavuustekijöihin. Päivähoidon laatua voidaankin tarkastella kunkin tekijän osalta erikseen tai eri tekijöiden muodostamana kokonaisuutena. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vanhemmat arvostavat samoja asioita, jotka on määritelty päivähoidon laatutekijöiksi. Koska vanhempien vastauksista ei noussut esiin kehittämishaasteita, voidaan päätellä, että laadukas päivähoito toteutuu esiopetuksen integroidussa pienryhmässä päiväkoti Sateenkaaressa.The aim of study was to clear out the quality of preschool education in an integrated small group from the viewpoint of children’s parents in Sateenkaari Day-Care Centre in Kotka. The study focused on finding out how do the parents feel about preschool education in the small group, how happy is a child in day-care, how educational partnership is implemented in a small group, what does quality in day-care mean for the parents, and how it is realized in small groups. The study combines a qualitative and quantitative research, and the material was collected by a survey performed by two enquiries. The findings of the study show that the parents of the children who belong to the small group are satisfied with the work of the group and consider it to be of high quality. In their responses, the parents mention that the factors central to the quality of day-care are child-orientedness, educational partnership, safety, the sufficiency and competence of the staff as well as the level of service and appropriate facilities. In addition to these factors, they regard the development of school readiness, versatile activities and play as quality factors as well in preschool education. The quality in day-care can be evaluated according to the quality factors, which are divided into framework factors, indirect guiding factors, process factors and factors that influence. Thus, the quality in day-care can be looked at separately for each factor or as a whole of different factors. The findings of the study indicate that the parents appreciate the same things that have been defined as day-care quality factors. Since the parents´ responses did not include any challenges for development, it can be concluded that high quality in day-care is implemented in the integrated small group in preschool education provided in Sateenkaari Day-Care Centre

Changes in teacher efficacy and ways to improve well-being at work in teachers' experiences

Noviisiopettajien työssä jaksaminen on ollut jo pitkään keskustelun aiheena ja onkin tutkittu, että työhyvinvointi on yhteydessä korkeaan opettajapystyvyyteen, mikä usein on heikko uusilla opettajilla. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajapystyvyys kasvaa koulutuksen myötä, mutta laskee ensimmäisen työvuoden aikana. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on korostettu työyhteisön merkitystä työhyvinvoinnille sekä on nostettu esiin työntekijän henkilökohtainen vastuu omasta jaksamisesta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia opettajapystyvyyden muutoksia opettajat ovat kokeneet uransa aikana sekä mitkä ovat ne tekijät, jotka lisäävät työhyvinvointia. Tähän laadulliseen tutkimukseen osallistui kuusi alakouluopettajaa, jotka olivat koulutukseltaan luokanopettajia sekä erityisluokanopettajia. Aineisto tuotettiin yksilöhaastatteluiden avulla maaliskuussa 2023 ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Koska tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita tiedonantajien kokemuksista, tutkimus nojautui fenomenologiseen tutkimussuuntaukseen. Opettajien kokemuksista ilmeni, että heidän pystyvyytensä kokemus oli korkea ennen koulutukseen pääsyä. Uran alkuvaiheessa opettajapystyvyys heikkeni, mikä ilmeni muun muassa liian korkeana tavoitteiden asettamisena. Opetusvuosien kertyessä opettajat kuitenkin kokivat stressin laskua ja joustavuuden kasvua mitkä olivat kasvavan opettajapystyvyyden merkkejä. Eräs muuttumaton tekijä opettajapystyvyydessä oli pitkäjänteisyys, mikä heijasteli tietyn asteista opettajapystyvyyden kokemusta läpi uran. Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi korostettiin ihmissuhteiden merkitystä, vaikkakin eri suhteet saivat erilaisia rooleja. Kollegoiden tukea arvostettiin arjen lomassa, rehtorin tukea kaivattiin etenkin ristiriitatilanteissa ja huoltajien rooli nähtiin etenkin oppilaiden edun takaajina, mikä edisti myös opettajien työhyvinvointia. Ihmissuhteiden lisäksi työajan ja -määrän rajaaminen nähtiin keskeisenä työhyvinvoinnin edistämistekijänä. Tulokset ilmentävät sitä, kuinka suuria opettajapystyvyyden muutoksia opettajat kokevat uransa aikana, ja kuinka työhyvinvointi on riippuvaista ihmissuhteista, myös suhteesta itseensä, mikä näkyy omien rajojen asettamisena.Novice teachers' well-being at work has been a public discussion for a long time, and it has been researched that well-being at work has a connection to higher teacher efficacy, which usually is virtually low with beginner level teachers. Previous studies have indicated that teacher efficacy increases during education but decreases during the first year of teaching. Additionally, earlier studies have emphasized the role of the work community when considering well-being at work, and individuals' own responsibility has been brought up. The objective of this master's thesis is to discover what kinds of changes teacher efficacy goes through during one's career and the objective is to discover the matters that increase well-being at work. Six elementary school teachers participated in this qualitative research, they were both class teachers and special education teachers. The research data was collected in March 2023 using personal interviews and it was analyzed with a data-based content analysis method. Because this thesis was attentive about interviewees experiences, it leans on phenomenology. The results showed that teacher efficacy was high before entering education. In the beginning of their career, teacher efficacy decreased, which was shown as setting too high goals. After some time, teachers experienced lower stress and higher flexibility, which were signs of growing teacher efficacy. One stable matter was persistent working, which was a sign of some kind of teacher efficacy throughout the career. The results also implemented that relationships had the biggest impact on well-being at work even though the relationships had different kinds of meanings. Colleagues were appreciated during the ordinary days, principals were needed the most when conflicts happened, and parents' role was to help their kids, which advanced teachers' well-being at work. Also, it was important to limit the work hours and the amount of work in general. The results highlight those big changes that teachers go through during their careers, and the dependance of relationships when considering well-being at work. Even the relationship one has for himself, which comes across as setting necessary boundaries for himself

Covid-19-pandemia-ajan vaikutus lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin

Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata Covid-19-pandemia-ajan vaikutusta lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin Suomessa. Työ rajattiin käsittelemään alle 25-vuotiaita lapsia ja nuoria, koska lapsuuden ja nuoruuden ikähaarukan määritelmät kirjallisuudessa vaihtelevat. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten pandemia-aika näkyy lasten ja nuorten arjessa ja miten pandemia-aika vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Työn tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen, erityisesti sairaanhoitajien, tietoa ja ymmärrystä pandemia-ajan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Työelämäyhteys on Tampereen ammattikorkeakoulun lasten hoitotyön lehtori Stiina Storvik-Sydänmaa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto koostuu kymmenestä julkaisusta, jotka kerättiin manuaalisesti internetistä ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin erilaisia lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin muodostavia osatekijöitä, joissa tapahtui muutoksia pandemia-aikana. Keskeisimpiä tuloksia olivat arjessa vapaa-ajan lisääntyminen useiden harrastusten ja lähikoulun keskeydyttyä, perheen lisääntynyt yhdessäolo ja vastapainona haasteet olla yhteydessä ystäviin ja läheisiin. Hyvinvoinnissa keskeisimpiä tuloksia olivat toimeentulon heikentyminen, elämäntyytyväisyyden lasku ja ammattilaisten tarjoaman tuen katkeaminen. Tutkimus osoitti lasten ja nuorten mielenterveyden kuormittuneen yksinäisyyden, pelon sekä lisääntyneiden mielenterveyden ongelmien vuoksi. Pandemia-aika kuormittaa lapsia ja nuoria useilla arjen ja hyvinvoinnin osa-alueilla, kuten opinnäytetyön tuloksista saadaan selville. Erityisen tärkeää on sen vaikutusten seuraaminen ja tutkiminen, jotta pandemia-aikaa eläneitä lapsia ja nuoria voidaan terveydenhuollossa kohdata ymmärtävästi. Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksena esitetään perusteellisempaa tutkimusta pandemia-ajan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin Suomessa ja ulkomailla. On tärkeää, että havainnoidaan pandemia-ajan kriittisiä vaikutuksia ja osataan ottaa huomioon myös pidemmän aikavälin muutokset. Tätä tietoa voidaan tuoda esiin niin terveydenhuoltoalan ammattilaisille kuin kaikille lapsia ja nuoria kohtaaville aikuisille, jotta heidän tilannettaan osataan ymmärtää ja tarjota paremmin oikeanlaista apua.This study was conducted as a narrative literature review and its purpose was to describe children and adolescents’ daily life and well-being during the Covid-19 pandemic in Finland. The research questions were: “How pandemic appears in children and adolescents’ daily life?” and “How pandemic affects children and adolescents’ well-being?”. The aim of this study was to amplify information and understanding for those working with children and adolescents, especially nurses, on the effects of the pandemic in children and adolescents’ life. The study was defined to concern children and adolescents under age 25. The data was collected manually from the internet and consists of ten publications. The results were analysed by using content analysis. The key results found in the study were the increase of free time during daily life as a result of hobbies and contact teaching being cut short. Daily time with family increased and as in contrast, there were difficulties of keeping in contact with friends and relatives. The key results in well-being were the decrease of livelihood and life satisfaction, as well as the suspension of healthcare professionals’ support. The study showed that the mental well-being of children and adolescents was overwhelmed due to loneliness, fear and increased mental health problems. The study found that the pandemic time burdens children and adolescents in several areas of personal life. The development proposal for future studies is a deeper understanding of the effects of the pandemic in children and adolescents in Finland and abroad

Salon Muistiyhdistyksen palveluesite

Salon Muistiyhdistyksen toiminnalla tuetaan muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia, edistetään heidän oikeuksiaan sekä lisätään yleisesti muisti- ja aivoterveystietoutta Salon ja Someron alueella. Yhdistys järjestää monipuolista toimintaa jäsenilleen sekä muille kiinnostuneille. Salon Muistiyhdistyksellä ei ole aiemmin ollut esitettä josta saisi tietoa siitä, mitä yhdistyksellä on tarjota asiakkailleen niin ennen sairastumista kuin diagnoosin jälkeen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Salon Muistiyhdistyksen käyttöön esite yhdistyksen omista muistipalveluista joita muistisairaille ja heidän läheisilleen on yhdistyksen toimesta järjestetty. Tavoitteena oli helpottaa työntekijöiden työtä, antaa tietoa ryhmätarjonnasta ja yhtenäistää ryhmiin ohjautumista. Tietoa kerättiin Muistiyhdistyksen toiminnasta kyselemällä työntekijöiltä, tutustumalla ryhmätoimintatarjontaan ja toimintakertomukseen. Palveluesitteessä kuvataan Salon Muistiyhdistyksen ryhmätoimintatarjonta ja sen konkreettinen sisältö sekä, missä vaiheessa Muistiyhdistyksen palveluihin voi hakeutua ja kenelle ne ovat tarkoitettu. Opinnäytetyönä tuotettu esite yhdenmukaistaa yhdistyksen työntekijöiden käytäntöjä ohjata asiakkaita eri ryhmiin ja madaltaa ryhmiin hakeutumisen kynnystä. Opinnäytetyö suunnattiin Salon Muistiyhdistys Ry:n työntekijöiden käyttöön, mutta esite on kaikkien käytettävissä Salon Muistiyhdistyksen kotisivujen kautta. Aihe on tärkeä, koska opinnäytetyönä tehty esite tuo tietoa Salon Muistiyhdistyksen toiminnasta ja antaa selkeän kuvan Muistiyhdistyksen tarjoamista palveluista. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että yleisestikin saatavilla oleva esite antaa informaatiota yhdistyksen työntekijöiden lisäksi myös muille yhteistyötahoille sekä antaa tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen.Salon Muistiyhdistys ry’s (Memory Association of Salo) activities support the well-being of people with memory disorders and their close ones, promote their rights and increase awareness of memory and brain health in Salo and Somero area. The association organises diverse activities to its members and other interested parties. Salon Muistiyhdistys has not previously had a brochure providing information on what the association has to offer its clients both before and after a diagnosis. The purpose of this thesis was to create a brochure for the use of the employees of Salon Muistiyhdistys. That would present the memory services which the association organises for people with memory disorders and their close ones. The objective was to facilitate to give information about group activities and standardise the practices of how the clients are selected into the groups. Information about the association's activities was gathered by interviewing the staff, getting acquainted with the offered group activities and looking through the Annual Report. The brochure describes the offered group activities and their specific contents, as well as the stage at which the services can be sought and for whom they are intended. The brochure, which was created as part of the thesis, will standardise the practises of how the employees at Salon Muistiyhdistys direct their clients into different groups. It will also lower the threshold for entering the groups. The thesis was primarily aimed at Salon Muistiyhdistys ry's employees, but the brochure is available for everyone on the association's website. The brochure serves an important purpose as it offers information on the activities of Salon Muistiyhdistys ry and gives a clear picture of the services offered by the association. As the conclusion of this thesis, it can be said that the brochure, which is generally available for everybody, gives information both to the association's employees and to other cooperation partners, as well as supports people with memory disorders and their friends and relatives

Sikiöaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

Alkoholi on yleisimmin käytetty päihde raskauden aikana ja aiheuttaa suurimmat kehityshäiriöt syntymättömälle lapselle. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen seuraukset voivat tulla missä vain raskauden vaiheessa mutta näkyvät usein vasta lapsen syntymän jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin kertoa sikiöaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksista lapsen kehitykseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa sikiöaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksista lapseen, jota toimeksiantajamme Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu voi käyttää sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden opetuksessa. Tutkimustulokset jaettiin vastaamaan opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä. Tulosten mukaan suurimpia kehityksellisiä vaikutuksia olivat erilaiset elimelliset vauriot ja epämuodostumat. Lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa esille nousivat mielenterveysongelmat sekä käytös- ja oppimishäiriöt. Sikiöaikana alkoholille altistuneiden lasten diagnosoinnissa on Suomessa vielä kehitettävää ja tutkimustietoa tulisi saada lisää. Aiheen arkuus hankaloit taa tiedon keruuta sen mahdollisen leimaavuuden vuoksi, sekä moni tuleva äiti voi juoda alkoholia raskauden alussa tietämättä odottavansa lasta