Opinto-ohjaajien tulkintoja toisen asteen opiskelijoiden koulu-uupumuksesta, jaksamisen haasteista sekä tuen keinoista

Tiivistelmä. Opiskeluhyvinvoinnin haasteet, kuten koulu-uupumus, on nostettu esiin sekä tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa ajankohtaisena aiheena. Vallitseva koronapandemia on lisännyt aihepiirin ajankohtaisuutta entisestään. Opinto-ohjaajat toimivat osana moniammatillista opiskelijahuoltoryhmää, ja ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen erilaisten perustehtävien vuoksi myös niiden opinto-ohjauksen painopisteet ovat erilaisia. Tämän pro gradu -työn tavoitteena on selvittää, miten opinto-ohjaajat tulkitsevat toisen asteen opiskelijoiden koulu-uupumusta ja jaksamisen haasteita, millaisena he näkevät oman roolinsa opiskelijoiden tukena osana moniammatillista opiskelijahuoltoa sekä voidaanko opinto-ohjaajien tulkintojen pohjalta havaita opiskelijoiden koulu-uupumuksen ja jaksamisen haasteiden ilmenevän eri tavoin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä. Tutkielman yleisorientaatio on hermeneuttinen, mikä korostaa tutkittavan ilmiön merkitysten syvällistä ymmärtämistä. Pyrkimyksenä ei ole kuitenkaan systemaattisesti tulkita tutkittavien käsityksiä, näkemyksiä, merkityksenantoja tai kokemuksia, vaan kuvata niitä sellaisenaan. Tutkimukseen osallistui kolme ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajaa ja kaksi lukion opinto-ohjaajaa. Teemahaastatteluilla kerätty aineisto on analysoitu temaattisen analyysin keinoin. Opinto-ohjaajien tulkinnoista muodostui neljä pääteemaa: 1) Jaksamisen haasteiden ja koulu-uupumuksen esiintyminen ja oireet, 2) Jaksamisen haasteiden ja koulu-uupumuksen taustatekijät, 3) Opinto-ohjaus, moniammatillinen yhteistyö ja opiskelijahuolto opiskelijan jaksamisen tukena sekä 4) Korona-ajan poikkeusolojen vaikutus opiskelijoiden jaksamiseen ja koulu-uupumukseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja jaksamisen haasteiden ja koulu-uupumuksen suhteen on kuvattu kaikkien neljän teeman sisällä. Tuloksista ilmenee, että haastateltavat opinto-ohjaajat hahmottavat koulu-uupumuksen ja jaksamisen ongelmat laajana ja monitahoisena ilmiönä, ja niihin yhdistyy usein monenlaisia päällekkäisiä haasteita. Koulu-uupumuksen taustasyinä esille nousi erityisesti sosiaalisen tukiverkoston puute, yhteiskunnalliseen ilmapiiriin liittyvät tekijät, opiskelijan sopimattomuus opiskeluympäristöön sekä henkilökohtaisiin haasteisiin liittyvät tekijät. Ammatillisessa koulutuksessa merkittäväksi jaksamisen haasteita aiheuttavaksi tekijäksi nähtiin pelko työelämästä ja työelämässä oppimisesta, kun taas lukion opinto-ohjaajien tulkinnoissa korostuivat opinnoissa menestymiseen ja korkeakoulutukseen hakemiseen liittyvät paineet. Opinto-ohjaajan rooli nähtiin merkittävänä yhteisöllisen opiskeluhyvinvoinnin edistämisessä, jaksamisen haasteiden tunnistamisessa, opiskelijan eteenpäin ohjaamisessa, yksilöllisen opiskelupolun suunnittelussa sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Kesällä 2020 tehdyissä haastatteluissa koronapandemiasta johtuvan etäopetuksen nähtiin sujuneen pääasiassa hyvin, mutta vaikuttavan opiskelijoiden jaksamiseen, koulu-uupumuksen puhkeamiseen sekä opintomenestykseltään eri tasoisten opiskelijoiden polarisoitumiseen.Interpretations of secondary school study counselors about school burnout, coping challenges, and means of support. Abstract. The challenges of study wellbeing such as school burnout has been raised as a topical issue in both the research and the public debate. The prevailing corona pandemic has further increased the timeliness of the topic. Study counselors act in their role as part of interprofessional student care, and their guidance priorities differ slightly due to the different basic tasks of vocational education and high school education. The aim of this master’s thesis is to find out how study counselors interpret secondary school students’ school burnout and challenges of coping in their studies, how they see their own roles supporting students as part of interprofessional student care and whether it can be detected differences between high schools’ and vocational schools’ student school burnout and challenges of coping based on the interpretations of study counselors interviewed. In this thesis the general orientation is based on hermeneutics, what is emphasizing an in-depth understanding of the meanings of the phenomenon under research. However, the aim is not to systematically interpret participants’ understanding, views, meanings, and experiences, but describe them as such. Three vocational school study counselors and two high school study counselors were participated in the study. Data was collected through a thematic interview and analyzed by thematic analysis. Four main themes were formed consisted of the interpretations of the study counselors: 1) Appearance and symptoms of challenges of coping and school burnout, 2) Background factors of challenges of coping and school burnout, 3) Study counselling, interprofessional cooperation and student care supporting student coping, and 4) The effect of exceptional circumstances due to corona pandemic on students’ coping and school burnout. The similarities and differences between vocational schools and high schools have been described within all four themes. The results show that the study counselors interviewed perceive the problems of school burnout and challenges of coping as a broad and complex phenomenon, often accompanied by diverse overlapping challenges. The lack of a social support, factors related to the societal atmosphere, the student’s unsuitability for the study environment, and factors related to personal challenges emerged as the root causes of school burnout. In vocational education, the fear of working life and periods of learning in working life was seen as a significant factor causing coping challenges, while the interpretations of high school study counselors emphasized the pressures related to individual success in studies and to apply for higher education. The study counselors were seen as significant persons in promoting community study well-being, identifying the challenges of coping, guiding the students forward, supporting the planning an individual study paths and working in interprofessional cooperation. In interviews conducted in the summer of 2020, distance teaching due to the corona pandemic was seen to have gone mainly well, but had an impact on student coping, the onset of school burnout, and the polarization of students at different levels of study success

Determinants of left ventricular diastolic function-The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Decreased left ventricular (LV) diastolic function is associated with increased all-cause mortality and risk for a heart failure. The determinants of LV diastolic function have been mainly studied in elderly populations; however, the origin of LV heart failure may relate to the lifestyle factors acquired during the life course. Therefore, we examined biochemical, physiological, and lifestyle determinants of LV diastolic function in 34-49-year-old participants of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study (Young Finns Study). In 2011, clinical examination and echocardiography were performed for 1928 participants (880 men and 1048 women; aged 34-49 years). LV diastolic function was primarily defined using E/e-ratio (population mean 4.8, range 2.1-9.0). In a multivariate model, systolic blood pressure (P <0.005), female sex (P <0.005), age (P <0.005), waist circumference (P = 0.024), smoking (P = 0.028), serum alanine aminotransferase (P = 0.032) were directly associated with E/e-ratio, while an inverse association was found for height (P <0.005). Additionally, a higher E/e-ratio was found in participants with concentric hypertrophy compared to normal cardiac geometry (P <0.005). Other indicators of the LV diastolic function including E/A-ratio and left atrial volume index showed similarly strong associations with systolic blood pressure and age. In conclusion, we identified systolic blood pressure, waist circumference and smoking as modifiable determinants of the LV diastolic function in the 34-49-year-old participants of the Young Finns Study.Peer reviewe

Subclinical atherosclerosis in young adults predicting cardiovascular disease : The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Background and aims: Atherosclerosis is accompanied by pre-clinical vascular changes that can be detected using ultrasound imaging. We examined the value of such pre-clinical features in identifying young adults who are at risk of developing atherosclerotic cardiovascular disease (ASCVD). Methods: A total of 2641 individuals free of ASCVD were examined at the mean age of 32 years (range 24–45 years) for carotid artery intima-media thickness (IMT) and carotid plaques, carotid artery elasticity, and brachial artery flow-mediated endothelium-dependent vasodilation (FMD). The average follow-up time to event/censoring was 16 years (range 1–17 years). Results: Sixty-seven individuals developed ASCVD (incidence 2.5%). The lowest incidence (1.1%) was observed among those who were estimated of having low risk according to the SCORE2 risk algorithm (<2.5% 10-year risk) and who did not have plaque or high IMT (upper decile). The highest incidence (11.0%) was among those who were estimated of having a high risk (≥2.5% 10-year risk) and had positive ultrasound scan for carotid plaque and/or high IMT (upper decile). Carotid plaque and high IMT remained independently associated with higher risk in multivariate models. The distributions of carotid elasticity indices and brachial FMD did not differ between cases and non-cases. Conclusions: Screening for carotid plaque and high IMT in young adults may help identify individuals at high risk for future ASCVD.Peer reviewe

Cardiovascular risk factors in childhood and left ventricular diastolic function in adulthood

BACKGROUND AND OBJECTIVES: Cardiovascular risk factors, such as obesity, blood pressure, and physical inactivity, have been identified as modifiable determinants of left ventricular (LV) diastolic function in adulthood. However, the links between childhood cardiovascular risk factor burden and adulthood LV diastolic function are unknown. To address this lack of knowledge, we aimed to identify childhood risk factors associated with LV diastolic function in the participants of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. METHODS: Study participants (N = 1871; 45.9% men; aged 34-49 years) were examined repeatedly between the years 1980 and 2011. We determined the cumulative risk exposure in childhood (age 6-18 years) as the area under the curve for systolic blood pressure, adiposity (defined by using skinfold and waist circumference measurements), physical activity, serum insulin, triglycerides, total cholesterol, and high- and low-density lipoprotein cholesterols. Adulthood LV diastolic function was defined by using E/é ratio. RESULTS: Elevated systolic blood pressure and increased adiposity in childhood were associated with worse adulthood LV diastolic function, whereas higher physical activity level in childhood was associated with better adulthood LV diastolic function (P,.001 for all). The associations of childhood adiposity and physical activity with adulthood LV diastolic function remained significant (both P,.05) but were diluted when the analyses were adjusted for adulthood systolic blood pressure, adiposity, and physical activity. The association between childhood systolic blood pressure and adult LV diastolic function was diluted to nonsignificant (P =.56). CONCLUSIONS: Adiposity status and the level of physical activity in childhood are independently associated with LV diastolic function in adulthood.Peer reviewe

Achievement of the Targets of the 20-Year Infancy-Onset Dietary Intervention-Association with Metabolic Profile from Childhood to Adulthood

The Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project (STRIP) is a prospective infancy-onset randomized dietary intervention trial targeting dietary fat quality and cholesterol intake, and favoring consumption of vegetables, fruit, and whole-grains. Diet (food records) and circulating metabolites were studied at six time points between the ages of 9-19 years (n = 549-338). Dietary targets for this study were defined as (1) the ratio of saturated fat (SAFA) to monounsaturated and polyunsaturated fatty acids (MUFA + PUFA) = 80th age-specific percentile, and (4) sucrose intake = 1 dietary target resulted in higher low-density lipoprotein (LDL) particle size, lower circulating LDL subclass lipid concentrations, and lower circulating lipid concentrations in medium and small high-density lipoprotein subclasses compared to meeting 0 targets. Attaining more dietary targets (>= 2) was associated with a tendency to lower lipid concentrations of intermediate-density lipoprotein and very low-density lipoprotein subclasses. Thus, adherence to dietary targets is favorably associated with multiple circulating fatty acids and lipoprotein subclass lipid concentrations, indicative of better cardio-metabolic health

Construction of Chimeric Dual-Chain Avidin by Tandem Fusion of the Related Avidins

BACKGROUND: Avidin is a chicken egg-white protein with high affinity to vitamin H, also known as D-biotin. Many applications in life science research are based on this strong interaction. Avidin is a homotetrameric protein, which promotes its modification to symmetrical entities. Dual-chain avidin, a genetically engineered avidin form, has two circularly permuted chicken avidin monomers that are tandem-fused into one polypeptide chain. This form of avidin enables independent modification of the two domains, including the two biotin-binding pockets; however, decreased yields in protein production, compared to wt avidin, and complicated genetic manipulation of two highly similar DNA sequences in the tandem gene have limited the use of dual-chain avidin in biotechnological applications. PRINCIPAL FINDINGS: To overcome challenges associated with the original dual-chain avidin, we developed chimeric dual-chain avidin, which is a tandem fusion of avidin and avidin-related protein 4 (AVR4), another member of the chicken avidin gene family. We observed an increase in protein production and better thermal stability, compared with the original dual-chain avidin. Additionally, PCR amplification of the hybrid gene was more efficient, thus enabling more convenient and straightforward modification of the dual-chain avidin. When studied closer, the generated chimeric dual-chain avidin showed biphasic biotin dissociation. SIGNIFICANCE: The improved dual-chain avidin introduced here increases its potential for future applications. This molecule offers a valuable base for developing bi-functional avidin tools for bioseparation, carrier proteins, and nanoscale adapters. Additionally, this strategy could be helpful when generating hetero-oligomers from other oligomeric proteins with high structural similarity

Associations between parental BMI, socioeconomic factors, family structure and overweight in Finnish children: a path model approach

Background The aim of this study was to assess the less studied interrelationships and pathways between parental BMI, socioeconomic factors, family structure and childhood overweight. Methods The cross-sectional LATE-study was carried out in Finland in 2007–2009. The data for the analyses was classified into four categories: younger boys and girls (ca 3–8 years) (n = 2573) and older boys and girls (ca 11–16 years) (n = 1836). Associations between parental BMI, education, labor market status, self-perceived income sufficiency, family structure and childhood overweight were first examined by logistic regression analyses. As parental BMI and education had the most consistent associations with childhood overweight, the direct and indirect (mediated by parental BMI) associations of maternal and paternal education with childhood overweight were further assessed using a path model. Results Parental BMI and education were the strongest determinants of childhood overweight. Children of overweight parents had an increased risk of being overweight. In younger boys, maternal and paternal education had both direct (b-coefficient paternal −0.21, 95% CI −0.34 to −0.09; maternal −0.17, 95% CI −0.28 to −0.07) and indirect (b-coefficient paternal −0.04, 95% CI −0.07 to −0.02; maternal −0.04, 95% CI −0.06 to −0.02) inverse associations with overweight. Among the older boys, paternal education had both direct (b-coefficient −0.12, 95% CI −0.24 to −0.01) and indirect (b-coefficient −0.03, 95% CI −0.06 to −0.01) inverse associations with overweight, but maternal education had only an indirect association (b-coefficient −0.04, 95% CI −0.07 to −0.02). Among older girls, only an indirect association of maternal education with childhood overweight was found (b-coefficient −0.03, 95% CI −0.06 to −0.01). In younger girls, parental education was not associated with childhood overweight. Conclusion The observed pathways between parental BMI and education and childhood overweight emphasize a need for evidence-based health promotion interventions tailored for families identified with parental overweight and low level of education.BioMed Central open acces

Tunnetaidot ja tunnekasvatus sekä niiden tukeminen peruskoulussa

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, mitä tunnetaidot ovat ja miten ne kehittyvät sekä miten tunnetaitojen kehitystä voidaan tukea peruskoulussa. Työn teoreettinen tausta on kasvatuspsykologinen. Tutkielma on menetelmältään kuvailevaa synteesiä tekevä narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jossa aineistona on aiempi tutkimuskirjallisuus. Tutkielmassa käsitellään tunteiden merkitystä, tunnetaitoja ja tunnekasvatusta työlle taustan antavina peruskäsitteinä. Peruskoulun tunnekasvatus perustuu Opetushallituksen opetussuunnitelmien perusteisiin, joten sen tulisi olla keskeinen osa koulukasvatusta. Tutkielmassa kuvataan tunnekasvatukseen vaikuttavina tekijöinä erillisiä tunnekasvatusohjelmia, opettajan roolia sekä ryhmän ja vertaissuhteiden vaikutusta tunnetaitoihin sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tunnekasvatusta. Tunnetaidot ovat olleet kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ja keskustelussa vuosien ajan. Näin ollen aihe on ajankohtainen ja nähty tarpeelliseksi pitää esillä. Tutkielmassa ilmenee, että pohja tunnetaitojen kehitykselle muodostuu jo varhain lapsuudessa, ja pysyvä kiintymyssuhde on lapsen tunne-elämän perusta. Varhaislapsuuden vaikutusta ei voida jättää huomiotta tunnekasvatusta käsiteltäessä, joten tutkielmassa kuvataan myös lapsuuden tunnekasvatusta. Kodin ja varhaiskasvatuksen merkittävää lapsen kehityksen kannalta. Tunnetaitojen harjoittelu jatkuu edelleen lapsen siirtyessä peruskouluun. Tunnekasvatus on koulukasvatuksen osa-alue, joka on usein vaarassa jäädä syrjään tiedollisen opetuksen korostuessa. Tunnekasvatusta toteutetaan kouluissa eri tavoin, joten koulut ovat tunnekasvatuksen suhteen eriarvoisessa asemassa. Tunnekasvatuksen toteutustapa riippuu paljolti opettajasta. Erityiset tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjaannuttavat ohjelmat toimivat tunnekasvatuksen tukena, mutta eivät pelkästään riitä koulun tunnekasvatukseksi. Tunnetaitoihin ja tunnekäyttäytymiseen koulussa vaikuttaa vahvasti myös vertaisten välinen vuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri. Yksittäisen oppilaan sosioemotionaalisiin taitoihin sekä laajemmin koulun tunne- ja vuorovaikutuskulttuuriin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa panostamalla tunnetaitojen opettamiseen. Olennaista on tuen ja opetuksen jatkuvuus ja systemaattisuus sekä yhteistyö koulun eri toimijoiden välillä

Daisytrio-kirjojen käytön yhteys lukumotivaatioon lapsilla, joilla on vaikeuksia lukemisessa

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko DaisyTrio-kirjojen käytöllä yhteyttä käsitykseen itsestä lukijana ja lukemisen arvostukseen lapsilla, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Lisäksi pyrin selvittämään, onko DaisyTrio-kirjojen käytöllä yhteyttä lasten lukutottumuksiin kotona ja koulussa. Toteutin tutkimukseni osana Lukuinto-ohjelmaa. Tutkimukseeni osallistui neljä kolmasluokkalaista oppilasta, joilla kaikilla oli vaikeuksia lukemisessa. Tutkimukseeni osallistuivat myös lasten vanhemmat sekä opettajat. Tutkimus toteutettiin Madekosken koululla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin DaisyTrio-kirjojen lukemiseen pohjautuvaa harjoitusohjelmaa, joka toteutui kuusi kertaa kertaviikkoisesti. Lukumotivaation arviointimenetelmänä ennen ja jälkeen lukukokeilujakson käytettiin haastattelua lapsille, lisäksi lasten vanhemmat ja opettajat täyttivät kyselylomakkeet. Osalla lapsista käsitys itsestä lukijana ja lukemisen arvostus nousi ja osalla laski kokeilujakson aikana. Muutokset olivat hyvin yksilöllisiä. Kaikki lapset kokivat DaisyTrio-kirjoen lukemisen mukavana ja helppona. Lasten omasta mielestä kaikkien lasten lukutottumukset muuttuivat jonkin verran aktiivisempaan suuntaan jakson aikana. Myös vanhempien ja opettajien arvioimana lasten lukutottumuksissa tapahtui muutoksia, osalla aktiivisempaan ja osalla passiivisempaan suuntaan. Kuitenkin kun vanhemmilta ja opettajilta kysyttiin suoraan olivatko he huomanneet muutoksia lasten lukutottumuksissa jakson aikana, he eivät raportoineet muutoksia. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta ei juuri ole. Verrattuna samansuuntaisiin aiempiin tutkimuksiin tuloksissa oli sekä yhteneväisyyksiä että ristiriitoja. Tutkimuksen pienen aineistokoon vuoksi tuloksia ei voida yleistää laajemmin

Barkhausen noise probes and modelling:a review

Abstract This review looks at the main types of magnetic Barkhausen noise (BN) probes that have been developed. The aim of this review is to summarize the existing knowledge of magnetic Barkhausen noise probes and the magnetic modelling of them. The BN probes have been the focus of many previous studies, but no sufficient review or conclusions have been made so far. This review focuses on combining information regarding the different types of BN probes and their modelling. The review is divided into two sections; in the first part the different designs and types of Barkhausen noise probes are introduced. The second part of the review deals with the BN probe modelling with various modelling software. Finally, a comparison of the experimental measurements is made and BN sensitivity is discussed