Tiivistelmä. Opiskeluhyvinvoinnin haasteet, kuten koulu-uupumus, on nostettu esiin sekä tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa ajankohtaisena aiheena. Vallitseva koronapandemia on lisännyt aihepiirin ajankohtaisuutta entisestään. Opinto-ohjaajat toimivat osana moniammatillista opiskelijahuoltoryhmää, ja ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen erilaisten perustehtävien vuoksi myös niiden opinto-ohjauksen painopisteet ovat erilaisia. Tämän pro gradu -työn tavoitteena on selvittää, miten opinto-ohjaajat tulkitsevat toisen asteen opiskelijoiden koulu-uupumusta ja jaksamisen haasteita, millaisena he näkevät oman roolinsa opiskelijoiden tukena osana moniammatillista opiskelijahuoltoa sekä voidaanko opinto-ohjaajien tulkintojen pohjalta havaita opiskelijoiden koulu-uupumuksen ja jaksamisen haasteiden ilmenevän eri tavoin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä.
Tutkielman yleisorientaatio on hermeneuttinen, mikä korostaa tutkittavan ilmiön merkitysten syvällistä ymmärtämistä. Pyrkimyksenä ei ole kuitenkaan systemaattisesti tulkita tutkittavien käsityksiä, näkemyksiä, merkityksenantoja tai kokemuksia, vaan kuvata niitä sellaisenaan. Tutkimukseen osallistui kolme ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajaa ja kaksi lukion opinto-ohjaajaa. Teemahaastatteluilla kerätty aineisto on analysoitu temaattisen analyysin keinoin. Opinto-ohjaajien tulkinnoista muodostui neljä pääteemaa: 1) Jaksamisen haasteiden ja koulu-uupumuksen esiintyminen ja oireet, 2) Jaksamisen haasteiden ja koulu-uupumuksen taustatekijät, 3) Opinto-ohjaus, moniammatillinen yhteistyö ja opiskelijahuolto opiskelijan jaksamisen tukena sekä 4) Korona-ajan poikkeusolojen vaikutus opiskelijoiden jaksamiseen ja koulu-uupumukseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja jaksamisen haasteiden ja koulu-uupumuksen suhteen on kuvattu kaikkien neljän teeman sisällä.
Tuloksista ilmenee, että haastateltavat opinto-ohjaajat hahmottavat koulu-uupumuksen ja jaksamisen ongelmat laajana ja monitahoisena ilmiönä, ja niihin yhdistyy usein monenlaisia päällekkäisiä haasteita. Koulu-uupumuksen taustasyinä esille nousi erityisesti sosiaalisen tukiverkoston puute, yhteiskunnalliseen ilmapiiriin liittyvät tekijät, opiskelijan sopimattomuus opiskeluympäristöön sekä henkilökohtaisiin haasteisiin liittyvät tekijät. Ammatillisessa koulutuksessa merkittäväksi jaksamisen haasteita aiheuttavaksi tekijäksi nähtiin pelko työelämästä ja työelämässä oppimisesta, kun taas lukion opinto-ohjaajien tulkinnoissa korostuivat opinnoissa menestymiseen ja korkeakoulutukseen hakemiseen liittyvät paineet. Opinto-ohjaajan rooli nähtiin merkittävänä yhteisöllisen opiskeluhyvinvoinnin edistämisessä, jaksamisen haasteiden tunnistamisessa, opiskelijan eteenpäin ohjaamisessa, yksilöllisen opiskelupolun suunnittelussa sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Kesällä 2020 tehdyissä haastatteluissa koronapandemiasta johtuvan etäopetuksen nähtiin sujuneen pääasiassa hyvin, mutta vaikuttavan opiskelijoiden jaksamiseen, koulu-uupumuksen puhkeamiseen sekä opintomenestykseltään eri tasoisten opiskelijoiden polarisoitumiseen.Interpretations of secondary school study counselors about school burnout, coping challenges, and means of support. Abstract. The challenges of study wellbeing such as school burnout has been raised as a topical issue in both the research and the public debate. The prevailing corona pandemic has further increased the timeliness of the topic. Study counselors act in their role as part of interprofessional student care, and their guidance priorities differ slightly due to the different basic tasks of vocational education and high school education. The aim of this master’s thesis is to find out how study counselors interpret secondary school students’ school burnout and challenges of coping in their studies, how they see their own roles supporting students as part of interprofessional student care and whether it can be detected differences between high schools’ and vocational schools’ student school burnout and challenges of coping based on the interpretations of study counselors interviewed.
In this thesis the general orientation is based on hermeneutics, what is emphasizing an in-depth understanding of the meanings of the phenomenon under research. However, the aim is not to systematically interpret participants’ understanding, views, meanings, and experiences, but describe them as such. Three vocational school study counselors and two high school study counselors were participated in the study. Data was collected through a thematic interview and analyzed by thematic analysis. Four main themes were formed consisted of the interpretations of the study counselors: 1) Appearance and symptoms of challenges of coping and school burnout, 2) Background factors of challenges of coping and school burnout, 3) Study counselling, interprofessional cooperation and student care supporting student coping, and 4) The effect of exceptional circumstances due to corona pandemic on students’ coping and school burnout. The similarities and differences between vocational schools and high schools have been described within all four themes.
The results show that the study counselors interviewed perceive the problems of school burnout and challenges of coping as a broad and complex phenomenon, often accompanied by diverse overlapping challenges. The lack of a social support, factors related to the societal atmosphere, the student’s unsuitability for the study environment, and factors related to personal challenges emerged as the root causes of school burnout. In vocational education, the fear of working life and periods of learning in working life was seen as a significant factor causing coping challenges, while the interpretations of high school study counselors emphasized the pressures related to individual success in studies and to apply for higher education. The study counselors were seen as significant persons in promoting community study well-being, identifying the challenges of coping, guiding the students forward, supporting the planning an individual study paths and working in interprofessional cooperation. In interviews conducted in the summer of 2020, distance teaching due to the corona pandemic was seen to have gone mainly well, but had an impact on student coping, the onset of school burnout, and the polarization of students at different levels of study success
