Solmutyöskentely kirjastossa : Raportti Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjaston ja pilottitutkimusryhmien kehittämishankkeesta

Peer reviewe

The Difficulty of Indicating Transformation: The Challenge for Library Statistics and Surveys

Academic libraries have long refined the tools and skills in order to show their positive impact to research, to science and to the overall society. The aim is to provide essential information for library managers and decision makers. However, the qualitative and quantitative analyses showing libraries’ impact should also provide indications about change, i.e. the transformation of such social practices that challenge the essence of libraries. This paper presents two sources of information for analysing libraries’ impact on the national level. The first is the Finnish Research Library Statistics Database and the second is the National Library End-User Survey of Finnish Libraries. The Database includes the annual statistics of all Finnish higher education institution libraries and also several special libraries. The End-User Survey is an online questionnaire aimed at the customers of all library sectors. These sources of information have been collected for several years and they can therefore reveal changes in time. They have been adjusted to the changing information needs and the transforming functions of libraries. Still, the society seems to transfer faster than these mechanisms can capture. This paper discusses reasons why the transformation of social practices may be out of the reach of traditional information sources for analysing libraries’ impact. There are methodological issues to be considered. Furthermore, the paper examines the newly-published ISO 16439 standard on impact evaluation. The aim is to discuss how the standard comports with the recent practices of national-level data collection. The paper ends with discussion on complementary information sources which can be useful in tracing societal transformation

Flow-Mediated Vasodilation Is Not Attenuated in Hypertensive Pregnancies Despite Biochemical Signs of Inflammation

Background. Our objective was to evaluate endothelial function and markers of inflammation during and after pregnancy in normal pregnancies compared to pregnancies complicated with hypertension or preeclampsia (PE). Methods and Results. We measured endothelium-dependent brachial artery flow-mediated vasodilation (FMD) and high sensitive C-reactive protein (hsCRP), interleukin-6 (IL-6), and tumour necrosis factor-α (TNF-α) in 32 women with normal pregnancy and in 28 women whose pregnancy was complicated with hypertensive disorder in the second half of pregnancy and minimum 3-month postpartum. Enhancement of endothelial function was greater in hypertensive than normal pregnancies, the mean FMD% being 11.0% versus 8.8% during pregnancy (P = 0.194) and 8.0% versus 7.9% postpartum (P = 0.978). Concentrations of markers of inflammation were markedly increased in pregnant hypertensive group compared to those after delivery (hsCRP 4.5 versus 0.80 mg/L, P = 0.023, IL-6 2.1 versus 1.2 pg/mL, P = 0.006; TNF-α 1.9 versus 1.5 pg/mL, P = 0.030). There were no statistically significant associations between the markers of inflammation and FMD. Conclusions. Brachial artery FMD was not attenuated in the third trimester hypertensive pregnancies compared to normal pregnancies, whereas circulating concentrations of hsCRP and IL-6 and TNF-α reacted to hypertensive complications

Thoracic Limb Angular Deformity in Chondrodystrophic Dogs: Repeatability of Goniometric Measurement of External Rotation and Carpal Valgus

Peer reviewe

Ranking of physiotherapeutic evaluation methods as outcome measures of stifle functionality in dogs

BACKGROUND: Various physiotherapeutic evaluation methods are used to assess the functionality of dogs with stifle problems. Neither validity nor sensitivity of these methods has been investigated. This study aimed to determine the most valid and sensitive physiotherapeutic evaluation methods for assessing functional capacity in hind limbs of dogs with stifle problems and to serve as a basis for developing an indexed test for these dogs. A group of 43 dogs with unilateral surgically treated cranial cruciate ligament deficiency and osteoarthritic findings was used to test different physiotherapeutic evaluation methods. Twenty-one healthy dogs served as the control group and were used to determine normal variation in static weight bearing and range of motion. The protocol consisted of 14 different evaluation methods: visual evaluation of lameness, visual evaluation of diagonal movement, visual evaluation of functional active range of motion and difference in thrust of hind limbs via functional tests (sit-to-move and lie-to-move), movement in stairs, evaluation of hind limb muscle atrophy, manual evaluation of hind limb static weight bearing, quantitative measurement of static weight bearing of hind limbs with bathroom scales, and passive range of motion of hind limb stifle (flexion and extension) and tarsal (flexion and extension) joints using a universal goniometer. The results were compared with those from an orthopaedic examination, force plate analysis, radiographic evaluation, and a conclusive assessment. Congruity of the methods was assessed with a combination of three statistical approaches (Fisher’s exact test and two differently calculated proportions of agreeing observations), and the components were ranked from best to worst. Sensitivities of all of the physiotherapeutic evaluation methods against each standard were calculated. RESULTS: Evaluation of asymmetry in a sitting and lying position, assessment of muscle atrophy, manual and measured static weight bearing, and measurement of stifle passive range of motion were the most valid and sensitive physiotherapeutic evaluation methods. CONCLUSIONS: Ranking of the various physiotherapeutic evaluation methods was accomplished. Several of these methods can be considered valid and sensitive when examining the functionality of dogs with stifle problems

Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen

”Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon testaaminen” -hankkeessa ja siihen liittyneissä kehittämisavustushankkeissa arvioitiin asbestikuitujen kykyä tarttua sammutusasuihin ja työtakkeihin. Hankkeessa arvioitiin myös työvaatteiden peseytymistehokkuutta pesukoneen erilaisilla täyttömäärillä. Samalla arvioimme myös pesukoneiden puhtautta kontaminoituneiden pyykkien pesun jälkeen ja likaantuneen pyykin aiheuttamaa ristiin kontaminaatiota. Pyykkien käsittelyn aikana mittasimme ilman asbestikuitupitoisuuksia, käsiteltäessä ne perinteisellä tavalla eli tarkistamalla sammutusasujen taskut ennen niiden pesua, ja toiseksi ”puhdas paloasema” -ohjeistuksen mukaisesti siirtämällä pyykit suoraan pesukoneeseen itsesulavissa pesupusseissa. Keskimääräinen sammutusasujen asbestikuitukuorma kahden tunnin altistuksen jälkeen oli 100 kuitua neliösenttimetrillä, kun ilmapitoisuudet olivat altistuksen aikana keskimäärin 0,24 kuitua kuutiosenttimetrissä. Vastaava työtakkien kuorma oli 460 kuitua/cm2, kun mukana oli myös prosessimiesten altistamat ja pidempään käytössä olleet työtakit. Sammutusasujen ja työtakkien puhdistumistehokkuus pesuissa oli yli 99 %. Pesukoneen täyttömäärällä ei ollut vaikutusta sammutusasujen pesutulokseen ja niiden keskimääräinen asbestikuitukuorma oli alle 1 kuitua neliösenttimetrillä pesun jälkeen kaikilla täyttöasteilla. Pestäessä 20 työtakkia kerrallaan samassa koneessa niiden asbestikuitukuorma oli keskimäärin 3,3 kuitua neliösenttimetrillä pesun jälkeen. Pesulan ilman asbestikuitupitoisuudet pysyivät pesun aikana alle puhtaan sisäilman ohjearvon käytettäessä itsesulavia pesupusseja. Perinteistä menettelyä käytettäessä keskimääräiset asbestikuitupitoisuudet olivat 20 % asbestikuitujen sitovasta kahdeksan tunnin raja-arvosta. Pesuveden asbestikuitupitoisuudet vähenivät työtakkien pesun edetessä. Sammutusasujen huuhteluvedessä pitoisuudet olivat alle miljoona kuitua kuutiodesimetrissä, kun taas työtakkien ensimmäisen huuhteluveden laskennalliseksi pitoisuudeksi arvioitiin 1,9 miljoonaa kuitua kuutiodesimetrissä. Sammutusasujen pesun jälkeen pestiin kaikissa pesukoneissa t-paidat. T-paidoista ei löytynyt pesun jälkeen kohonneita asbestikuitukuormia. Työtakkien kuivauksen jälkeen kuivausrummun pyyhkäisynäytteestä ei löytynyt asbestikuituja. Myöskään kuivaushuoneen lattialta ei pyyhkäisynäytteissä löytynyt asbestikuituja sammutusasujen kuivauksen aikana. Työvaatteiden asbestikuitukuorma kohosi korkeaksi lyhyessäkin ajassa, jonka vuoksi työvaate voi saastuttaa esimerkiksi sosiaalitilat käyttäjän varomattomalla käytöksellä. Tämän estämiseksi suosittelemme ensisijaisesti lyhytaikahaalareiden käyttöä työskenneltäessä asbestille kontaminoituneissa työympäristöissä, jolloin kevythaalari voidaan riisua työn jälkeen ja toimittaa se asianmukaisesti ongelmajätteisiin. Jos toimitaan perinteisillä pidempään käyttöön tarkoitetuilla työvaatteilla, suosittelemme niiden vaihtamista puhtaisiin jo yhden työvuoron jälkeen asbestikuitukuorman kumuloitumisen estämiseksi. Suosittelemme asbestille kontaminoituneille työvaatteille niiden paketointia itseliukeneviin pesupusseihin, jotta varustehuollossa ei turhaan altistuttaisi asbestille. Vaatepussit tulee merkitä ”sisältää asbestia” tarroilla. Työvaatteiden taskut kannattaa tyhjentää jo työpaikalla ennen pesupusseihin laittamista ja siinä vaiheessa vaatehuoltajan tulee käyttää vähintään kevytsuojahaalaria, FFFP3-luokan hengityksensuojainta ja suojakäsineitä. Ennen pyykkien lähettämistä pesulaan tulee pesulaa informoida vaatteiden asbestikontaminaatiosta ja samalla varmistaa, että pesula ottaa vastaan asbestilla kontaminoitua pyykkiä. Hyvän pesutuloksen varmistamiseksi suosittelemme arvioimaan työvaatteiden likaantumisastetta suhteessa pesukoneen täyttöasteeseen. Työtakkien asbestikuitukuormat olivat neljä kertaa suurempia kuin sammutusasujen ja lisäksi niitä pestiin samanaikaisesti kaksikymmentä kappaletta. Käytetty asbestikuitukuorma ja täyttöaste näkyivät työtakeissa lievästi kohonneina keskimääräisinä asbestikuitukuormina. Näin ollen käytetty täyttömäärä ja riittävä pesuohjelma, joka sisältää tehokkaan esipesun ja vähintään kolme pesuvaihetta, ovat avainasemassa hyvän pesutehokkuuden luomisessa. Tulosten mukaan pesukoneet puhdistuivat sammutusasujen pesussa hyvin ja sammutusasujen jälkeen pestyssä pyykissä ei havaittu kohonneita asbestikuitukuormia. Työtakeista löytyi lievästi kohonneita asbestikuitukuormia pesun ja kuivauksen jälkeen, mutta kuivausrummusta otetussa pyyhkäisynäytteessä ei kuitenkaan havaittu asbestikuituja, joten seuraavan pyykin kontaminaatio oli epätodennäköistä. Hyvä pesulahygienia asbestille kontaminoituneiden työvaatteiden pesussa edellyttää pesukoneelta ja kuivausrummulta niiden poistoilman johtamista suoraan pesulasta ulos. Lisäksi poistoilma tulisi suodattaa HEPA-suodattimella ennen sen päästämistä ulkoilmaan. Pesun aikana työntekijät on oltava suojautuneena FFFP3-luokan hengityksensuojaimin, lyhytaikahaalarein ja suojakäsinein vaatteiden purkamisen, pesujen, kuivauksen ja myös laitteistojen puhdistuksen ja huoltojen aikana. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojautumiseen rummun ja pesukoneen nukkasuodattimien puhdistuksessa. Lisäksi työntekijät on ilmoitettava syöpävaarallisille aineille altistuvien rekisteriin ja heidän terveydentilaa ja altistumista on seurattava säännöllisesti. Hankkeen tulosten perusteella suosittelemme asbestille kontaminoituneille pyykeille ensisijaisesti pesulaa, jossa on oma pesu- ja kuivauslinjasto asbestikuiduille kontaminoituneille työvaatteille. Toinen vaihtoehto olisi tavallinen pesula, jossa tässä raportissa mainittuja varomääräyksiä noudatetaan

Developing a testing battery for measuring dogs' stifle functionality : the Finnish Canine Stifle Index (FCSI)

This study aimed at developing a quantitative testing battery for dogs' stifle functionality, as, unlike in human medicine, currently none is available in the veterinary field. Forty-three dogs with surgically treated unilateral cranial cruciate ligament rupture and 21 dogs with no known musculoskeletal problems were included. Eight previously studied tests: compensation in sitting and lying positions, symmetry of thrust in hindlimbs when rising from lying and sitting, static weight bearing, stifle flexion and extension and muscle mass symmetry, were summed into the Finnish Canine Stifle Index (FCSI). Sensitivities and specificities of the dichotomised FCSI score were calculated against orthopaedic examination, radiological and force platform analysis and a conclusive assessment (combination of previous). One-way analysis of variance (ANOVA)was used to evaluate FCSI score differences between the groups. Cronbach's alpha for internal consistency was calculated. The range of the index score was 0-263, with a proposed cut-off value of 60 between 'adequate' and 'compromised' functional performance. In comparison to the conclusive assessment, the sensitivity and specificity of the FCSI were 90 per cent and 90.5 per cent, respectively. Cronbach's alpha for internal reliability of the FCSI score was 0.727. An estimate of the surgically treated and control dogs' FCSI scores were 105 (95 per cent CI 93 to 116) and 20 (95 per cent CI 4 to 37), respectively. The difference between the groups was significant (PPeer reviewe