Health Ecosystem as an Interpretation Framework for Knowledge Flows

This paper explores the concept of health ecosystem. The concept will be defined in the context of municipal health care in Finland. The paper argues that the ecosystem approach reconciles the descriptive viewpoints of integrated care and health system by highlighting the interconnectedness of the actors and the dynamic nature of the environment

Tiedä ensin, johda sitten : Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila

Selvitystyön tuloksena sote-tietojohtamisen osaamistarpeista sekä koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta tehtiin seuraavat johtopäätökset: 1) Osaamistarpeita koskeva keskustelu on vaikeasti irrotettavissa tiedonhallinnan tietosisältö- ja välinekeskustelusta. Tämä määrittää ja rajoittaa tietojohtamisen parissa käytävää keskustelua, sen luonnetta, sisältöjä ja osallistujia. 2) Tietojohtamisen tutkimus on painottunut tiedonhallinnan ja tiedolla johtamisen kysymyksiin. Tiedonhallinnan osaamisista on olemassa tutkimustietoa, mutta tietojohtamisen tutkimuksessa ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota osaamiskeskusteluun. 3) Korkeakoulujen sote-tietojohtamisen ja -tiedonhallinnan koulutustarjonta on vähäistä ja hajanaista. Kansallisesti tarjolla on yksi sote-tiedonhallinnan tutkintoon johtava koulutusohjelma, ja yleisissä tietojohtamisen tutkintoon johtavissa koulutuksissa sote-konteksti jää epäselväksi. Toimenpide-ehdotukset kohdentuvat: 1) Sote-tietojohtamisen osaamistarpeiden tunnistamiseen, toimenkuvien kehittämiseen ja osaamisvinoumien korjaamiseen. 2) Tietojohtamisen tutkimuksen rahoituksen vahvistamiseen sekä tutkimusympäristöjen ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen. 3) Tietojohtamisen opetuksen sisältöjen integrointiin, harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen ja avoimen koulutuksen vahvistamiseen

Reaching hard-to-reach people through digital means - Citizens as initiators of co-creation in public services

Purpose This paper considers the potential of social media for developing public services. The paper approaches social media as a context that can provide information that might otherwise be unattainable. The focus of analysis is on a special hard-to-reach group of marginalized youths who appear to have isolated themselves from society. Design/methodology/approach The authors answer the question: How can the experiences of socially withdrawn youth as shared on social media be used to enrich the knowledge base relating to the initiation phase of co-creation of public services? The data retrieved from the Finnish discussion forum are analyzed using the combination of unsupervised machine learning and discourse analysis. Findings The paper contributes by outlining a method that can be applied to identify expertise-by-experience from digital stories shared by marginalized youths. To overcome the challenges of making socially withdrawn youths real contributors to the co-creation of public services, this paper suggests several theoretical and managerial implications. Originality/value Co-creation assumes an interactive and dynamic relationship where value is created at the nexus of interaction. However, the evidence base for successful co-creation, particularly with digital technology, is limited. This paper fills the gap by providing findings from a case study that investigated how social media discussions can be a stimulus to enrich the knowledge base of the co-creation of public services.Peer reviewe

Technological Strategy, Open Innovation and Performance: Evidences by a Structural- Equation-Model Approach

Purpose – The purpose of this study is to shed further light on determinants of the openness degree to give a more conclusive evidence to the research in the field. In particular, the influence exerted by the technological strategy is still debated, in that evidence on the relationship between the technological strategy and openness is conflicting. Design/methodology/approach – The authors put forward a structural equation model which enriches the state-of-the-art literature by explicitly testing the interplay among technological strategy, openness (innovatively measured in terms of partner intensity, phase intensity and variety in terms of partners, phases and contents) and innovation performance. Our study relies on data from 415 firms based on a research survey developed in Finland, Italy and Sweden. Findings – Findings show that openness, if measured in terms of partner intensity and phase intensity, fully mediates the relationship between technological strategy and innovation performance, by suggesting that the effectiveness of a firm’s technologically aggressive behavior is strongly related to the intensification of collaboration with the partners along the innovation funnel. Conversely, openness variety seems to play an opposite role and is influenced differently by partner and phase intensity. This result likely emphasizes how the cost-side of open behavior becomes harder to manage, and thus costly, when it involves too many different types of partners, phases and contents. Practical implications – Firms that adopt a technologically aggressive strategy are recommended to deeply open their innovation process to foster innovation performance. However, because of the fact that a high level of openness variety could generate some drawbacks, managers should be very careful in the management of different phases, sources and content. Therefore, what clearly emerges is a call to find adequate strategies for effectively managing the collaboration process to avoid the waste of resources and initiatives. Originality/value – Originality and the value of the paper reside in a more fine-grained definition of the openness concept, which takes into consideration other facets of openness compared to those usually analyzed in the literature, and a powerful statistical model, such as structural equation modeling, offering great advantages and flexibility in matching the theoretical model with the data

Advancing public sector knowledge management : towards an understanding of knowledge formation in public administration

publishedVersionPeer reviewe

Reaching hard-to-reach people through digital means – Citizens as initiators of co-creation in public services

Purpose – This paper considers the potential of social media for developing public services. The paperapproaches social media as a context that can provide information that might otherwise be unattainable. Thefocus of analysis is on a special hard-to-reach group of marginalized youths who appear to have isolatedthemselves from society.Design/methodology/approach – The authors answer the question: How can the experiences of sociallywithdrawn youth as shared on social media be used to enrich the knowledge base relating to the initiation phase of co-creation of public services? The data retrieved from the Finnish discussion forum are analyzed using the combination of unsupervised machine learning and discourse analysis.Findings – The paper contributes by outlining a method that can be applied to identify expertise-byexperiencefrom digital stories shared by marginalized youths. To overcome the challenges of making sociallywithdrawn youths real contributors to the co-creation of public services, this paper suggests several theoretical and managerial implications.Originality/value – Co-creation assumes an interactive and dynamic relationship where value is created atthe nexus of interaction. However, the evidence base for successful co-creation, particularly with digital technology, is limited. This paper fills the gap by providing findings from a case study that investigated how social media discussions can be a stimulus to enrich the knowledge base of the co-creation of public services.</p

Dialogia tuloksista : kohti tuloksekasta julkisjohtamista

Tulevaisuudessa menestyvää yhteiskuntaa johdetaan tiedolla. Tiedolla johtaminen edellyttää relevantin tiedon tunnistamista, keräämistä ja hyödyntämistä. Yhä useammin tietojohtaminen on kollektiivinen prosessi, jossa erilaisen taustan ja osaamisen omaavat ihmiset käyvät vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on laajentaa omaa sekä kanssakeskustelijoiden ymmärrystä onnistuneesta toiminnasta. Kirja määrittelee nämä keskustelut tuloksellisuusdialogiksi ja tarjoaa viitekehyksen, joka auttaa ymmärtämään tuloksista käytävän keskustelun erityispiirteitä. Tuloksellisuusdialogi edustaa modernia johtamisajattelua, jossa uskotaan yhteistyön voimaan. Yhteistyö sitouttaa ja mahdollistaa organisaation koko tietopotentiaalin hyödyntämisen. Kirja tarjoaa uudenlaisia ajatuksia tuloksellisuuden johtamisen käytäntöjen kehittämiseen ja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tuloksellisuuden kehittämisestä

Kolme lähestymistapaa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

© Tekijät ja Tampere University Press. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed