Asiakaskokemuksia osallisuuden merkityksestä aikuissosiaalityön kohtaamisissa

Tutkielmani aiheena on tarkastella työikäisten eli 18–65-vuotiaiden sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden toteutumisen merkitystä kohtaamisissa sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen on yleisesti tunnistettu arvo ja tavoite, jota tuodaan esiin sosiaalityön eettisissä ohjeissa ja lainsäädännössä. Aikuissosiaalityö kohdistuu osattomuutta lisääviin sosiaalisiin ongelmiin, kuten sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, jonka vuoksi osallisuuden huomioiminen on tärkeää. Tutkielmani tavoitteena on tuoda esiin aikuissosiaalityön asiakkaan osallisuuden toteutumisen merkitystä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisissä kohtaamisissa. Tutkimuskysymyksenä on: Miten aikuissosiaalityön asiakkaat kokevat osallisuuden merkityksen kohtaamisissa sosiaalityöntekijän kanssa? Tarkastelen aihetta asiakkaiden näkökulmasta, sillä haluan tuoda esiin heidän ääntänsä, jotta he tulisivat entistä enemmän kuulluksi ja nähdyksi. Tutkielman teoreettisena näkökulmana on asiakkaan osallisuus ja dialoginen vuorovaikutus aikuissosiaalityön kontekstissa. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus eli laadullinen review-tutkimus. Tutkimuksen aineistona on 11 vertaisarvioituja tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät työikäisten asiakkaiden kokemuksia osallisuuden toteutumisesta asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisissä kohtaamisissa. Aineisto sisältää kahdeksan suomalaista ja kolme kansainvälistä julkaisua. Aineiston analysoinnissa käytän laadullista sisällönanalyysiä. Analysoinnin perusteella muodostui neljä pääluokkaa: itsemääräämisoikeus ja arvostus, yhteistyön laatu, voimaantuminen ja yksilöllinen tuki. Osallisuuden toteutuminen nähtiin antavan asiakkaille mahdollisuuden tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti omassa elämässään. Tärkeäksi koettiin mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä päätöksiin. Yhteistyön laadun koettiin vahvistuvan, kun yhteistyötä tehtiin työntekijän kanssa. Tällöin työskentely koettiin mielekkäämmäksi ja vaikuttavammaksi. Osallisuuden toteutuminen vahvisti myös luottamusta asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä. Asiakkaan voimaantuminen ja itsetuntemuksen kokeminen vahvistui osallisuuden toteutuessa. Asiakkaan asenteet saattoivat joko edistää tai estää voimaantumisen kokemusta. Osallisuuden toteutuessa asiakkaat kokivat yksilöllisempää tukea, joka vastasi paremmin asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin. Osallisuuden toteutuminen nähtiin myös lisäävän asiakkaan motivaatiota ja sitoutumista sosiaalityön prosessiin. Kaiken kaikkiaan asiakkaan näkökulmasta osallisuuden toteutuminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luo pohjaa voimaantumiselle. Osallisuus koetaan pääosin myönteisenä kokemuksena, joka voi vaikuttaa myönteisesti asiakkaan elämäntilanteeseen ja tulevaisuuteen. Aiheesta tarvitaan uutta tutkimusta, jotta saadaan lisää tietoa osallistavasta vuorovaikutuksesta ja pystytään vahvistamaan sitä entisestään työkäytännöksi organisaatiossa

Adaptive Variance Thresholding: A Novel Approach to Improve Existing Deep Transfer Vision Models and Advance Automatic Knee-Joint Osteoarthritis Classification

Knee-Joint Osteoarthritis (KOA) is a prevalent cause of global disability and is inherently complex to diagnose due to its subtle radiographic markers and individualized progression. One promising classification avenue involves applying deep learning methods; however, these techniques demand extensive, diversified datasets, which pose substantial challenges due to medical data collection restrictions. Existing practices typically resort to smaller datasets and transfer learning. However, this approach often inherits unnecessary pre-learned features that can clutter the classifier's vector space, potentially hampering performance. This study proposes a novel paradigm for improving post-training specialized classifiers by introducing adaptive variance thresholding (AVT) followed by Neural Architecture Search (NAS). This approach led to two key outcomes: an increase in the initial accuracy of the pre-trained KOA models and a 60-fold reduction in the NAS input vector space, thus facilitating faster inference speed and a more efficient hyperparameter search. We also applied this approach to an external model trained for KOA classification. Despite its initial performance, the application of our methodology improved its average accuracy, making it one of the top three KOA classification models.Comment: 26 pages, 5 figure

Synthesizing Bidirectional Temporal States of Knee Osteoarthritis Radiographs with Cycle-Consistent Generative Adversarial Neural Networks

Knee Osteoarthritis (KOA), a leading cause of disability worldwide, is challenging to detect early due to subtle radiographic indicators. Diverse, extensive datasets are needed but are challenging to compile because of privacy, data collection limitations, and the progressive nature of KOA. However, a model capable of projecting genuine radiographs into different OA stages could augment data pools, enhance algorithm training, and offer pre-emptive prognostic insights. In this study, we trained a CycleGAN model to synthesize past and future stages of KOA on any genuine radiograph. The model was validated using a Convolutional Neural Network that was deceived into misclassifying disease stages in transformed images, demonstrating the CycleGAN's ability to effectively transform disease characteristics forward or backward in time. The model was particularly effective in synthesizing future disease states and showed an exceptional ability to retroactively transition late-stage radiographs to earlier stages by eliminating osteophytes and expanding knee joint space, signature characteristics of None or Doubtful KOA. The model's results signify a promising potential for enhancing diagnostic models, data augmentation, and educational and prognostic usage in healthcare. Nevertheless, further refinement, validation, and a broader evaluation process encompassing both CNN-based assessments and expert medical feedback are emphasized for future research and development.Comment: 29 pages, 10 figure

Excess protein enabled dog domestication during severe Ice Age winters

Peer reviewe

Improving Performance in Colorectal Cancer Histology Decomposition using Deep and Ensemble Machine Learning

In routine colorectal cancer management, histologic samples stained with hematoxylin and eosin are commonly used. Nonetheless, their potential for defining objective biomarkers for patient stratification and treatment selection is still being explored. The current gold standard relies on expensive and time-consuming genetic tests. However, recent research highlights the potential of convolutional neural networks (CNNs) in facilitating the extraction of clinically relevant biomarkers from these readily available images. These CNN-based biomarkers can predict patient outcomes comparably to golden standards, with the added advantages of speed, automation, and minimal cost. The predictive potential of CNN-based biomarkers fundamentally relies on the ability of convolutional neural networks (CNNs) to classify diverse tissue types from whole slide microscope images accurately. Consequently, enhancing the accuracy of tissue class decomposition is critical to amplifying the prognostic potential of imaging-based biomarkers. This study introduces a hybrid Deep and ensemble machine learning model that surpassed all preceding solutions for this classification task. Our model achieved 96.74% accuracy on the external test set and 99.89% on the internal test set. Recognizing the potential of these models in advancing the task, we have made them publicly available for further research and development.Comment: 28 pages, 9 figure

Enrichment of cancer-predisposing germline variants in adult and pediatric patients with acute lymphoblastic leukemia

Despite recent progress in acute lymphoblastic leukemia (ALL) therapies, a significant subset of adult and pediatric ALL patients has a dismal prognosis. Better understanding of leukemogenesis and recognition of germline genetic changes may provide new tools for treating patients. Given that hematopoietic stem cell transplantation, often from a family member, is a major form of treatment in ALL, acknowledging the possibility of hereditary predisposition is of special importance. Reports of comprehensive germline analyses performed in adult ALL patients are scarce. Aiming at fulfilling this gap of knowledge, we investigated variants in 93 genes predisposing to hematologic malignancies and 70 other cancer-predisposing genes from exome data obtained from 61 adult and 87 pediatric ALL patients. Our results show that pathogenic (P) or likely pathogenic (LP) germline variants in genes associated with predisposition to ALL or other cancers are prevalent in ALL patients: 8% of adults and 11% of children. Comparison of P/LP germline variants in patients to population-matched controls (gnomAD Finns) revealed a 2.6-fold enrichment in ALL cases (CI 95% 1.5-4.2, p = 0.00071). Acknowledging inherited factors is crucial, especially when considering hematopoietic stem cell transplantation and planning post-therapy follow-up. Harmful germline variants may also predispose patients to excessive toxicity potentially compromising the outcome. We propose integrating germline genetics into precise ALL patient care and providing families genetic counseling.Peer reviewe

Kuntoutuslaitokset muutoksessa – näkökulmia tilojen kehittämiseen

Kuntoutusala on murroksessa. Tässä raportissa kuvattu laaja, kansallinen KUNTO-projekti arvioi kuntoutuslaitosten toiminnan muutospaineita ja sitä, miten toimintojen muuttuminen tulisi ottaa huomioon tilasuunnittelussa.Hanke toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston ja siihen osallistuneiden kuntoutuslaitosten kanssa.1

Kaksoispaineventilaatiohoito akuutissa hengitysvajeessa : BiPAP® Synchrony® - laitteen käyttöopas hoitajille

Opinnäytetyön tavoitteena oli kaksoispaineventilaattorihoidon selkeyttäminen. Tuotoksena syntyi opas päivystys- ja infektio-osastolle BiPAP® Synchrony® -kaksoispaineventilaattorin käytöstä. Tämän oppaan tarkoituksena oli lisätä hoitajien tietoa ja osaamista. Kaksoispaineventilaattorihoitoa käytetään potilaille, jotka kärsivät akuuttista tai kroonisesta hengitysvajeesta. Opinnäytetyössä käydään läpi akuutti hengitysvaje ja sen hoitomuodot, koska päivystykselliseen hoitoon joudutaan sairauden akuutissa vaiheessa. Opinnäytetyön tuotos on BiPAP® Synchrony®- kaksoispaineventilaattorin viisisivuinen kuvitettu käyttöopas. Kuvat oppaaseen otettiin itse ja oppaan tekstisisältö kerättiin aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Oppaan suunnittelussa ja toteutuksessa otettiin huomioon osaston henkilökunnan toiveet. Lisäksi oppaan graafisessa toteutuksessa oli mukana mediatekniikan opiskelija. Akuuttia hengitysvajetta käsittelevä kirjallinen tuotos tulee jäämään myös hoitajien käyttöön osaston omaan hengityshoito-kansioon.The aim of this Bachelor´s Thesis was to make positive airway pressure ventilator´s use easier. The mean is to do instruction about BiPAP® Synchrony® –device for Emergency and infection department so that nurses information and expertise increases. Bileveled airway pressure ventilator is used to treat patients with acute and chonical respiratory disease. The present Bachelor´s Thesis process acute respiratory failure and it´s treatments because patient needs emergency care in acute state of disease. The final product was five pages long graphic instructions for BiPAP® Synchrony® bileveled positive airway pressure ventilator. The graphics was taken by ourselves and the literature part was collected from subject related literature. The needs of the personnel of Emergency and infection department were taken in to account during the planning and realization process. The graphical realization was made co-operating with media technical student. The literature part of this Bachelor´s Thesis will be attached to the department´s respiratory care folde

Äänelle muoto ja nuotille paikka : — musiikin kuvailu kuurosokealle

TIIVISTELMÄ Lahtinen, Suvi & Varjonen, Elina. Äänelle muoto ja nuotille paikka – musiikin kuvailu kuurosokealle. Diak Länsi, Turku, kevät 2011, 51 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielen-tulkki (AMK) Opinnäytetyössä kartoitetaan musiikin kuvailun menetelmiä kuurosokealle. Työ keskittyy tutkimaan musiikin kuvailua aloittelevan kuvailijan näkökulmasta, ja siinä pohditaan, mitä asioita olisi hyvä ottaa huomioon musiikin kuvailua aloitettaessa, musiikin kuvailua tarjottaessa sekä mitkä asiat vaikuttavat siihen, että musiikin kuvailulla saadaan aikaan onnistunut elämys. Opinnäytetyössä kartoitettiin musiikin kuvailun menetelmiä dokumentoimalla videolle 7.10.2010 järjestetyn kuurosokeiden kulttuuriviikon musiikkityöpajan harjoituksia ja kommentteja. Työpajan havainnoinnin ja aineiston analysoinnin lisäksi työpajaan osallistuneille kuurosokeille ja tulkeille lähetettiin musiikin kuvailun menetelmiin liittyvä kysely. Musiikin kuvailun menetelmiä löydettiin seitsemän, mutta toteuttamistapoja jokaiselle menetelmälle havainnoitiin työpajassa useampia. Musiikista voi välittää rytmiä rummuttaen tai taputtaen, joko vastaanottajan käsille, keholle tai neutraalitilaan. Melodiaa voi kuvailla kuurosokean keholle, esimerkiksi selkään tai kädet vastakkain, vaihtelemalla liikeratoja, käsimuotoja ja käsien orientaatiota. Yksi tapa kuvailla musiikkia on myös kuvailla musiikin tunnelmaa. Tässä kehotarina-menetelmässä kerrotaan vastaanottajille etukäteen kuvitteellinen tarina musiikkikappaleesta ja kuvailussa tuotettavat elementit tukevat tarinaa. Kehotarina voidaan myös kuvailla spontaanisti ja se voi sisältää kielellisen elementin. Musiikin kuvailua on mahdollista toteuttaa missä vain, mutta paikka, tilanne ja asiakkaan toiminnallisen näön ja kuulon tilanne sekä henkilökohtaiset rajat vaikuttavat kuvailumenetelmien valitsemiseen ja käyttöön. Musiikin kuvailuun liittyviä tekijöitä pohdittiin jakamalla kuurosokeat ryhmiin kommunikaatiotavan, vastaanottokanavan ja kehonkäytön tottumuksen perusteella. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet kuurosokeat kokivat musiikin kuvailun yleisesti miellyttäväksi. Ryhmien välillä ilmeni kuitenkin eroavaisuuksia, jotka liittyivät kokemuksiin muun muassa apuvälineiden käytöstä, rytmittämisen ja melodian kuvailun kokemisesta sekä tilan käytöstä. Opinnäytetyö on tietopaketti musiikin kuvailusta aloittelevalle kuvailijalle. Kuvailu kuuluu yhtenä osana viittomakielen tulkin työhön kuurosokeille tulkattaessa, joten opinnäytetyö antaa uusia mahdollisuuksia kuurosokealle kuvailuun. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin Suomessa, joten työssä lähestytään musiikin kuvailun tapoja perusteista lähtien. Asiasanat: kuurosokeat, kuvailu, musiikin kuvailu, viittomakielen tulkitABSTRACT Lahtinen, Suvi and Varjonen, Elina Shape for a Sound and Place for a Note – Describing Music for a Deaf-Blind Person. 51 p., 3 appendices. Language: Finnish. Turku, spring 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign Language Interpretation. Degree: Sing Language Interpreter. This thesis focuses on how to describe music to a deaf-blind person. The work has been done from the novice narrator’s point of view and it investigates the things that should be taken into consideration while beginning describing music, how to offer describing to a deaf-blind person and what elements in the description can affect a successful musical experience to a deaf-blind person. In this thesis, all the music-describing methods were taped in a workshop organized October 7th 2010 during a deaf-blind’s culture week. All the comments and exercises were documented for the thesis at this workshop. After the workshop, a questionnaire was sent via email to the deaf-blinds and interpreters who took part in the workshop. In the workshop, seven different methods for descriping music were found, but for each method there were several different variations. Rhythm can be done by drumming or taping on deaf-blind’s hands, body or on the neutral body areas. Melody can be described on deaf-blind’s body, for example on the back or on hands, for example, in the way that hands are against each others. Interpreter’s handshapes, hand movement and orientation can vary while describing. One option to describe music is describing the feeling of it. In this Body Story -method interpreter tells a story to a deaf-blind before describing music. This Body Story method can be spontaneous and can include linguistic element. Music description is possible everywhere; however, certain things affect the describing, such as place, situation, functional eyesight, functional hearing and personal limits of the recipient. These things should be taken into consideration when choosing the right method. Things that may affect describing music were studied by dividing the deaf-blinds into groups by their communication abilities, their way of receiving description and their use of body-language and movements. All the deaf-blind persons who took part in the study felt describing enjoyable. There were differences between groups; for example, the usage of aids, feeling the rhythm and melody in music description and the usage of space. This thesis is helpful to those who are interested in describing music. Describing is a part of Sign Language interpreter’s work when they interprete to a deaf-blind person. The thesis gives new aspects for description. Music description is a topic that hasn’t been studied in Finland before, so the work studies the subject right from the basics. Keywords: deaf-blinds, describing, music description, Sign Language interpreter