Study of driving simulator motion platform alternatives

Ajosimulaattori on monitieteinen sovellus, jonka useat alijärjestelmät muodostavat monimutkaisen kokonaisjärjestelmän. Tampereen teknillisen yliopiston hydrauliikan ja automatiikan laitoksella on useita vuosia tehty tutkimusta liittyen ajosimulaattoreiden useisiin eri alijärjestelmiin. Tässä työssä on kerätty yhteen useita ajosimulaattoreihin liittyvien projektien osa-alueita, joihin tämän työn kirjoittaja on osallistunut. Tässä työssä on esitetty perustiedot ajosimulaattorien historiasta, sekä niissä yleisesti käytetyistä alijärjestelmistä. Lisäksi tässä työssä on käsitelty syvällisemmin ajosimulaattoreiden liikealustoja, sekä erään projektin yhteydessä toteutettua pientyökoneen simulointimallia. Liikealustan käyttö on hyvin yleistä huipputason ajosimulaattoreissa. TTY:llä, hydrauliikan ja automatiikan laitoksella, toteutettiin erään projektin yhteydessä kartoitus erilaisista liikealustoista ja niiden toiminnasta. Tässä työssä on esitelty erilaisia liikealustojen toteutusvaihtoehtoja, sekä niiden ominaisuuksia. Ajosimulaattorin ydinosa on simuloitavan ajoneuvon ajoneuvomalli. Eräässä projektissa TTY:llä hydrauliikan ja automatiikan laitoksella toteutettiin pientyökoneen simulaattori vesihydraulisella liikealustalla. Simulaattorin ajoneuvomallin toteutus vaatii monimutkaisten poikkitieteellisten järjestelmien yhteensovittamista. Tässä työssä on esitelty tämä ajosimulaattori, sekä yksityiskohtaisemmin siihen toteutettu pientyökoneen simulointimalli. /Kir1

Study of driving simulator motion platform alternatives

Ajosimulaattori on monitieteinen sovellus, jonka useat alijärjestelmät muodostavat monimutkaisen kokonaisjärjestelmän. Tampereen teknillisen yliopiston hydrauliikan ja automatiikan laitoksella on useita vuosia tehty tutkimusta liittyen ajosimulaattoreiden useisiin eri alijärjestelmiin. Tässä työssä on kerätty yhteen useita ajosimulaattoreihin liittyvien projektien osa-alueita, joihin tämän työn kirjoittaja on osallistunut. Tässä työssä on esitetty perustiedot ajosimulaattorien historiasta, sekä niissä yleisesti käytetyistä alijärjestelmistä. Lisäksi tässä työssä on käsitelty syvällisemmin ajosimulaattoreiden liikealustoja, sekä erään projektin yhteydessä toteutettua pientyökoneen simulointimallia. Liikealustan käyttö on hyvin yleistä huipputason ajosimulaattoreissa. TTY:llä, hydrauliikan ja automatiikan laitoksella, toteutettiin erään projektin yhteydessä kartoitus erilaisista liikealustoista ja niiden toiminnasta. Tässä työssä on esitelty erilaisia liikealustojen toteutusvaihtoehtoja, sekä niiden ominaisuuksia. Ajosimulaattorin ydinosa on simuloitavan ajoneuvon ajoneuvomalli. Eräässä projektissa TTY:llä hydrauliikan ja automatiikan laitoksella toteutettiin pientyökoneen simulaattori vesihydraulisella liikealustalla. Simulaattorin ajoneuvomallin toteutus vaatii monimutkaisten poikkitieteellisten järjestelmien yhteensovittamista. Tässä työssä on esitelty tämä ajosimulaattori, sekä yksityiskohtaisemmin siihen toteutettu pientyökoneen simulointimalli. /Kir1

Kannustaako valtionosuusjärjestelmä kuntia kasvuun?

Tässä tutkimushankkeessa selvitettiin uudistettavan valtionosuusjärjestelmän soveltuvuutta kasvavien kuntien kaavoituksen ja asuntotuotannon lisäämiseen. Kokonaisuudessaan VOS-järjestelmä nähdään toimivana keinona kuntien peruspalveluiden rahoittamiseksi sekä kuntien välisten erojen tasoitta-miseksi, mutta myös kunnan sisäisten kasvukipujen lieventämiseksi. VOS-järjestelmä ei sisällä varsinai-sia kasvun kannustimia, mutta korvaa kasvun aiheuttamia kustannuksia. VOS-järjestelmä ratkoo kunnan sisäisiin kasvun kustannuksiin liittyviä ongelmia, joilla ei ole seudullisia ulkoisvaikutuksia. Puolestaan MAL-sopimusmenettelyä suositellaan jatkossakin hyödynnettäväksi suur-ten kaupunkiseutujen ylikunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, sekä kasvun mahdollistamiseen. VOS-järjestelmään on mahdollista liittää nopeasti kasvavia sekä taantuvia kuntia tukevia kertoimia. Kasvavat kunnat kokevat monipuolisia kasvusta aiheutuvia kustannuksia ja haasteita, mutta myös taantuvissa kunnissa voimistuvat toimivien yhdyskuntarakenteiden vaatimukset, joskaan asuntotuotannolle ei ole määrällistä tarvetta. Kuitenkin mikäli nämä instrumentit rahoitettaisiin vähentämällä muiden kuntien valtionosuuksia, heikke-nisivät VOS-järjestelmän perustoiminnan edellytykset kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa suositellaan vieraskielisten määrään liittyvien VOS-kertoimien määrittelyä vastaa-maan kuntien todellisia kustannuksia. VOS-järjestelmän lisäksi tarvitaan myös muita keinoja kuntien kasvun tai taantumisen ja niihin liittyvien erityispiirteiden huomioimiseksi

Gender-dependent progression of systemic metabolic states in early childhood

Little is known about the human intra-individual metabolic profile changes over an extended period of time. Here, we introduce a novel concept suggesting that children even at a very young age can be categorized in terms of metabolic state as they advance in development. The hidden Markov models were used as a method for discovering the underlying progression in the metabolic state. We applied the methodology to study metabolic trajectories in children between birth and 4 years of age, based on a series of samples selected from a large birth cohort study. We found multiple previously unknown age- and gender-related metabolome changes of potential medical significance. Specifically, we found that the major developmental state differences between girls and boys are attributed to sphingolipids. In addition, we demonstrated the feasibility of state-based alignment of personal metabolic trajectories. We show that children have different development rates at the level of metabolome and thus the state-based approach may be advantageous when applying metabolome profiling in search of markers for subtle (patho)physiological changes

Root-zone soil moisture variability across African savannas : From pulsed rainfall to land‐cover switches

The main source of soil moisture variability in savanna ecosystems is pulsed rainfall. Rainfall pulsing impacts water-stress durations, soil moisture switching between wet-to-dry and dry-to-wet states, and soil moisture spectra as well as derived measures from it such as soil moisture memory. Rainfall pulsing is also responsible for rapid changes in grassland leaf area and concomitant changes in evapotranspirational (ET) losses, which then impact soil moisture variability. With the use of a hierarchy of models and soil moisture measurements, temporal variability in root-zone soil moisture and water-stress periods are analysed at four African sites ranging from grass to miombo savannas. The normalized difference vegetation index (NDVI) and potential ET (PET)-adjusted ET model predict memory timescale and dry persistence in agreement with measurements. The model comparisons demonstrate that dry persistence and mean annual dry periods must account for seasonal and interannual changes in maximum ET represented by NDVI and to a lesser extent PET. Interestingly, the precipitation intensity and soil moisture memory were linearly related across three savannas with ET/infiltration similar to 1.0. This relation and the variability of length and timing of dry periods are also discussed.Peer reviewe

Long-term Outcome of Kidney Transplantation in 6 Patients With Autoimmune Polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal Dystrophy

publishedVersionNon peer reviewe

Intracranial Biodegradable Silica-Based Nimodipine Drug Release Implant for Treating Vasospasm in Subarachnoid Hemorrhage in an Experimental Healthy Pig and Dog Model

Peer reviewe

The effect of rainfall amount and timing on annual transpiration in a grazed savanna grassland

The role of precipitation (P) variability with respect to evapotranspiration (ET) and its two components, transpiration (T) and evaporation (E), from savannas continues to draw significant research interest given its relevance to a number of ecohydrological applications. Our study reports on 6 years of measured ET and estimated T and E from a grazed savanna grassland at Welgegund, South Africa. Annual P varied significantly with respect to amount (508 to 672 mm yr(-1)), with dry years characterized by infrequent early-season rainfall. T was determined using annual water-use efficiency and gross primary production estimates derived from eddy-covariance measurements of latent heat flux and net ecosystem CO2 exchange rates. The computed annual T for the 4 wet years with frequent early wet-season rainfall was nearly constant, 326 +/- 19 mm yr(-1) (T/ET=0.51), but was lower and more variable between the 2 dry years (255 and 154 mm yr(-1), respectively). Annual T and T/ET were linearly related to the early wet-season storm frequency. The constancy of annual T during wet years is explained by the moderate water stress of C4 grasses as well as trees' ability to use water from deeper layers. During extreme drought, grasses respond to water availability with a dieback-regrowth pattern, reducing leaf area and transpiration and, thus, increasing the proportion of transpiration contributed by trees. The works suggest that the early-season P distribution explains the interannual variability in T, which should be considered when managing grazing and fodder production in these grasslands.Peer reviewe