ATPA19-itsearviointityökalun perusteet ja käyttö kuntoutuksessa : Toimijuusnäkökulma asiakkaan kuntoutumisprosessissa

Tässä raportissa kuvataan nuorten aikuisten ja ikääntyneiden aikuisten toimijuuden itsearviointiin kehitetyn ATPA19-itsearviointityökalun (Assessment Tool of Perceived Agency, ATPA19) teoreettiset perusteet ja luotettavuustutkimuksen vaiheet päätuloksineen. Lisäksi esitetään työkalun käyttöä koskevia suosituksia. Uusimmassa kuntoutusta koskevassa keskustelussa kuntoutumisen tavoitteena on korostunut kuntoutujien toimijuuden ja osallistumisen edistäminen sekä näiden tukeminen erilaisissa arjen ympäristöissä. Jos kuntoutuksen tavoitteet keskittyvät näihin toimintakeskeisiin ilmiöihin, tulisi myös arvioinnin kohdentua niihin. Samalla henkilön omat näkemykset päivittäisen elämänsä mahdollisuuksista ja haasteista voidaan kattavammin ottaa kuntoutusinterventioiden lähtökohdiksi. ATPA19-itsearviointityökalun avulla voidaan arvioida henkilön koettua toimijuutta ja tukea samalla häntä tuomaan arviointikeskusteluun omia näkemyksiään toimijuudestaan ja sen eri osa-tekijöistä. Lisäksi arviointi tuo esille niitä henkilön itsensä nimeämiä toimintoja, jotka tuovat voimavaroja arkeen, mutta myös niitä, jotka vievät voimia. Näiden pohjalta voidaan keskustella henkilön toivomista muutostarpeista, joista puolestaan muodostuvat luontevasti kuntoutuksen tavoitteet ja interventioiden painotukset. Koetun toimijuuden itsearviointi täydentää ja laajentaa osaltaan toimintakykylähtöisen kuntoutuksen arviointiperinnettä. ATPA19-itsearviointityökalua suositellaan käytettäväksi itsearviointiin joko haastatellen tai itsenäisesti täyttäen. Kohderyhmäksi on määritelty aikuiset henkilöt, joilla on riittävät valmiudet kuvata ja pohtia omaa toimijuuttaan.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Psychometric properties of a revised version of the Assessment Tool for Perceived Agency (ATPA19) for use with older adults in the rehabilitation context

Background: It has been argued that an agency-based approach should be taken to person-centered gerontological rehabilitation. Such an approach requires agency-based assessment tools valid for use with older adults. Objective: To evaluate the psychometric properties of the Assessment Tool for Perceived Agency (ATPA) adapted for older adults in gerontological rehabilitation in Finland. Methods: Participants (n=97) were older adults aged 69 to 90 years. A many faceted Rasch (MFR) analysis was used to investigate the item and person response processes (goodness-of-fit statistics) and the separation reliability (separation index) of the ATPA. Results: The ATPA19 items defined a unidimensional construct with moderate internal consistency and separation ability. More uncertainty than expected was found in within-person responses, mostly among females and participants aged 80 years or older. Conclusion: The ATPA-19 is a promising tool to measure features of older adults’ perceived human agency. However, since perceived human agency is seen as a subjective and dynamic phenomenon that is constructed over the life course, research is needed on how human agency appears in different temporal periods, contexts, and populations. Significance: Evaluating individuals’ perceived human agency with ATPA19 can help professionals strengthen the meaningful agency of older adults

Kuntoutuksen osaamisen uudistumisen tulevaisuuden näkymiä

The current topic of discussion in the society is continuing learning, which is being promoted in different sectors of society in order to promote Finnish competitiveness and employment. The aim of continuing learning is to respond to changes in and transformation of working life. Special attention is paid to the development of competences at different stages of a person’s working life. The Ministry of Education and Culture launched a reform for continuing learning in 2019. In different professional fields, continuous dialogue with working life and organisations and research institutions is needed, in order to develop rehabilitation competences together with all stake holders. The aim of this publication is to provide new information and increase understanding of changes in the field of rehabilitation. The information can be utilised in the development of rehabilitation training in universities of applied sciences

Scenarios for regeneration of rehabilitation expertise for the future

Yhteiskunnallisena puheenaiheena on tällä hetkellä jatkuva oppiminen, jota pyritään edistämään eri yhteiskunnan sektoreilla suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi. Jatkuvan oppimisen tavoitteena on vastata työelämän muutoksiin ja uudistustarpeisiin. Erityinen huomio on osaamisen kehittämisellä työurien eri vaiheissa. Opetusministeriö on käynnistänyt jatkuvan oppimisen uudistuksen vuonna 2019. Eri ammattialoilla tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua työelämän, järjestöjen sekä tutkimuslaitosten kanssa, jotta osaamista voidaan yhdessä kehittää ja viedä eteenpäin. Tämän julkaisun tarkoituksena ja tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja lisätä ymmärrystä kuntoutuksen kentän muutoksista. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä ammattikorkeakoulujen kuntoutuksen koulutusta. Julkaisu on tuotettu Metropolia Ammattikorkeakoulussa yhdessä muiden kuntoutusalan koulutuksesta vastaavien ammattikorkeakoulujen kanssa osana kuntoutusalan osaamiskeskittymän toimintaa