11 research outputs found
The effects of structural change in agriculture on the spread of animal disease in Finland
The structure of Finnish agricultural production has changed rapidly
resulting in an increase in the average farm size and a reduction in
the number of farms.
Three animal diseases were used to illustrate the impacts of changing
production structures and their consequences on the spread and
control of disease: Foot-and-mouth disease (FMD), African Swine
Fever (ASF) and Bluetongue (BT).
The aim of this study was to assess how changes in the structure of
animal production impact on animal disease risks and the economic
consequences of diseases. The spread of diseases was simulated
according to three predicted future production structure scenarios
for 2033 and compared with reference simulations applying the
production structure of the year 2009.
FMD had the highest spread potential as the probability of spread
and magnitude of an epidemic outbreak were the largest. ASF and
BT had clearly lower spread potential and also structural change will
affect them less. Spread potential is strongly dependent on how
logistics will develop in relation with farm size increase.
Economic losses due to FMD were similar in 2009 and 2033
simulations. Losses caused by ASF were smaller than those by FMD.
In both cases distortions in the food exports were the main source
of losses. Losses associated with BT were estimated to be smaller in
the future.Kotieläintilojen keskikoko on kasvanut ja tilojen määrä on vähentynyt.
Kehityksen voidaan arvioida jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Kolmea eläintautia, suu- ja sorkkatauti, afrikkalainen sikarutto ja sinikielitauti,
käytettiin esimerkkinä siitä, kuinka muutokset kotieläintuotannon
rakenteessa vaikuttavat taudin leviämiseen ja hallintaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kuinka kotieläintalouden rakennemuutos
vaikuttaa eläintautiriskiin ja tautien taloudellisiin vaikutuksiin.
Tautien leviämistä simuloitiin kolmen vuoteen 2033 ajoittuvan
tulevaisuuskenaarion mukaan ja verrattiin simulointeihin,
jotka pohjautuivat kotieläintalouden rakenteeseen vuonna 2009.
Suu- ja sorkkataudilla oli suurin leviämispotentiaali, koska leviämisen
todennäköisyys ja epidemian koko olivat suurimmat. Afrikkalaisella
sikarutolla ja sinikielitaudilla oli selvästi matalampi potentiaali
ja rakennemuutos vaikuttaa niihin vähemmän. Leviämispotentiaali
on voimakkaasti riippuvainen logistiikan kehityksestä tilakoon kasvuun
nähden.
Suu- ja sorkkataudin aiheuttamat taloudelliset menetykset olivat samaa
suuruusluokkaa nyt ja tulevaisuudessa. Afrikkalaisen sikaruton
aiheuttamat tappiot jäivät maltillisemmiksi. Molemmilla taudeilla
elintarvikeviennin häiriintyminen aiheutti eniten tappioita. Sinikielitaudin
menetysten arvioitiin olevan nykyistä vähäisemmät tulevaisuudessa.En snabb strukturförändring inom lantbruket i Finland har resulterat i
större men färre gårdar. Denna utveckling förväntas fortsätta även i
framtiden. Tre sjukdomar; mul- och klövsjuka, afrikansk svinpest och
blåtunga, har använts som exempel för att undersöka hur strukturförändringen
påverkar smittspridningen och sjukdomskontrollen i
framtiden.
Syftet med arbetet var att utvärdera hur strukturomvandlingen i
lantbruket påverkar djursjukdomsrisken och de ekonomiska konsekvenserna
av sjukdomarna. Sjukdomsspridningen simulerades
enligt tre tänkta framtida produktionsstrukturer för år 2033 och jämfördes
sedan med simuleringar baserade på produktionen år 2009.
Mul- och klövsjuka hade den största spridningspotentialen eftersom
sannolikheten för spridning och storleken av ett epidemiskt utbrott
var störst. Afrikansk svinpest och blåtunga hade klart lägre spridningspotential
och även strukturförändringarna kommer att påverka
dem mindre. Spridningspotentialen är starkt beroende av hur logistiken
utvecklas i relation till gårdsstorleken.
Ekonomiska förluster på grund av mul- och klövsjuka var lika stora
i simuleringarna både för år 2009 och 2033. Förluster på grund av
afrikansk svinpest var mindre än de orsakade av mul- och klövsjuka.
I båda fallen var förlusterna orsakade av störd livsmedelsexport den
huvudsakliga orsaken till ekonomiska förluster. Förluster orsakade
av blåtunga verkade vara mindre i framtiden
Suomen zoonoositilanne ja riskit yhteisen terveyden näkökulmasta : Yhteenveto zoonoosien suuntauksista ja lähteistä 2011–2021
Kampylobakteerit ovat yleisin ja salmonellat toiseksi yleisin ihmisillä suolistoinfektioita aiheuttavat zoonoosit Suomessa. Kryptosporidioosi- ja shigatoksinen Eshericia coli (STEC) -tapauksia on ilmoitettu aikaisempaa enemmän. Vektorivälitteisistä zoonooseista borrelioosi on Suomessa yleisimmin todettu. Puutiaisaivotulehdustapausten määrä on noussut. Tuotantoeläimistä salmonellatapaukset naudoilla ja sioilla lisääntyivät, kun taas broilereilla ne vähenivät. Salmonellaa esiintyy kotimaisessa naudan- ja sianlihassa edelleen vähän. Teurasbroilereilla kampylobakteerien esiintyvyys on vähentynyt. Teurasnaudoissa STEC O157 -bakteerit yleistyivät. Cryptosporidium parvum -tautitapaukset nautakarjoissa lisääntyivät voimakkaasti. Trikinellatartunnat sioilla harvinaistuivat, eikä tartuntoja sikaloissa ole viime vuosina todettu. Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus yleistyi teurassioissa. Luonnonvaraisilla linnuilla todettiin Suomessa ennen havaitsematon korkeapatogeeninen lintuinfluenssa. Elintarvikkeista raakamaito toimi useiden suolistoinfektioita aiheuttavien zoonoosien välittäjäelintarvikkeena, lisäksi kasvisten merkitys zoonoosien välittäjänä korostui. Suomen zoonositilanteeseen vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon liittyvät muutokset, vastustuskyvyltään heikentyneiden henkilöiden määrä, sekä joidenkin zoonoosien osalta endeemisiltä aluilta Suomeen tuotavat koirat. Esitettävät tiedot auttavat suuntaamaan ennakoivia toimia Suomen zoonoositilanteen säilyttämiseksi hyvänä ja tunnistamaan ne kohteet, joihin on syytä panostaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Farm characteristics and perceptions regarding costs contribute to the adoption of biosecurity in Finnish pig and cattle farms
201
Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa
Afrikkalainen sikarutto on helposti leviävä virustauti, jota ei ole tavattu Suomessa. Tauti voi aiheuttaa mittavia kustannuksia kotieläinalalle ja veronmaksajille, sekä häiritä sioista saatavien tuotteiden kansainvälistä kauppaa. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt viimeisten kahden vuoden aikana Venäjältä Puolaan ja Baltian maihin. Esimerkiksi marraskuuhun 2015 mennessä Virossa oli raportoitu 18 kotisikatapausta ja lähes 500 villisikatapausta. Suomen ja Baltian välillä on vilkas matkailijaliikenne, ja maatilojen välillä on yhteistyötä, joten riski taudin leviämiseksi Suomeen on jatkuvasti olemassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia taloudellisia tappioita afrikkalainen sikarutto voisi aiheuttaa Suomeen levitessään. Tutkimusmenetelmänä käytettiin stokastista Monte Carlo-simulaatiomallia, joka jäljittelee taudin leviämistä Suomessa sen jälkeen kun tauti on levinnyt yhdelle Suomen sikatiloista, sekä osittaisen tasapainon mallia, joka jäljittelee sikamarkkinoiden tilannetta Suomessa. Simulaatiot tehtiin sekä vuoden 2009 tilarakenteella että vuoteen 2033 sijoittuvina projektioina. Afrikkalaisen sikaruton simuloitiin aiheuttavan tyypillisesti 10,5 miljoonan euron (95 % välillä 4,6-22,7 miljoonaa euroa, keskimäärin noin 7400 € per sikatila) menetykset suomalaiselle sika-alalle. Verovaroista korvattavien välittömien kustannusten arvioitiin jäävän tyypillisesti alle puoleen miljoonaan ja useimmissa tapauksissa alle miljoonaan euroon. Tulos johtui sitä, että simulaatioiden perusteella taudin arvioitiin leviävän useimmiten vain 1-2 sikatilalle. Tartunnan saaneen tilan koko, tyyppi ja sijainti vaikuttivat tappioihin. Verovaroista korvattavat kustannukset ovat kuitenkin vain osa kokonaiskustannuksista. Suurimmat taloudelliset tappiot arvioitiin aiheutuvan kotieläinyrityksille (sikatilat, lihateollisuus), joiden menetysten arvioitiin olevan 7,4–38,1 miljoonaa euroa. Taudin esiintyminen Suomessa keskeyttänee sikatuotteiden viennin EU:n ulkopuolisiin maihin, ja jossain määrin myös EU:n alueelle. Siten kotimaan markkinoille syntyy ylitarjontaa, joka laskee sianlihan hintaa Suomessa. Kuluttajien (kuluttajat, kauppa) simuloitiin hyötyvän hetkellisestä ylitarjonnasta 3,1-15,8 milj. euroa. Lisäksi tappioiden suuruuteen vaikuttaa se, miten voimakkaasti ja miten pitkäksi ajaksi sianlihan vienti heikkenee. Tulokset viittaavat siihen, että jokainen lisäkuukausi aiheuttaisi kansantaloudelle 2-3 miljoonan euron lisätappiot. On mahdollista, että rajoitukset kestävät joidenkin vientikohteiden osalta useita kuukausia, jopa vuosia, ja ne voivat koskea koko Suomen sianlihantuotantoa riippumatta siitä, miten laajalle tauti pääsee leviämään. Afrikkalaisen sikaruton taloudelliset tappiot olivat samaa suuruusluokkaa vuoden 2009 tilanteessa ja vuoteen 2033 sijoittuvissa projektioissa, joskin verovaroista korvattaviin kustannuksiin liittyvä riski nousi nykytilanteeseen verrattun