The influence of old-age retirement on health : Causal evidence from the Finnish register data

We quantify the impact of old-age retirement on health using longitudinal Finnish register data for the period 2000–2012. The data allows for a strict isolation of the effects of transition from work to retirement for both mental and physical health indicators. We use the lowest statutory eligibility age for full old-age pensions, 63 years, as an instrument in FE-IV estimation to ensure causal inference. We find that (1) retirement at age 63 moderately decreases the use of antidepressants, especially for women. The effect is sharp, while it is somewhat reversed in the later years; (2) the beneficial effects of retirement on the cardiovascular and musculoskeletal conditions are smaller and more diffused; (3) for occupational classes, our results show a reduction in antidepressant use for women in almost all occupations, whereas for men it is significant for manual workers and farmers; (4) we find stronger declines in the anti-depressant use among men and women who retire from low- and mid-income work, as well as more robust decrease in the risk of cardiovascular diseases for high-income and non-single; and (5) our test of external validity shows that the beneficial effects in antidepressant use can be extended to apply to most Finns retiring at ages 62–64.Peer reviewe

Mitä hoitavan lääkärin on syytä tietää infek­tioe­pi­de­mioista?

•Epi­de­mioiden luon­ne ja nii­tä aiheut­tavien mik­robien kir­jo ovat muut­tuneet. •Epi­de­mia­sel­vitys koos­tuu epi­de­mio­lo­gi­sista ja mikro­bio­lo­gi­sista tutki­muk­sista, in­fektion torjun­nasta ja viestin­nästä. •Epäily epi­de­miasta voi he­rätä hoi­tavan lää­kärin vastaa­no­tolla tai klii­nisen mikro­bio­logian labo­ra­to­riossa, kun usealla poti­laalla ha­vaitaan saman­tyyp­pisiä oi­reita tai löy­döksiä ja mahdol­linen yh­teys toi­siinsa. •Myös hoito­hen­ki­lö­kunnan ha­vainnot ovat avai­na­se­massa esi­mer­kiksi ripu­lie­pi­de­mioissa, jois­sa usein sai­rastuu myös henki­lö­kuntaa, tai kun influens­sa­kauden ai­kana laitos­po­ti­laita me­nehtyy hengi­tys­tiein­fektioon. •Kes­keinen toi­mija epi­de­mia­sel­vi­tyk­sessä on kun­ta ja sen terveys­kes­kuk­sessa tartun­ta­tau­deista vas­taava lää­käri

Toimenpideohje torjuntatoimista kurkkumätätapausten yhteydessä

Tämä ohje antaa tietoa torjuntatoimista, joiden tarkoituksena on ehkäistä kurkkumätätartunnan leviämistä lähiympäristöön. Se on tarkoitettu ensisijaisesti terveyskeskusten tartuntataudeista vastaavien lääkärien ja alueellisesta tartunnantorjunnasta vastaavien yksiköiden käyttöön

Suomen finanssipolitiikan sääntökehikon toiminta ja kehittämistarpeet

Tässä raportissa arvioitiin suomalaista finanssipolitiikan säännöstöä erityisesti kehysmenettelyn roolin ja kehittämisen näkökulmasta. Valtiontalouden menokehystä on noudatettu kuluvaan hallituskauteen asti, mutta nykyisen hallituksen aikana siitä on poikettu järjestelmän uskottavuutta heikentävällä tavalla, eikä menettely ole aikaisemminkaan hillinnyt julkista velkaantumista. Finanssipolitiikan sääntökehikkoa tutkittiin kirjallisuuskatsauksien, numeeristen simulointien ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Haastatteluissa oli mukana viisi vertailumaata: Ruotsi, Tanska, Irlanti, Hollanti ja Uusi-Seelanti. Raportissa kiinnitettiin huomiota kehyksen toimintaan suurissa kriiseissä, pitkän aikavälin kestävyyteen, sekä investointien, tulojen, hyvinvointialueiden ja EU-sääntelyn roolin kehikossa. Lisäksi pohdittiin keinoja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmän tehostamiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen

Tässä hankkeessa luotiin kokonaiskuva ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen ja riskeihin. Kirjallisuuden ja makrotaloudellisten kokonaistasapainomallien avulla tarkasteltiin globaaleja vaikutuksia ja Suomeen kohdistuvia suoria ja heijastevaikutuksia. Samalla arvioitiin mallintamisen haasteita ja parhaita menetelmiä. Kirjallisuus osoittaa, että ilmastonmuutoksen, ja siihen varautumisen ja sopeutumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vielä vähän tutkimuksia, ja tieto siitä on epävarmaa. Tutkimus vaatii kokonaisnäkemystä ilmaston muuttumisen ja hillintä- ja sopeutumispolitiikan vaikutuksista sekä kansan- että julkiseen talouteen. Vaikutusketju on pitkä ja epävarma. Paras mallintamisen lähtökohta on eri lähteiden yksityiskohtien yhdistely kansantalouden tasolle. Analyysin perusteella ilmastonmuutoksen fyysiset seuraukset tullevat vaikuttamaan Suomen kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita, erityisesti jos sopeutumispolitiikassa onnistutaan. Maakohtaiset erot korostavat kansainvälisiin heijastusvaikutuksiin varautumisen merkitystä ja toisaalta sitä, että Suomen kilpailukyky investointikohteena voi parantua. Heijastevaikutukset vähentävät vientiä, mutta kasvattavat investointeja, ja niiden yhteisvaikutus tuotantoon jää vähäiseksi. Toimialakohtaiset ja alueelliset erot ovat Suomessakin suuria. Kielteisten vaikutusten kiihtyvä kasvu lämpötilan nousun myötä kasvattaa muutenkin suurta vaikutuslaskelmiin liittyvää epävarmuutta. Vihreä siirtymä on vielä lähivuosikymmenen ajan Suomen talouden kannalta tärkeämpi asia kuin ilmastonmuutos. Sitä ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikkatoimet, myös globaali teknologia ja käyttäytymismuutokset. Aktiivinen ja onnistunut vihreää siirtymää edistävä politiikka on keskeistä siinä, millaisia taloudellisia vaikutuksia julkiseen talouteen syntyy siirtymävaiheen aikana.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä