Vertaistukiryhmässä alkoholistien läheiset tukevat toisiaan – siis itseään

Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Suppotive communication in Al-Anon mutual-aid groups tarkastustilaisuudessa Tampereella 17.6.2016. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Marja Holmila (THL) ja kustoksena professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto)

Mediated Immediacy During Virtual Dinners Between Strangers

During the COVID-19 pandemic, virtual communication channels have been used to ensure physical distance between people. However, moving everyday social interactions into virtual platforms also affects the communication of relational distance – that is, immediacy – between people. The study goal is to understand the content, functions, and situational meanings of immediacy at virtual dinners between strangers. We observed, recorded, and analyzed four virtual dinners and interviewed all participants afterward. The participants lived in Finland at the time of the study. The results revealed that in addition to self-presentational and other-oriented communication, the participants engaged in communication that aimed at creating common ground for interaction. Based on the results, it can be concluded that mediated immediacy is communication that, in addition to being relational (distance between interlocutors), is also situational (finding common ground)

SKITSOFRENIAA SAIRASTAVAN PUHEVIESTINTÄ VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA

Skitsofrenia aiheuttaa monenlaisia toimintakyvyn häiriöitä, jotka joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttavat potilaan viestintään. Viestintätaitojen heikentyminen vaikeuttaa niin sosiaalisen verkoston ylläpitoa kuin työnsaantia sekä hoito- ja virallisten tahojen kanssa vuorovaikutuksessa olemista. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella sitä, millaisia seurauksia skitsofrenialla on sairastuneen interpersonaaliselle viestinnälleja miten seuraukset vaikuttavat sairastuneen hyvinvointiin. Näkökulma on omaisten eli skitsofreniaa sairastavien aikuisten lasten vanhempien, joita haastattelemalla aineisto on kerätty. Tulosten perusteella keskeinen ongelma näyttäisi olevan erityisesti sairastuneen sosiaalisen verkoston pieneneminenja viestintäarkuuden lisääntyminen, joka puolestaan rasittaa sairastuneiden ja heidän vanhempien välistä viestintää. Tuloksena on negatiivinen kehä, jossa niin sairastuneen kuin hänen vanhempiensakin hyvinvointi on vaarassa.Asiasanat: Skitsofrenia, interpersonaalinen viestintä, perheviestintä

Relational Listening, Listening Barriers, and Listening Facilitation in Finnish Administrative Care Order Preparation Hearings

This qualitative study aimed to investigate clients’ listening barriers as well as listening facilitation-related practices applied by social workers in an emotionally charged relational listening situation emerging in administrative hearings. These hearings are filled with tensions that can be assumed to impair the listening of parents and children because in the hearings, final decisions regarding giving a child into care are made. The study examines an authentic child protection situation with three different data sets. Data are analyzed with the thematical content analysis. The results indicate that the clients’ intra- and interpersonal as well as institutional listening barriers can be facilitated by practices applied by social workers in various ways. The study also interestingly reveals how the listening dimensions of social workers are constructed in the relational listening situation emerging in administrative hearings. Even though the study describes the Finnish system and procedure of taking a child into care, and procedural and legal systems are not similar between countries, the core of the social workers’s profession worldwide is relational. Thus, our findings regarding relational listening in social work can be applied widely. Moreover, global similarities regarding the listening dimensions of social workers could be examined in future studies.publishedVersionPeer reviewe

Päivällisellä vieraan kanssa: parasosiaalinen kohtaaminen immersiivisessä virtuaaliympäristössä

Parasosiaalinen kohtaaminen vieraaksi koetun ihmisen kanssa mahdollistaa hänen ymmärtämisensä moniulotteisena, yksilöllisenä olentona yleistävän kulttuurisen luokittelun sijasta. Tässä tutkimuksessa selvitimme, (1) miten parasosiaalinen kohtaaminen immersiivisessä virtuaaliympäristössä on yhteydessä katsojien ahdistuksen tunteeseen (intergroup anxiety) sekä käsityksiin vieraasta ja (2) millaiset interpersonaaliset tekijät ovat merkityksellisiä kohtaamisessa. Kohtaamisia tarkastellaan parasosiaalisten ilmiöiden näkökulmasta. Tutkimus hyödynsi immersiivistä dokumenttia, Dinnertime360, jossa katsoja tutustuu itselleen vieraaseen ihmiseen immersiivisessä virtuaaliympäristössä, päivällispöydässä. Tulokset osoittivat, että suhtautuminen vieraaseen muuttui kohtaamisen jälkeen myönteisemmäksi ja katsojien ahdistus väheni. Laadullinen aineisto osoitti samanlaisuuden, erilaisuuden ja hyödyllisyyden merkittäviksi interpersonaalisiksi tekijöiksi kohtaamisessa. Lopuksi pohditaan immersiivisen teknologian ja parasosiaalisten ilmiöiden suhdetta

Kartonkikoneelle kehitetyn vikadiagnostiikkatyökalun testaus

Due to tightening global competition companies strive to produce their products efficiently. This leads to tighter quality requirements and higher production goals, which can be achieved by an efficient manufacturing execution system that utilizes advanced control applications. These advanced control applications require progressive fault detection and diagnosis (FDD) systems. Therefore, the area of fault detection and diagnosis has received much attention in the last decades. FDD methods have been developed and studied as individual methods as well as combined or enhanced methods. Recent research indicates that the combined and enhanced methods perform better compared to individual methods. In this thesis, the relevant literature is reviewed and a case example of combining two valve stiction detection methods is given. Also, the validation result of a SOM for thickness sensor fouling is presented, and a MATLAB based toolkit is tested. The results of the toolkit testing are compared to the validation results and the toolkit was found to be working correctly. In the future, the toolkit can be used for both educational and research purposes. Two tutorials for using the toolkit are presented in the appendices to serve as a basis for the educational use of the toolkit.Kiristyvän kansainvälisen kilpailun takia yritykset pyrkivät tuottamaan tuotteensa tehokkaasti, mistä johtuen laatuvaatimukset ja tuotantotavoitteet ovat nousseet. Vaatimuksien täyttämiseen tarvitaan tehokas tuotannonohjausjärjestelmä, joka hyödyntää edistyksellisiä säätömenetelmiä. Säätömenetelmien tueksi tarvitaan luotettava vikadiagnostiikkasysteemi ja ne ovatkin kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä. Vikadiagnostiikkamenetelmiä on kehitetty ja tutkittu sekä yksittäisinä että yhdistelmämenetelminä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yhdistelmämenetelmät toimivat paremmin verrattuna yksittäisiin menetelmiin. Tässä työssä esitellään aihetta käsittelevä kirjallisuus sekä esimerkki kahden venttiilin liiallista lepokitkaa tunnistavien menetelmien yhdistämisestä. Työssä esitellään myös paksuussensorin likaantumiseen kehitetyn itseorganisoituvan kartan validointitulokset ja MATLAB:ssa kehitetyn työkalun testaus. Työkalun testauksen tuloksia on vertailtu validointituloksiin ja työkalun todettiin toimivan halutulla tavalla. Tulevaisuudessa työkalua voidaan käyttää sekä tutkimus- että opetuskäyttöön. Liitteinä on kaksi tutoriaalia työkalun käyttöön, joiden pohjalta opetusmateriaalia voidaan kehitellä

Skitsofreniaa sairastavan puheviestintä vanhempien näkökulmasta

Skitsofrenia aiheuttaa monenlaisia toimintakyvyn häiriöitä jotka joko suoraan, tai epäsuorasti vaikuttavat potilaan interpersonaaliseen viestintään. Kun taidot ihmissuhteiden ylläpitoon ovat heikentyneet, on sairastuneiden sosiaalinen verkosto usein hyvin pieni. Erityisesti viestintätaidot, joita tarvittaisiin uusien ihmissuhteiden luomisessa ovat heikentyneet. Viestinnän vaikeudet haittaavat myös hoitotahon ja muiden virallisten tahojen kanssa vuorovaikutuksessa olemista. Myös työnsaanti ja harrastetoiminnot saattavat muodostua haasteiksi niidenkin vaatiessa hyviä viestintätaitoja. Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella skitsofreniaa sairastavan aikuisen lapsen interpersonaalista viestintää tämän vanhemman näkökulmasta. Tutkimusongelmaa pyritään lähestymään neljän teema-alueen avulla, joista ensimmäinen käsittelee sairastuneen interpersonaalista viestintää verrattuna terveisiin ihmisiin ja sairastuneen viestintään ennen sairastumista. Toinen teema-alue käsittelee sairastuneen lapsen vanhempien viestinnän muutoksia reaktiona lapsen sairastumiselle. Kolmantena teemana on sairastuneen aikuisen lapsen ja hänen vanhempansa viestintäsuhde ja sairauden seuraukset sille. Neljännessä teema-alueessa pyritään selvittämään interpersonaalisen viestinnän ja sairastuneen hyvinvoinnin yhteenliittymiä. Tutkimuksen tulosten mukaan skitsofrenialla on suoria ja epäsuoria seurauksia sairastuneen viestinnälle. Leimaa antavaa sairastuneiden viestinnässä näyttäisi olevan sen iän mukainen kehittymättömyys. Viestinnän haasteet ovat myös erilaisia kotona ja kodin ulkopuolella. Ongelmana näyttäisi olevan erityisesti sosiaalisen verkoston pieneneminen ja viestintäarkuuden lisääntyminen. Kun viestintätaidot ovat heikentyneet, on perheen ulkopuolisten ihmissuhteiden luominen ja ylläpitäminen vaikeaa. Sairastuneiden vanhempien ollessa usein ainoita viestintäkumppaneita, aiheuttaa se omat haasteensa viestintäsuhteelle. Tuloksena on negatiivinen kehä, jossa niin sairastuneen kuin hänen vanhempiensakin hyvinvointi on vaarassa. Asiasanat:skitsofrenia, interpersonaalinen viestintä, perheviestint

Skitsofreniaa sairastavan puheviestintä vanhempien näkökulmasta

Skitsofrenia aiheuttaa monenlaisia toimintakyvyn häiriöitä jotka joko suoraan, tai epäsuorasti vaikuttavat potilaan interpersonaaliseen viestintään. Kun taidot ihmissuhteiden ylläpitoon ovat heikentyneet, on sairastuneiden sosiaalinen verkosto usein hyvin pieni. Erityisesti viestintätaidot, joita tarvittaisiin uusien ihmissuhteiden luomisessa ovat heikentyneet. Viestinnän vaikeudet haittaavat myös hoitotahon ja muiden virallisten tahojen kanssa vuorovaikutuksessa olemista. Myös työnsaanti ja harrastetoiminnot saattavat muodostua haasteiksi niidenkin vaatiessa hyviä viestintätaitoja. Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella skitsofreniaa sairastavan aikuisen lapsen interpersonaalista viestintää tämän vanhemman näkökulmasta. Tutkimusongelmaa pyritään lähestymään neljän teema-alueen avulla, joista ensimmäinen käsittelee sairastuneen interpersonaalista viestintää verrattuna terveisiin ihmisiin ja sairastuneen viestintään ennen sairastumista. Toinen teema-alue käsittelee sairastuneen lapsen vanhempien viestinnän muutoksia reaktiona lapsen sairastumiselle. Kolmantena teemana on sairastuneen aikuisen lapsen ja hänen vanhempansa viestintäsuhde ja sairauden seuraukset sille. Neljännessä teema-alueessa pyritään selvittämään interpersonaalisen viestinnän ja sairastuneen hyvinvoinnin yhteenliittymiä. Tutkimuksen tulosten mukaan skitsofrenialla on suoria ja epäsuoria seurauksia sairastuneen viestinnälle. Leimaa antavaa sairastuneiden viestinnässä näyttäisi olevan sen iän mukainen kehittymättömyys. Viestinnän haasteet ovat myös erilaisia kotona ja kodin ulkopuolella. Ongelmana näyttäisi olevan erityisesti sosiaalisen verkoston pieneneminen ja viestintäarkuuden lisääntyminen. Kun viestintätaidot ovat heikentyneet, on perheen ulkopuolisten ihmissuhteiden luominen ja ylläpitäminen vaikeaa. Sairastuneiden vanhempien ollessa usein ainoita viestintäkumppaneita, aiheuttaa se omat haasteensa viestintäsuhteelle. Tuloksena on negatiivinen kehä, jossa niin sairastuneen kuin hänen vanhempiensakin hyvinvointi on vaarassa. Asiasanat:skitsofrenia, interpersonaalinen viestintä, perheviestint

Supportiivinen viestintä Al-Anon-vertaistukiryhmissä

Friends and family of alcoholics are known to suffer from interpersonal problems with the alcoholic, and attending meetings with a mutual-aid group is one way of coping with this difficult relationship. This dissertation is located in the field of speech communication and concentrates on the communication of social support, that is, supportive communication, in Al-Anon mutual aid-groups directed towards the friends and family of alcoholics. The aim is to comprehensively understand the elements and functions of supportive communication in the context of Al-Anon. This dissertation adopts the theoretical perspective of supportive communication to meet this aim and composes of four peer-reviewed articles, each focusing on four elements of supportive communication in Al-Anon. The objective of the first sub-study was to detect the types of supportive communication in the context of Al-Anon meetings. The second sub-study strived to understand the members’ views on the elements of helpful support in Al-Anon. In the third sub-study, the focus turns to the helping mechanisms of supportive communication in Al-Anon and finally, the fourth sub-study aimed at describing the effects that Al-Anon attendance had on members’ communication in romantic relationships with the alcoholic. To meet these aims, this dissertation builds on interpretivism and thus, utilizes qualitative research methodology. The research materials were collected through observations at the Al-Anon meetings, interviews with Al-Anon members and a questionnaire. The gathered data were thematically analysed. Following from the four aims, the results of the dissertation show that, first, Al-Anon features emotional, informational, social network and esteem support. In addition, the first sub-study revealed how the contextual elements of Al-Anon, such as the groups’ ideological foundations, affected the communication of support in the meetings. According to the second sub-study, the members of Al-Anon evaluated four elements of Al-Anon’s support as especially helpful. These elements were the positive community of Al Anon as the support network, peers as the support source, Al-Anon premises as the support situation and personal sharing in the meetings as the support form. Addressing the third aim, the third sub-study revealed that the helping mechanisms of Al-Anon are produced by generating situational reappraisals that operate at the content and relationship levels of supportive communication. Finally, the results of the fourth sub-study indicated that the supportive communication in Al-Anon helped the partners of alcoholics change their communication in the relationship with the alcoholic. These changes included the partners’ way of moving away from controlling tendencies and displaying co-dependency to acceptance and the drawing of boundaries. These changes in the partners’ communication also affected the partners’ view of the relationship status. As an aggregate, the results provide a comprehensive model of the supportive communication process in Al-Anon. The model helps understand the functions of the different elements of supportive communication as well as their mutual relationships in Al-Anon. The discussion chapter presents the interactional and contextual essence of supportive communication in Al-Anon and thus brings new light to elements other than the message content that affect the support’s helpfulness. This discussion includes focusing on the indirect forms of supportive communication in Al-Anon that can essentially be seen as existing through the contextual and interactional meanings of support. In addition, the relationship level of supportive communication in Al-Anon, as it is generated through these more indirect forms of support, is also discussed in detail. Furthermore, the effects of supportive communication on relationships other than that between the support provider and receiver is discussed as the observation sheds new light on the long-term relational outcomes of supportive communication. Finally, the benefits of utilising the theoretical framework of supportive communication to study mutual-aid groups are discussed.Alkoholistien läheiset kärsivät usein interpersonaalisen viestinnän ongelmista suhteessaan alkoholistin kanssa. Osallistuminen vertaistukiryhmään on yksi keino selvitä vaikeassa suhteessa alkoholin liikakäyttäjän kanssa. Tämä puheviestinnän väitöskirja tarkastelee sosiaalisen tuen viestintää eli supportiivista viestintää alkoholistien läheisille tarkoitetuissa Al-Anon-vertaistukiryhmissä. Tutkimuksen päätarkoituksena on ymmärtää kokonaisvaltaisesti supportiivisen viestinnän eri elementtejä ja niiden funktioita Al-Anon-vertaistukiryhmien kontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnetään supportiivisen viestinnän teoreettista taustaa, ja se koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista, jotka kaikki keskittyvät Al-Anonin supportiivisen viestinnän eri elementteihin. Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Al-Anonin ryhmäpalavereissa esiintyviä supportiivisen viestinnän tyyppejä sekä Al-Anonin kontekstitekijöiden vaikutusta palavereissa tapahtuvaan supportiiviseen viestintään. Toisessa osatutkimuksessa pyritään ymmärtämään Al-Anonin jäsenten näkemyksiä siitä, millaisista elementeistä hyödylliseksi koettu tuki muodostuu Al-Anonissa. Kolmas artikkeli pyrkii ymmärtämään supportiivisen viestinnän mekanismeja Al-Anonissa. Neljännen osatutkimuksen tarkoituksena on kuvata alkoholistien kumppaneiden näkemyksiä siitä, mitä seurauksia Al-Anonin supportiivisella viestinnällä on heidän omalle viestinnälleen suhteessa alkoholistin kanssa. Näihin tavoitteisiin pyritään käyttämällä tulkitsevaa tutkimusotetta ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Väitöskirjan tutkimusaineistot kerättiin havainnoimalla Al-Anonin palavereja, haastattelemalla Al-Anonin jäseniä sekä kyselylomakkeen avulla. Kerätyt aineistot analysoitiin temaattisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat ensinnäkin, että Al-Anonin palavereissa esiintyy emotionaalista, tiedollista, sosiaalisten verkostojen tuomaa sekä omanarvontunnetta kohottavaa tukea. Ensimmäinen osatutkimus osoitti myös, että Al-Anonin kontekstitekijät, kuten ryhmien ideologia, vaikuttavat siihen, millaista supportiivista viestintää palavereissa esiintyy. Toinen osatutkimus osoitti, että Al-Anonin jäsenet arvioivat hyödyllisiksi seuraavat Al-Anonin supportiivisen viestinnän elementit: positiivinen yhteisö supportiivisena verkostona, vertaiset tuen lähteenä, Al-Anonin konteksti tuen viestimisen tilanteena sekä kokemusten jakaminen supportiivisen viestinnän muotona. Kolmas osatutkimus paljasti, että jäsenten mukaan Al-Anonin vaikutusmekanismit perustuvat sellaiselle supportiiviselle viestinnälle, jonka avulla heidän on mahdollista arvioida omaa tilannettaan uudelleen. Uudelleenarviointeja tuotetaan supportiivisen viestinnän sisältötason lisäksi myös viestinnän suhdetasolla. Neljännen artikkelin tulokset osoittavat, että Al-Anonin jäsenet kokivat ryhmän supportiivisen viestinnän auttavan heitä muuttamaan kontrolloivaa ja läheisriippuvaista viestintäänsä suhteessa alkoholiriippuvaiseen kumppaniinsa hyväksyvämmäksi ja rajaavammaksi. Jäsenten oman viestinnän muuttuminen oli muuttanut myös heidän kokemustaan suhteen tilasta. Yhdessä väitöskirjan tulokset tarjoavat Al-Anonin supportiivista viestintää kokonaisvaltaisesti kuvaavan mallin. Malli auttaa ymmärtämään supportiivisen viestinnän eri elementtien erilaisia funktioita ja keskinäisiä suhteista. Väitöskirjan pohdintaluvussa keskitytään ensinnäkin Al-Anonissa tapahtuvan supportiivisen viestinnän kontekstuaaliseen ja vuorovaikutukselliseen luonteeseen. Tämä tuo lisävaloa siihen, miten supportiivisen viestinnän ei-sisällölliset elementit vaikuttavat tuen hyödyllisyyteen. Tähän keskusteluun liittyvät tuen epäsuorat muodot, joiden voidaan nähdä syntyvän nimenomaan tukitilanteiden vuorovaikutus- ja kontekstielementtien kautta. Lisäksi supportiivisen viestinnän suhdetason voidaan nähdä syntyvän erityisesti näiden epäsuorien tuen muotojen kautta. Toinen havainto koskee supportiivisen viestinnän vaikutuksia muihin kuin tuen antajan ja vastaanottajan välisiin suhteisiin. Tämä puolestaan valottaa supportiivisen viestinnän pitkäaikaisia suhteisiin liittyviä vaikutuksia. Lopuksi pohdinnassa paneudutaan siihen, millaisia hyötyjä supportiivisen viestinnän teoreettinen näkökulma tarjoaa vertaistukiryhmien tutkimukselle