Friends and family of alcoholics are known to suffer from interpersonal problems with the alcoholic, and attending meetings with a mutual-aid group is one way of coping with this difficult relationship. This dissertation is located in the field of speech communication and concentrates on the communication of social support, that is, supportive communication, in Al-Anon mutual aid-groups directed towards the friends and family of alcoholics. The aim is to comprehensively understand the elements and functions of supportive communication in the context of Al-Anon.
This dissertation adopts the theoretical perspective of supportive communication to meet this aim and composes of four peer-reviewed articles, each focusing on four elements of supportive communication in Al-Anon. The objective of the first sub-study was to detect the types of supportive communication in the context of Al-Anon meetings. The second sub-study strived to understand the members’ views on the elements of helpful support in Al-Anon. In the third sub-study, the focus turns to the helping mechanisms of supportive communication in Al-Anon and finally, the fourth sub-study aimed at describing the effects that Al-Anon attendance had on members’ communication in romantic relationships with the alcoholic.
To meet these aims, this dissertation builds on interpretivism and thus, utilizes qualitative research methodology. The research materials were collected through observations at the Al-Anon meetings, interviews with Al-Anon members and a questionnaire. The gathered data were thematically analysed.
Following from the four aims, the results of the dissertation show that, first, Al-Anon features emotional, informational, social network and esteem support. In addition, the first sub-study revealed how the contextual elements of Al-Anon, such as the groups’ ideological foundations, affected the communication of support in the meetings. According to the second sub-study, the members of Al-Anon evaluated four elements of Al-Anon’s support as especially helpful. These elements were the positive community of Al Anon as the support network, peers as the support source, Al-Anon premises as the support situation and personal sharing in the meetings as the support form. Addressing the third aim, the third sub-study revealed that the helping mechanisms of Al-Anon are produced by generating situational reappraisals that operate at the content and relationship levels of supportive communication. Finally, the results of the fourth sub-study indicated that the supportive communication in Al-Anon helped the partners of alcoholics change their communication in the relationship with the alcoholic. These changes included the partners’ way of moving away from controlling tendencies and displaying co-dependency to acceptance and the drawing of boundaries. These changes in the partners’ communication also affected the partners’ view of the relationship status. As an aggregate, the results provide a comprehensive model of the supportive communication process in Al-Anon. The model helps understand the functions of the different elements of supportive communication as well as their mutual relationships in Al-Anon.
The discussion chapter presents the interactional and contextual essence of supportive communication in Al-Anon and thus brings new light to elements other than the message content that affect the support’s helpfulness. This discussion includes focusing on the indirect forms of supportive communication in Al-Anon that can essentially be seen as existing through the contextual and interactional meanings of support. In addition, the relationship level of supportive communication in Al-Anon, as it is generated through these more indirect forms of support, is also discussed in detail. Furthermore, the effects of supportive communication on relationships other than that between the support provider and receiver is discussed as the observation sheds new light on the long-term relational outcomes of supportive communication. Finally, the benefits of utilising the theoretical framework of supportive communication to study mutual-aid groups are discussed.Alkoholistien läheiset kärsivät usein interpersonaalisen viestinnän ongelmista suhteessaan alkoholistin kanssa. Osallistuminen vertaistukiryhmään on yksi keino selvitä vaikeassa suhteessa alkoholin liikakäyttäjän kanssa. Tämä puheviestinnän väitöskirja tarkastelee sosiaalisen tuen viestintää eli supportiivista viestintää alkoholistien läheisille tarkoitetuissa Al-Anon-vertaistukiryhmissä. Tutkimuksen päätarkoituksena on ymmärtää kokonaisvaltaisesti supportiivisen viestinnän eri elementtejä ja niiden funktioita Al-Anon-vertaistukiryhmien kontekstissa.
Tutkimuksessa hyödynnetään supportiivisen viestinnän teoreettista taustaa, ja se koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista, jotka kaikki keskittyvät Al-Anonin supportiivisen viestinnän eri elementteihin. Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Al-Anonin ryhmäpalavereissa esiintyviä supportiivisen viestinnän tyyppejä sekä Al-Anonin kontekstitekijöiden vaikutusta palavereissa tapahtuvaan supportiiviseen viestintään. Toisessa osatutkimuksessa pyritään ymmärtämään Al-Anonin jäsenten näkemyksiä siitä, millaisista elementeistä hyödylliseksi koettu tuki muodostuu Al-Anonissa. Kolmas artikkeli pyrkii ymmärtämään supportiivisen viestinnän mekanismeja Al-Anonissa. Neljännen osatutkimuksen tarkoituksena on kuvata alkoholistien kumppaneiden näkemyksiä siitä, mitä seurauksia Al-Anonin supportiivisella viestinnällä on heidän omalle viestinnälleen suhteessa alkoholistin kanssa.
Näihin tavoitteisiin pyritään käyttämällä tulkitsevaa tutkimusotetta ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Väitöskirjan tutkimusaineistot kerättiin havainnoimalla Al-Anonin palavereja, haastattelemalla Al-Anonin jäseniä sekä kyselylomakkeen avulla. Kerätyt aineistot analysoitiin temaattisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ensinnäkin, että Al-Anonin palavereissa esiintyy emotionaalista, tiedollista, sosiaalisten verkostojen tuomaa sekä omanarvontunnetta kohottavaa tukea. Ensimmäinen osatutkimus osoitti myös, että Al-Anonin kontekstitekijät, kuten ryhmien ideologia, vaikuttavat siihen, millaista supportiivista viestintää palavereissa esiintyy. Toinen osatutkimus osoitti, että Al-Anonin jäsenet arvioivat hyödyllisiksi seuraavat Al-Anonin supportiivisen viestinnän elementit: positiivinen yhteisö supportiivisena verkostona, vertaiset tuen lähteenä, Al-Anonin konteksti tuen viestimisen tilanteena sekä kokemusten jakaminen supportiivisen viestinnän muotona. Kolmas osatutkimus paljasti, että jäsenten mukaan Al-Anonin vaikutusmekanismit perustuvat sellaiselle supportiiviselle viestinnälle, jonka avulla heidän on mahdollista arvioida omaa tilannettaan uudelleen. Uudelleenarviointeja tuotetaan supportiivisen viestinnän sisältötason lisäksi myös viestinnän suhdetasolla. Neljännen artikkelin tulokset osoittavat, että Al-Anonin jäsenet kokivat ryhmän supportiivisen viestinnän auttavan heitä muuttamaan kontrolloivaa ja läheisriippuvaista viestintäänsä suhteessa alkoholiriippuvaiseen kumppaniinsa hyväksyvämmäksi ja rajaavammaksi. Jäsenten oman viestinnän muuttuminen oli muuttanut myös heidän kokemustaan suhteen tilasta. Yhdessä väitöskirjan tulokset tarjoavat Al-Anonin supportiivista viestintää kokonaisvaltaisesti kuvaavan mallin. Malli auttaa ymmärtämään supportiivisen viestinnän eri elementtien erilaisia funktioita ja keskinäisiä suhteista.
Väitöskirjan pohdintaluvussa keskitytään ensinnäkin Al-Anonissa tapahtuvan supportiivisen viestinnän kontekstuaaliseen ja vuorovaikutukselliseen luonteeseen. Tämä tuo lisävaloa siihen, miten supportiivisen viestinnän ei-sisällölliset elementit vaikuttavat tuen hyödyllisyyteen. Tähän keskusteluun liittyvät tuen epäsuorat muodot, joiden voidaan nähdä syntyvän nimenomaan tukitilanteiden vuorovaikutus- ja kontekstielementtien kautta. Lisäksi supportiivisen viestinnän suhdetason voidaan nähdä syntyvän erityisesti näiden epäsuorien tuen muotojen kautta. Toinen havainto koskee supportiivisen viestinnän vaikutuksia muihin kuin tuen antajan ja vastaanottajan välisiin suhteisiin. Tämä puolestaan valottaa supportiivisen viestinnän pitkäaikaisia suhteisiin liittyviä vaikutuksia. Lopuksi pohdinnassa paneudutaan siihen, millaisia hyötyjä supportiivisen viestinnän teoreettinen näkökulma tarjoaa vertaistukiryhmien tutkimukselle
