Elämää kehitysvammaisen lapsen kanssa : perheiden saama vertaistuki ja palvelut

Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja se on toteutettu yhteistyössä Helsingin kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa. Helsingin kehitysvammatuki 57 on kansalaisjärjestö, joka toimii kehitysvammaisten ihmisten, heidän perheidensä ja läheistensä edunvalvonta- ja tukiyhdistyksenä. Osallistuimme kolmesti heidän järjestämäänsä perheiltaan. Perheilta on tarkoitettu perheille, joissa on kehitysvammainen lapsi tai lapsia. Opinnäytetyömme tarkoitus oli kehittää kyseistä toimintaa. Alussa teimme alkukartoituksen, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä vanhemmat odottavat ja toivovat näiltä illoilta ja vastausten pohjalta lähdimme suunnittelemaan tulevien iltojen ohjelmaa. Tavoitteenamme oli myös keskustella vertaistuesta ja sen merkityksestä vanhemmille. Opinnäytetyössämme kerromme erilaisista tukimuodoista, joita perheet ovat oikeutettuja saamaan ja tarkastelemme kehitysvammaisen lapsen elämää perheessä Gallimoren ekokulttuurisen teorian kautta. Alkukartoituksesta kertyneiden vastausten mukaan vanhemmat halusivat viettää aikaa vertaisvanhempien kanssa, samalla kun lapsille on ohjattua toimintaa toisessa tilassa. Saamiemme vastausten ja keskusteluiden pohjalta päätimme koota vanhemmille infopaketin, johon oli koottu erilaisia tapahtumia, kuten kesäleirejä. Kolmannella kerralla keskustelimme vertaistuesta Spectro Vision kortteja käyttäen. Vertaistuki tuntuu olevan todella tärkeää vanhemmille ja moni kuvaili miten vertaistuesta saa voimaa ja se auttaa jaksamaan, kun huomaa ettei ole yksin. Näyttää siltä, vanhemmat, joilla on kehitysvammainen lapsi tai lapsia arvostavat juuri perheillan kaltaisia tapahtumia. Kaiken kaikkiaan on toivottavaa ja tärkeää, että eri tahot jatkavat erilaisten vertaistuki tapahtumien järjestämistä, koska niille on selkeästi kysyntää.This Bachelor’s Thesis is functional and it was carried out in collaboration with Helsingin Kehitysvammatuki 57 which is a non-governmental organisation for people with intellectual and developmental disabilities and for their families. We took part in three family evenings arranged by the organization. Family evening is an event for families that have a child or children with special needs. The purpose of our thesis was to improve these events. At the beginning we carried out an informal survey about the needs and wishes that families have regarding the family evenings. Based on the answers we planned the activities for the upcoming family evenings. Our aim was also to discuss peer support and what it means to parents that have a child or children with intellectual and developmental disabilities. In our thesis we talk about different forms of support which the families are entitled to get. We examine the life of a disabled child in a family through an ecocultural approach by Gallimore. According to our informal survey, the parents wanted to spend time with other peer parents while children are playing in another room with caregivers. Based on the information we gained we decided to collect an information package that included different events such as summer camps. During the third time we discussed peer support by using Spectro Vision cards. Peer support seems to be very important for the parents as many of them described how it empowers them and helps them to notice that they are not alone. It seems that peer support events like family evenings, are valued among the parents who have children with intellectual and developmental disabilities. All together it is advisable and crucial that different organisations keep providing different types of events because there clearly is a great demand for this type of peer support

Tutkimuksesta ideoita ja innovaatioita - Lukella tuhannen taalan paikka

Kolumni julkaistu alunperin metla.fi sivustolla, Luken NEW-ohjelma201

Synergies and Trade-Offs in the Production of NWFPs Predicted in Boreal Forests

201

Optimoinnin käyttö yksityismetsien tilatason metsäsuunnittelussa

TiedonantoTutkimuksessa selvitettiin optimoinnin käyttöä ja kehittämismahdollisuuksia yksityismetsien tila tason metsäsuunnittelussa. Aineisto (n = 25) kerättiin puhelimitse teemahaastatteluilla, joiden kohteena olivat Metsäkeskuksen alueiden metsäsuunnittelupäälliköt ja -asiantuntijat. Haastattelujen perusteella optimointia ei juuri käytetä ainakaan Metsäkeskuksen toteuttamassa yksityismet sien tilatason suunnittelussa lukuun ottamatta varsinaisen suunnittelukauden jälkeisen pidemmän aikavälin ennustelaskentaa. Syyt optimoinnin vähäiseen käyttöön ryhmiteltiin tutkimuksessa kysyntä-, tarjonta-, työkalu- ja suunnittelukulttuurisyihin. Kysyntäsyyt liittyvät omistajien vähäiseen kiinnostukseen optimointilaskelmia kohtaan. Tarjontasyyt liittyvät suunnittelijoiden taitoihin tai muihin edellytyksiin toteuttaa optimointilaskelmia osana tilatason suunnittelua. Työkalusyyt viittaavat suunnitteluohjelmiston käytön vaikeuteen tai käytössä ilmenneisiin ongelmiin, jotka voivat laskea luottamusta optimoinnista saataviin tuloksiin. Suunnittelukulttuurisyyt sisältävät käytäntöjä, joissa metsän käsittelyjä tarkastellaan pelkästään metsikkötasolla ja jotka perustuvat tavoitteeseen noudattaa metsänhoitosuosituksia. Optimoinnin vähäisestä käytöstä huolimatta haastatellut nostivat esiin useita optimoinnin mahdollisia käyttötilanteita ja hyötyjä. Esim. alustavan suunnitelman laatiminen optimointilaskelmien avulla ennen toimenpide-ehdotusten maastotarkastuksia nähtiin mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi. Tällöin suunnittelija voi kuviolla keskittyä arvioimaan optimoinnin valitsemaa toimenpidettä, mikä voi säästää suunnitteluun käytettyä aikaa ja siten pienentää suunnittelukustannuksia. Optimoinnin käyttö metsäsuunnittelussa ei ole itseisarvo, vaan siitä on oltava hyötyä suunnittelun tilaavalle omistajalle tai sen toteuttajalle. Mahdolliset käyttötilanteet kannattaisikin selvittää ja niistä saatavat hyödyt arvioida kunnolla

Maanomistajien näkemyksiä metsänkäsittelyn vaihtoehdoista ja metsäammattilaisten palvelunkehittämisnäkökulmia – Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen tapaustutkimus

TutkimusartikkeliTutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudistetun metsälain tilanteessa metsänomistajien kiinnostusta metsänkäsittelyn eri vaihtoehtoja kohtaan sekä metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden näkemyksiä metsänomistajien kysyntään vastaamisesta palveluntarjonnan keinoin. Aineisto kerättiin metsänomistajilta postikyselyllä ja metsäammattilaisilta ryhmähaastatteluilla Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueelta. Tarkastelun taustateoriana toimineessa palvelukeskeisessä logiikassa ulkoisen toimintaympäristön muutokseen suhtaudutaan mahdollisuutena kehittää kilpailukykyistä liiketoimintaa. Tulokset viittaavat metsänomistajapalveluiden kehittämismahdollisuuksiin, sillä kyselyyn vastanneista metsänomistajista yli puolet oli kiinnostunut vähintään kokeilemaan uuden metsälain tarjoamia käsittelymahdollisuuksia tai soveltamaan niitä osalla tilaansa. Metsäammattilaisten näkemykset olivat osin toisensuuntaisia: vaihtoehtoisiin käsittelymenetelmiin liittyi paitsi avointa suhtautumista myös epäilevää asennetta sekä osaamis- ja työkaluvajetta. Suhtautumis- ja näkemyserot luovat haasteita asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiselle ja arvonluonnille, sillä metsänomistajille tarjottavilla palveluilla tulisi näkemyksiin vaikuttamisen sijaan tukea asiakkaan omien pyrkimysten toteutumista. Palvelukeskeisessä liiketoiminnassa asiakkaan motiivit ja tarpeet tunnistetaan ja yhteistä arvonluontia korostetaan liiketoimintastrategiana ja kilpailuetuna, mihin haastatelluilla metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöillä vaikutti nykytilanteessa olevan varsin vähän keinoja

Metsänomistajien näkemys metsänvuokrauksesta metsäomaisuuden hoidon kokonaispalveluna

201

Reminding staff of diligence during the medication process is not enough to ensure safety : Learning from wrong fluid product selection incidents in the care of critically ill patients

Background and objectives: Wrong fluid product selection may cause harm to patients. This study aimed to describe voluntarily reported wrong fluid product selection incidents, including their consequences, the reported latent conditions and active failures leading to these and the suggested safeguards to prevent their occurrence, and to compare the suggested and literature-based safeguards to improve the fluid therapy safety within the intensive care (ICU) environment. Methods: All voluntarily and anonymously reported wrong fluid product selection incidents in all Finnish ICUs during 2007–2017 were reviewed. The incident reports included categorized data that were analyzed quantitatively, and narratives that were analyzed qualitatively, using content analysis. The results were reported as frequencies and percentages and described by using Reason's model of human error. Results: Over the eleven years, one wrong fluid product selection incident was reported every six days (n=663; 584 errors, 79 near misses); most were reported to have occurred during the dispensing/preparing phase (92%). Of the 584 reported selection errors, a quarter (26%) was reported to have caused consequences to patients, and one third (35%) to have required corrective or monitoring actions. The main reported latent conditions to the incidents were Working environment and resources (e.g. workload and time pressure) (29%), Similar-looking and -sounding names or shared features of the product containers (i.e. the LASA phenomenon) (28%) and Working methods (22%); and the main reported active failures were a lack of concentration, or forgetfulness (26%). Some usable suggestions of safeguards were made, e.g. optimizing fluid storage (15%) or utilizing checking practices (21%). While requiring accuracy, i.e. reminding staff of diligence and to be more attentive to detail during the whole medication process, was emphasized in most reports (71%), involving manufacturers in redesigning labels of fluid products, utilizing technology and strengthening pharmacy services are advocated existing literature. Conclusions: Wrong fluid product selection incidents with various latent conditions and active failures were reported more than once a week. To minimize the serious LASA phenomenon,multi-professional collaboration, coordinated international discussion and agreements of solutions with manufacturers, regulators and end-users, are needed. However, work is also needed to reduce the other latent factors, such as Working environment and resources as well as cognitive biases in daily work that may contribute to the occurrence of LASA related errors.Peer reviewe