Liikunta masennuksen hoidossa, kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitä hyötyä liikunnasta on masennuksen hoidossa ja millainen liikunta auttaa masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä. Opinnäytetyön kohderyhmäksi rajattiin aikuiset, 18–64-vuotiaat, ja mielenterveyden häiriöistä tutkimuskohteeksi valittiin masennus, joka on yleisin mielenterveydenhäiriö Suomessa. Tavoitteena oli löytää monipuolista tietoa liikunnan merkityksestä masennuksen hoidossa. Opinnäytetyössä sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoja. Opinnäytetyötä varten systemaattista tiedonhakua tehtiin hakuja eri tietokannoista, jotta valitut tutkimukset olivat luotettavia ja monipuolisia. Valitut tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Saadut tulokset koottiin opinnäytetyön tuloksiin. Opinnäytetyön tulokset mukailevat aiempaa tutkimustietoa, jonka mukaan liikunnalla on suuri merkitys masennuksen hoidossa. Keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää tietoa, jonka mukaan liikunta on tehokas hoitomuoto etenkin lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa ja sitä voidaan tulosten perusteella rinnastaa jopa kognitiiviseen terapiaan. Liikunnan avulla voidaan ehkäistä sekä masennusta että sen uusiutumista ja hoitaa jo puhjennutta masennusta. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyössä ja sitä kehittäessä.The purpose of the thesis was to study what are the benefits of physical exercise in the care of depression and what kind of physical exercise helps in the care and prevention of depression. The target group of the thesis was adults of ages 18-64 and the research subject was depression, which is the most common mental disorder in Finland. In the thesis the methods of a systematic literature review were used. In the literature review the used data consists of earlier studies and articles. Systematic searches were made in the different databases so that the chosen studies were reliable and versatile. The chosen studies were analysed applying the methods of systematic literature review. The obtained results were compiled in the conclusions section. The results of the thesis were similar to the previous research papers in regard to physical exercise playing a significant role in the care of depression. The main results of the thesis show that physical exercise is an efficient treatment especially in the care of mild and moderate depression and it can be com-pared even to cognitive therapy. Physical exercise can prevent depression and its renewal and take care of a depression, which has already been diagnosed. The information provided by the thesis can be used in nursing care and its development

Silent brain infarcts and leukoaraiosis in young patients with first-ever ischemic stroke

We investigated the features of and risk factors for magnetic resonance imaging(MRI)-defined SBIs and leukoaraiosis in 1008 consecutive adults aged 15-49 years with first-ever ischemic stroke.We analyzed the radiologic features of SBIs and leukoaraiosis in MR-scanned patients (n=669) and examined their relation with subtype of the overt stroke. Of the 669 patients included, 13%had SBIs, 7% leukoaraiosis, 3% had both, and 550 free of these served as controls. Most of SBIs were located in basal ganglia (39%) or subcortical regions (21%), but cerebellar SBIs were also rather frequent (15%). Leukoaraiosis was mainly mild to moderate. Risk factors for SBIs were type 1 diabetes, obesity, smoking, and increasing age. Risk factors for leukoaraiosis were type 1 diabetes, obesity, female sex, and increasing age. Small-vessel disease was the predominant cause of stroke in both groups. Thus SBIs and leukoaraiosis are not uncommon among young stroke patients-type 1 diabetes being the strongest risk factor

Cavity-based negative images in molecular docking

In drug development, computer-based methods are constantly evolving as a result of increasing computing power and cumulative costs of generating new pharmaceuticals. With virtual screening (VS), it is possible to screen even hundreds of millions of compounds and select the best molecule candidates for in vitro testing instead of investing time and resources in analysing all molecules systematically in laboratories. However, there is a constant need to generate more reliable and effective software for VS. For example, molecular docking, one of the most central methods in structure-based VS, can be a very successful approach for certain targets while failing completely with others. However, it is not necessarily the docking sampling but the scoring of the docking poses that is the bottleneck. In this thesis, a novel rescoring method, negative image-based rescoring (R-NiB), is introduced, which generates a negative image of the ligand binding cavity and compares the shape and electrostatic similarity between the generated model and the docked molecule pose. The performance of the method is tested comprehensively using several different protein targets, benchmarking sets and docking software. Additionally, it is compared to other rescoring methods. R-NiB is shown to be a fast and effective method to rescore the docking poses producing notable improvement in active molecule recognition. Furthermore, the NIB model optimization method based on a greedy algorithm is introduced that uses a set of known active and inactive molecules as a training set. This approach, brute force negative image-based optimization (BR-NiB), is shown to work remarkably well producing impressive in silico results even with very limited active molecule training sets. Importantly, the results suggest that the in silico hit rates of the optimized models in docking rescoring are on a level needed in real-world VS and drug discovery projects.Tietokoneiden laskentatehojen ja lääketutkimuksen tuotekehityskulujen kasvaessa tietokonepohjaiset menetelmät kehittyvät jatkuvasti lääkekehityksessä. Virtuaaliseulonnalla voidaan seuloa jopa satoja miljoonia molekyylejä ja valita vain parhaat molekyyliehdokkaat laboratoriotestaukseen sen sijaan, että tuhlattaisiin aikaa ja resursseja analysoimalla järjestelmällisesti kaikki molekyylit laboratoriossa. Tästä huolimatta on koko ajan jatkuva tarve kehittää luotettavampia ja tehokkaampia menetelmiä virtuaaliseulontaan. Esimerkiksi telakointi, yksi keskeisimmistä työkaluista rakennepohjaisessa lääkeainekehityksessä, saattaa toimia erinomaisesti yhdellä kohteella ja epäonnistua täysin toisella. Ongelma ei välttämättä ole telakoitujen molekyylien luonnissa vaan niiden pisteytyksessä. Tässä väitöskirjassa tähän ongelmaan esitellään ratkaisuksi uudenlainen pisteytysmenetelmä R-NiB, jossa verrataan ligandinsitomisalueen negatiivikuvan muodon ja sähköstaattisen potentiaalin samankaltaisuutta telakoituihin molekyyleihin. Menetelmän suorituskykyä testataan usealla eri molekyylisarjalla, lääkeainekohteella, telakointiohjelmalla ja vertaamalla tuloksia muihin pisteytysmenetelmiin. R-NiB:n näytetään olevan nopea ja tehokas menetelmä telakointiasentojen pisteytykseen tuottaen huomattavan parannuksen aktiivisten molekyylien tunnistukseen. Tämän lisäksi esitellään ns. ahneeseen algoritmiin perustuva negatiivikuvan optimointimenetelmä, joka käyttää sarjaa tunnettuja aktiivisia ja inaktiivisia molekyylejä harjoitusjoukkona. Tämän BR-NiB-menetelmän näytetään toimivan ainakin tietokonemallinnuksessa todella hyvin tuottaen vaikuttavia tuloksia jopa silloin, kun harjoitusjoukko koostuu vain muutamista aktiivisista molekyyleistä. Mikä tärkeintä, in silico -tulokset viittaavat optimointimenetelmän osumaprosentin telakoinnin uudelleenpisteytyksessä olevan riittävän korkea myös oikeisiin virtuaaliseulontaprojekteihin

Naturalistic language comprehension : a fMRI study on semantics in a narrative context

Semantiikka tutkii kieleen sisältyviä merkityksiä, joita tarvitaan kielen ymmärryksessä. Kuinka aivomme käsittelevät semantiikkaa ja kuinka ymmärrämme erityisesti luonnollisessa muodossa olevaa kieltä, on vielä aivotutkijoille epäselvää. Tässä tutkimuksessa kysyttiin, miten laajemmassa kontekstissa, narratiivissa, olevan kielen ymmärrys ja semanttinen prosessointi heijastuu aivojen aktiivisuuteen. Koehenkilöt kuulivat narratiivin toiminnallisen magneettiresonanssikuvantamisen (fMRI) aikana. Narratiivin semanttinen sisältö mallinnettiin laskennallisesti word2vec algoritmin avulla, ja tätä mallia verrattiin veren happitasosta riippuvaiseen (BOLD) aivosignaaliin ridge regression avulla vokseli kerrallaan. Lähestymistavalla saatiin eristettyä yksityiskohtaisempaa tietoa jatkuvan stimuluksen aivodatasta perustuen kielen semanttiseen sisältöön. Subjektien välinen BOLD-signaalin korrelaatio (ISC) itsessään paljasti molempien aivopuoliskojen osallistuvan kielen ymmärrykseen laajasti. Alueellista päällekkäisyyttä löytyi muiden aivoverkostojen kanssa, jotka vastaavat mm. mentalisaatiosta, muistista ja keskittymiskyvystä, mikä viittaa kielen ymmärryksen vaativan myös muiden kognition osien toimintaa. Ridge regression tulokset viittaavat bilateraalisten pikkuaivojen, superiorisen, keskimmäisen sekä mediaalisen etuaivokuoren poimujen, inferiorisen ja mediaalisen parietaalikuoren sekä visuaalikuoren, sekä oikean temporaalikuoren osallistuvan narratiivin semanttiseen prosessointiin aivoissa. Aiempi semantiikan tutkimus on tuottanut samankaltaisia tuloksia, joten word2vec vaikuttaisi tämän tutkimuksen perusteella mallintavan semantiikkaa riittävän hyvin aivotutkimuksen tarpeisiin. Tutkimuksen perusteella molemmat aivopuoliskot osallistuvat kielen laajemman kontekstin käsittelyyn, ja semantiikka nähdään aktivaationa eri puolilla aivokuorta. Nämä aktiivisuudet ovat mahdollisesti riippuvaisia kielen sisällöstä, mutta miten paljon kielen sisältö vaikuttaa eri aivoalueiden osallistumiseen kielen semanttisessa prosessoinnissa, on vielä avoin tutkimuskysymys.Semantics is a study of meaning in language and basis for language comprehension. How these phenomena are processed in the brain is still unclear especially in naturalistic context. In this study, naturalistic language comprehension, and how semantic processing in a narrative context is reflected in brain activity were investigated. Subjects were measured with functional magnetic resonance imaging (fMRI) while listening to a narrative. The semantic content of the narrative was modelled computationally with word2vec and compared to voxel-wise blood-oxygen-level dependent (BOLD) brain signal time courses using ridge regression. This approach provides a novel way to extract more detailed information from the brain data based on semantic content of the stimulus. Inter-subject correlation (ISC) of voxel-wise BOLD signals alone showed both hemispheres taking part in language comprehension. Areas involved in this task overlapped with networks of mentalisation, memory and attention suggesting comprehension requiring other modalities of cognition for its function. Ridge regression suggested cerebellum, superior, middle and medial frontal, inferior and medial parietal and visual cortices bilaterally and temporal cortex on right hemisphere having a role in semantic processing of the narrative. As similar results have been found in previous research on semantics, word2vec appears to model semantics sufficiently and is an applicable tool in brain research. This study suggests contextual language recruiting brain areas in both hemispheres and semantic processing showing as distributed activity on the cortex. This activity is likely dependent on the content of language, but further studies are required to distinguish how strongly brain activity is affected by different semantic contents

Kätilö leikkaussalihoitajana sektiossa : kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kokemuksia KÄLI-koulutuksesta

Verkko-ja simulaatio-oppiminen ovat yleisiä oppimismenelmiä terveydenhuoltoalan koulutuksissa. Verkko-opetusta ja simulaatioita järjestetään myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työntekijöille lisäkoulutuksena sekä Savonia- ammattikorkeakoulussa monissa koulutusohjelmissa. KÄLI (Kätilö leikkaussalihoitajana sektiossa)-koulutus on Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteinen koulutus, ja sitä on käytetty kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kouluttamiseen jo usean vuoden ajan. KÄLI-koulutuksessa kätilöitä koulutetaan toimimaan leikkaushoitajana sektioissa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tapahtunut uudistuksia viime vuosina, ja sen myötä myös kätilöt osallistuvat nykyään enemmän leikkaustoimintaan. Aihetta opiskellaan koulutuksessa simulaatioissa sekä verkkotehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla Moodle-oppimisympäristössä. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kokemuksia KÄLI-koulutuksesta internet-kyselyn avulla. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa oppimismenetelmän käyttäjiltä ja sen avulla kehittää Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kätilötyön sektio-opetusta. Opinnäytetyön internet-kyselyyn vastasi neljä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevää kätilöä sekä kuusi kätilöopiskelijaa Savonia-ammattikorkeakoulusta. Vastaajat valittiin satunnaisesti koulutukseen osallistuneista. Kysely toteutettiin Webropol®-ohjelmistolla. Kysely sisälsi yhteensä yksitoista avointa kysymystä, jotka käsittelivät verkko-ja simulaatio-opetusta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmän avulla. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että vastaajat pitivät koulutuksen aihetta tärkeänä ja hyödyllisenä. Verkko-opetuksen käyttäminen tälläisessä koulutuksessa jakoi vastaajien näkemyksiä. Osa vastaajista koki verkko-opetuksen mukavana tapana oppia, koska se on vapaa paikka-ja aikasidonnaisuuksista. Vastauksista nousivat esille erilaiset oppimistyylit, sillä osa vastaajista olisi kokenut oppivansa paremmin lähiopetuksessa. Kokonaisuudessaan verkkoympäristöä toivottiin jatkossa selkeytettävän. Simulaatio-opetuksen vastaajat kokivat opettavaisena menetelmänä. Ajankäyttöä simulaatio-opetuksessa toivottiin suunniteltavan paremmin. Verkko-opetuksen ja simulaatioiden järjestäminen lähekkäin toisiaan koettiin olevan ehdoton asia tehokkaalle oppimiselle. Äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen tukemiseen koulutus ei antanut osaamista. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa sektio-opetusta suunniteltaessa. Koulutus tulisi kohdentaa käyttäjäryhmille sopiviksi, sillä tietotaso on erilainen kätilöillä ja kätilöopiskelijoilla. Myös erilaiset oppimistyylit tulisi ottaa huomioon sekä miettiä mahdollista alku orientaation ja lähiopetuksen tarvetta. Verkko-ja simulaatio-opetuksen ajankohdan lähekkäisyys sekä toimivampi verkkoympäristö tukisi oppimista. Jatkotutkimuskohteena voisi olla äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutuksen tukeminen eli millaista tukea henkilökunta antaa tällä hetkellä, ja kokevatko sektion kokeneet äidit tämän riittäväksi. Tälläisen tutkimuksen perusteella vuorovaikutuksen tukemista voisi mahdollisesti kehittää.E-learning and simulations are common learning methods in nursing care training. Both of this methods are organized as additional training for employees in Kuopio University Hospital, as well a number of training programs in Savonia University of Applied Sciences. KÄLI (Midwife as operating room nurse in section) -training is the joint training of Kuopio University Hospital and Savonia University of Applied Sciences. It has been used for the training of midwives and midwifery students for several years. In KÄLI-training the midwifes are trained to work sections as the role of operating room nurse. Reforms in Kuopio University Hospital have taken place in recent years and with it the midwives are participating today more in surgery operations. This subject is studied in training simulations, network tasks and group discussions using the Moodle learning environment. This thesis is a qualitative study. Purpose of this study was to research the midwives and the midwifery students’ experiences of KÄLI-training by internet survey. The aim was to provide current information on the process of learning from users and use it to develop the Kuopio University Hospital and Savonia University of Applied Sciences midwifery section education. An internet survey of the thesis was responded four midwives working in Kuopio University Hospital and six midwifery students in Savonia University of Applied Sciences. Respondents were randomly selected from participants in training. The survey was conducted Webropol® software. The questionnaire contained a total of eleven open questions, dealing with e-learning and simulation. The answers were analyzed using content analysis method. The study results show that the respondents considered the training subject important and useful. Using the web- based learning in this kind of training shared the respondents' opinions. Some respondents felt that online teaching is comfortable way to learn because it is free place and time boundaries. The responses were highlighted different learning styles, as some respondents had experienced they would learn better in classroom education. All in all the network environment in Moodle was hoped in the future to be clarified more. Respondents felt that the simulation- teaching was instructive method. Better time planning was hoped for simulation-teaching. The organization of web- based teaching and simulations close to each other were considered to be the absolute thing for effective learning. This training didn’t gave skills to support the interaction between the mother and the newborn. The results of this thesis can be used in the future when planning section training. Education should be directed to appropriate for user groups, because the level of knowledge is different between the midwives and the midwifery students. Different learning styles should also be taken into account and to consider the possible need for the orientation and classroom teaching. Organization of web-based teaching and simulations close to each other as well functional network environment are the absolute things to support effective learning. In the future could be research about the support for the interaction between the mother and the newborn. What kind of support staff gives currently in section and is the support enough for the mothers who gave birth in section. On the basis of such studies the interaction support could potentially develop more

Kokemuksia ISAF-operaation CIMIC-toiminnan käynnistämisestä

Artikkelin mukaan kriisinhallintaoperaatioon osallistuva kansainvälinen yhteisö voidaan jakaa kahteen pääkomponenttiin: siviili- ja sotilaskomponenttiin. Siviilikomponentti pitää sisällään kaikki ne kansainväliset organisaatiot sekä kansainväliset ja kansalliset kansalaisjärjestöt, jotka ovat sitoutuneet työskentelemään operaatiokohtaisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sotilaskomponentti muodostuu kansainvälisestä sotilasorganisaatiosta, jolla on operaatiokohtainen mandaatti. Kirjoittajan mukaan Cimic- toiminnassa viitekehyksenä on monimuotoinen kriisi, jolle on tyypillistä muun muassa valtiorakenteen hajoaminen, aseellinen konflikti, siviileihin kohdistuva väkivalta, pakolaisongelma ja kriisin pitkä kesto. Monet järjestöt ovat alkaneet tutkimaan keinoja, joilla ne voisivat paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin kriisinhallinnassa. Artikkelissa käsitellään esimerkkejä Cimic-toiminnan ohjeistuksesta ja esitellään Cimic-toimintaa ISAF-operaatiossa. There is summary in English at the end of the article

Työntekijän henkilökohtaisten edellytysten vaikutus työturvallisuuteen

Työturvallisuuslaissa (738/2002) asetetaan työnantajalle työntekijän suojelu-, valvonta- ja huolehtimisvastuu. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu muun muassa ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huolehtiessaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan suojelu- ja valvontavastuu taas korostuu muun muassa velvollisuudessa selvittää ja arvioida työympäristön vaarat. Vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja ammattitaito tulee huomioida. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös antaa työntekijälle riittävät tiedot työpaikan vaaroista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä huolehtia työntekijän opetuksesta ja ohjauksesta. Perehdytyksen ja työnopastuksen riittävyyttä, laajuutta ja laatua arvioitaessa tulee työnantajan kiinnittää huomiota työntekijän ammattitaitoon ja työkokemukseen. Yhteiskunnassa tapahtuneiden moninaisten muutosten ja jo vuosia jatkuneen globaalin talouden matalasuhdanteen johdosta suomalainen työelämä on murroksessa. Suomen heikkoa taloudellista tilaa pyritään parantamaan muun muassa työuria pidentämällä niin työuran alku- kuin loppupäässä: eläkeikää nostetaan, nuorten sekä vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä tehostetaan. Työnantajan on otettava huomioon edellä mainittujen tekijöiden vaikutus myös työntekijöiden työturvallisuuden näkökulmasta. Erityisesti työhyvinvoinnin merkitys korostuu työurien pidentämistä koskevissa toimenpiteissä. Tutkielman ydin koostuu työturvallisuuslain 8 §:ssä työnantajalle kohdistetusta yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin työntekijän erilaiset henkilökohtaiset edellytykset vaikuttavat hänen työturvallisuuteensa ja miten eri tavoin työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöidensä henkilökohtaisia edellytyksiä suunnitellessaan, mitoittaessaan ja toteuttaessaan työolosuhteita käytännön työssään. Tarkastelun kohteena on ensisijaisesti työntekijän iän vaikutus hänen työturvallisuuteensa erityisesti työuran alussa ja lopussa. Tutkielmassa selvitetään myös muiden henkilökohtaiset edellytysten kuten henkilön ammattitaidon, terveydentilan, sukupuolen ja kansallisuuden vaikutusta työturvallisuuteen. Työturvallisuudella ei tarkoitetaan pelkästään työtapaturmien torjuntaa, vaan työturvallisuuteen kuuluu myös työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen. Tutkielman tutkimusmetodi on pääosin oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Lisäksi tutkielmassa on mukana empiirinen ulottuvuus. Empiirinen osuus koostuu neljän aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen viiden edustajan haastattelutuloksista

Improvement of Internet of Things maturity in medium size technology company

The purpose of this research is to find out how Internet of Things maturity models can be used in organizations to determine the current level and target level of the Internet of Things. By defining the current level and the target level, it is possible to find out what kind of development steps the organization should take to reach the desired level. In addition, the research aims at identifying the benefits of the Internet of Things for the business operations of organizations. With the help of models, the maturity of the organization can be determined from several different subject areas of the Internet of Things. In this case study, an Internet of Things maturity model is customized for the target organization. The model evaluates the maturity of the organization in the dimensions of governance, technology and connectivity, data-analytics based decision making, people and processes. These areas are divided into even smaller sub-dimensions, the maturity of which is assessed separately. In addition, the research also investigates the current level and target level of the Internet of Things maturity of the target organization through interviews conducted in the target organization. Based on the definitions of the current level and the target level, a road map is created for the target organization. The target organization’s current maturity is between levels 2–3 in each dimension. Levels 3–4 were initially defined as the target. The research also revealed that to develop the target organization's maturity, improving the governance dimension is critical to raise the maturity of other dimensions. A 6-phase plan was drawn up for the target organization to reach the target level

MALLIPOHJAISEN SUUNNITTELUN HYÖDYNTÄMINEN SAVARI 3 -ALUEEN SUUNNITTELUPROJEKTISSA : Toteutusmallien laatiminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella mallipohjaisesta suunnittelusta saatavia hyötyjä Ylivieskan Savari 3 -alueen suunnitteluhanketta hyväksi käyttäen. Työ toteutettiin elokuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana, ja sen tuloksena päivitettiin Destia Oy:n sisäisessä käytössä ollut ”Suunnitelmasta toteutusmalliksi”-ohje. Lisäksi Savari 3 -hankkeelle laadittiin toteutusmalliaineisto työkoneautomaation käyttöön ja tarkasteltiin toteutusmallien laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä malliaineistolle asetettuja odotuksia elo– syyskuussa 2016 toteutetun kyselyn avulla. Savari 3 -alueen suunnitteluhankkeella hyödynnettiin Tekla Civil -suunnitteluohjelmaa, minkä lisäksi toteutusmallien viimeistelyssä ja laadunvarmistuksessa käytettiin 3d-Win -ohjelmaa sekä LandNova -simulaattoria. Suunnitelmapiirustusten viimeistelyssä hyödynnettiin AutoCAD -suunnitteluohjelmistoa. Suunnittelutyössä kohde mallinnettiin tarvittavassa laajuudessa myös alueelle aiemmin laadittujen suunnitelmien osalta yhteensopivuuden varmistamiseksi. Väylien rakennekerrokset mallinnettiin mahdollisimman tarkasti Tekla Civil -ohjelmaan, ja uudelleen nimetty ”Toteutusmallin laatiminen suunnitelmamallista” - ohje päivitettiin toteutusmallien viimeistelyn yhteydessä. Opinnäytetyön yhteydessä toteutetun, konekuskeille ja toteutusmalliaineistoa käsitteleville operaattoreille kohdennetun, kyselyn avulla kartoitettiin toteutusmalleissa tähän mennessä havaitut suurimmat puutteet, ja näihin epäkohtiin pyrittiin puuttumaan Savari 3 –alueen toteutusmalleja luotaessa. Työn tuloksena saatiin Savari 3 -alueelle luotua perinteiset suunnitelmapiirustukset sekä -asiakirjat, minkä lisäksi kohteen rakentamista tukeva toteutusmalliaineisto luovutettiin tilaajalle tammikuussa 2017. Destia Oy:n sisäisessä käytössä ollut toteutusmallien luomista käsittelevä ohje päivitettiin ja toteutusmallien laadunvarmistukseen käytössä olevia menetelmiä ja työkaluja tarkasteltiin organisaation yksiköissä osana laajempia kehittämishankkeita.This thesis discussed the utilization of model- based planning, creating of machine control models and their quality assurance. Savari 3 area planning project was used as a practical example. The purpose was also to update the instructions for “Creating a machine control model” used by Destia Oy. The planning project was executed by using the Tekla Civil planning software,as well as 3d Win and AutoCAD applications. Planning was done by following the common InfraBIM Requirements YIV 2015 and the common guidelines of infrastructure construction. The project covered the construction planning of four different streets, located in Ylivieska in Northern Ostrobothnia. In addition to structural planning the project also covered the planning of water supply lines and trenches. During the planning process the benefits of model- based planning were constantly taken into account and they were also discussed as their own subject in this thesis. The main result of this project was that not only the traditional construction planning documents for Savari 3 area were made, but also the machine control models for the excavators and surveyors to use during the construction process. The “Creating a machine control model” instructions were updated. The instructions were updated alongside the planning process and the finished product will be used in Destia Ltd. as the model- based production of construction planning is increasingly growing. Alongside the planning process and finished product will be used in Destia Ltd. as the model- based production of construction planning is increasingly growing. To summarize model- based planning improves the quality of construction planning and offers cost-effectivity especially in sites, where there are existing structures that need to be taken into account to ensure the best possible outcome

Tiskin takana : Kauppiaselämäkerrat maaseudun murroksen kuvaajina

In the present study, I examine countryside shopkeepers’ everyday life in the Kainuu province based on their perception of their work. I examine the shopkeepers’ work and work strategies under social crisis in the Kainuu countryside from the 1940s to the end of the 1970s with a special focus on small entrepreneurs. At the same time, the study sheds light on the social reality and way of life in the Kainuu village communities during the period. Biographical interviews that were collected in 1996 form my primary study material. They give voice to the generation of shopkeepers’, who struggled through the greatest changes in retail trade in recent history. The key experience of the interviewees is the rapid crisis that the Finnish countryside experienced after World War II. Structural change in the countryside, and its economical and social crisis, which took place in Eastern and Northern Finland in particular, become emphasized in the work-focused biographical narratives analysed in the present study. By examining community members’ experiences, cultural habits and their capacity to influence their own conditions, one may see the impact of structural change on individuals and communities – how an individual is formed and reformed in active interaction with the social structure. This approach aids in understanding the kind of resources and strategies that individuals had at their disposal when trying to cope with the changes in their social environment. Countryside shops were symbols of the flourishing post-war countryside. Shopkeepers naturally played a vital role in delivering goods within village communities. In addition, they served important social, psychological and economic roles within the communities – the shops were simultaneously centres of social life in the villages. The decision to become a shopkeeper was often influenced by many factors. According to the narratives, women had difficulties – especially in the beginning of their careers – in working on equal terms with men in an occupation perceived as having a male image. Problems in combining work and family life were also expressed in the narratives. In addition the central status of work was emphasized. Devoting oneself to work strongly determined one’s life. Work was marked by both change and continuity. Knowhow was grounded in information and experiences accumulated through living and working in the village community. Shopkeepers on the countryside did not perceive their work as a job or just as an occupation, but rather as a comprehensive attitude, covering several aspects of life. The interviewees were unlike entrepreneur stereotypes. One could, instead, describe them through the notion “way-of-life entrepreneur”. In the study material, running a shop in the countryside was strongly seen as a process in which work is slowly reformed into a way of life. Social preconditions for running a shop were created through everyday social contacts. The countryside shopkeepers were also motivated by the perception of meaningfulness and significance of their work as part of the village community. Interaction acquired a particularly important role in the narratives of the occupation. The new biographical research emphasizes understanding individuals comprehensively, socially and as members of social networks. The biographies can also be seen as examples of social communication. These factors also become apparent in shopkeepers’ narratives. The local village social systems lost their functionality due to shrinking populations in spite of continual adaptation. While the position of the countryside shopkeeper initially exercised the prerogatives of an independent agent, this authority gradually and progressively shifted away from both the local shopkeeper and the village community. When the village communities withered away, the shops also disappeared. In building up the welfare society following the Second World War, a part of the country was certainly marginalized, thus bearing witness to the cultural process of continuity and change as shown throughout this study. In conclusion, the shopkeepers reacted to this process of change through strategies appropriate to their situations, some by adapting their activities to shrinking resources and others through modernizing, extending and developing their work.Tarkastelen tutkimuksessani Kainuun maaseudun kauppiaiden arkea työn kokemuksen näkökulmasta. Tutkimuksessani selvitän maalaiskauppiaan työtä ja toimintastrategioita yhteiskunnallisessa murroksessa Kainuun maaseudulla 1940-luvulta 1970–80-lukujen vaihteeseen, ja tarkastelen yhteiskunnan muutosta pienyrittäjän näkökulmasta. Samalla työ valaisee tarkasteltavan ajanjakson kainuulaisten kylien sosiaalista todellisuutta ja elämäntapaa. Vuonna 1996 tehdyt elämäkerralliset haastattelut ovat tutkimuksen ensisijainen aineisto. Haastattelujen kautta äänen saa se kauppiaiden sukupolvi, joka koki vähittäiskaupan lähihistorian suurimmat muutokset. Haastateltujen avainkokemuksena voi nähdä sodanjälkeisen ajan suomalaista maaseutua koskeneen nopean murroksen. Tässä tutkimuksessa analysoidussa työhön painottuvassa elämäkerrallisessa kerronnassa korostuu tämä maaseudun rakennemuutos, taloudellinen ja sosiaalinen murros, joka koski erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Tarkastelemalla yhteisön jäsenten kokemuksia, kulttuurisia tottumuksia ja heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa voidaan nähdä rakennemuutoksen vaikutukset yksilöihin ja yhteisöihin, miten yksilö muokkautuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteiskuntarakenteen kanssa. Näkökulma auttaa ymmärtämään, minkälaisia resursseja ja strategioita yksilöillä oli käytössään heidän pyrkiessään selviämään ympäristön muutoksista. Maalaiskaupat symboloivat maaseudun sodanjälkeistä kukoistusaikaa. Kauppiailla ammattiryhmänä oli paitsi tärkeä tehtävänsä tavaroiden välittäjänä myös sosiaalinen, psykologinen ja taloudellinen roolinsa kyläyhteisössä, ja maalaiskaupat olivat kylien sosiaalisen elämän keskuksia. Usein päätös ryhtyä kauppiaaksi oli seurausta monien syiden yhteisvaikutuksesta. Kerronnan mukaan naisilla oli vaikeuksia erityisesti uran alussa toimia tasavertaisina miehiseksi mielletyllä alalla. Kerronnassa tuotiin esiin myös työn ja perheen yhteensovittamisen aiheuttamia ongelmia. Työn keskeisyys elämässä korostui kerronnassa, ja sille omistautuminen oli elämää pitkälti määräävä piirre. Työtä leimasi sekä muutos että jatkuvuus. Osaaminen perustui paljolti tietoon ja kokemuksiin, jotka olivat karttuneet elämällä ja tekemällä työtä kyläyhteisössä. Maalaiskauppiaan työ kuvattiin kokonaisvaltaisena asenteena, joka ulottui monelle elämän osa-alueelle. Yrittäjästereotyyppejä haastatellut eivät vastaa vaan heitä kuvaa paremminkin käsite elämäntapayrittäjä. Aineistossa kaupanpito maaseudulla nähtiin vahvasti yhteisöllisenä, sosiaalisena prosessina, jossa työ muotoutui vähitellen tietynlaiseksi elämäntavaksi. Sosiaaliset edellytykset kaupan toimintaan luotiin arkipäivän henkilökohtaisten kohtaamisten kautta. Maalaiskauppiaita motivoi myös kokemus työnsä mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä, jossa kuulumisella kyläyhteisöön oli keskeinen rooli. Vuorovaikutteisuus nousi erityisen tärkeäksi ammatin kuvauksissa. Uudessa elämäkertatutkimuksessa korostetaan yksilön ymmärtämistä kokonaisvaltaisemmin ja yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot korostuvat. Kylien autioituessa toimintamahdollisuudet puolustuksellisesta sopeutumisesta huolimatta oleellisesti heikkenivät, ja paikallinen sosiaalinen järjestelmä menetti toimivuutensa. Kun maalaiskauppiaan asemaa voisi luonnehtia aiemmin omaehtoisuuden leimaamaksi, ajan myötä valta siirtyi aina enemmän kylän ja kauppiaan ulkopuolelle. Kun kyläyhteisöt kuihtuivat, kaupat hävisivät. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa osa maasta marginalisoitui, mikä osaltaan heijastaa kulttuurin alituista muuttumista. Tähän muutosprosessiin kauppiaat reagoivat omaan elämäntilanteeseensa sopivin strategioin; osa sopeuttaen toimintansa niukkeneviin resursseihin, osa uudistamalla, laajentamalla ja kehittämällä toimintaa