Koulu kriittisyyden ja kriittisen lukutaidon perustana

publishedVersio

Nuorten luovat mediakäytännöt kaupunkitilan heterotopioina

Artikkelissa tarkastellaan kaupunkitilaa Michel de Certeaun taktiikka- ja Michel Foucault’n heterotopia-käsitteiden valossa. Näkökulma kohdistuu heterotopioiden luomiseen erilaisten luovien mediakäytäntöjen avulla, jotka ovat olennainen osa erityisesti nuorten elämismaailmaa. Nuoret luovat uusia julkisuuden alueita tekemällä videoita, valokuvaamalla, kirjoittamalla blogitekstejä tai harjoittamalla muita luovia mediakäytäntöjä. Mediatuotanto yhdistyy usein ruumiilliseen rytmiin ja liikkeeseen kaupungissa, kuten parkouriin, rulla- tai jopa lumilautailuun tai pelkkään kävelyyn ja oleskeluun. Nämä toiminnan muodot luovat nuorille omia paikkoja ja tiloja ja haastavat näkemään kaupunkia ja toimimaan kaupungissa uusilla tavoilla. Heterotopiat ymmärretään artikkelissa vaihtoehtoisina sosiaalisina järjestyksinä, jotka luovat moniulotteista mediakaupunkia, jossa fyysisen ja virtuaalisen rajat hämärtyvät. Kaupunkitila näyttäytyy moninaisena inhimllisen toiminnan ja vuorovaikutuksen alueena, jossa toiminnan luonne määrittää ja muokkaa tilaa. Luovissa mediakäytännöissä rakentuvat identiteetit ovat spatiaalisuuden muotoja, joista nuoret neuvottelevat suhteessa ympäristöön. Kaupunkitilassa toteutetut ja verkossa jaetut mediasisällöt tuottavat affiniteettitiloja, joilla on oma erityinen merkityksensä osana kaupunkitilaa ja kommunikaatiota

Young People’s Narratives of Media and Identity: Mediagraphy as Identity Work in Upper Secondary School

The article explores how upper secondary students use the learning activity mediagraphy to reflect on their identity and on media as constraining and enabling factors in their social practice. In mediagraphy, the students research four generations of their own families, including themselves. They write a mediagraphy essay on the differences and similarities across the generations in media use and turning points in individuals’ lives, in addition to societal and media-related developments. Data from student products and interviews are analysed through three “identity dilemmas” that any identity claim faces: the constant navigation between 1) continuity and change, 2) sameness and difference with regard to others, and 3) agency as “person-to-world” and “world-to-person”. The findings suggest that mediagraphy is a type of identity work that can potentially help students develop an agentive identity in a time of insecurity, with rapidly shifting social and cultural conditions and increasing media density. Keywords: mediagraphy, identity, agency, media use, media education, media literacyAttribution-NonCommercial-NoDerivs 3.0 Unported (CC BY-NC-ND 3.0

Mediakasvatuksen eetos : fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta

Tutkimuksessa tavoitellaan mediakasvatukselle eettis-filosofista pohjaa Martin Heideggerin fenomenologian viitekehyksessä. Tarkastelun kohteena on nykyisessä mediakulttuurissa avautuvat media- ja teknologiasuhteet. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle normatiivisessa ja usein moralistisessa julkisessa mediakasvatuskeskustelussa ilmenevästä huolesta, jonka mukaisesti lapsia ja nuoria pitäisi suojella median vaikutuksilta. Fenomenologisesta näkökulmasta voidaan kuitenkin kysyä niitä moninaisia mediasuhteita, joita mediakulttuurissa vallitsee. Näin voimme ymmärtää miten media ja teknologia konstituoivat elämismaailmaamme ja muokkaavat kokemustamme. Erityisesti visuaalisen kulttuurin korostuminen nykymaailmassa tuo esille aikaisempaan kirjalliseen kulttuuriin verraten poikkeavia orientoitumisen tapoja, joita mediakasvatuksessa on huomioitava. Visuaalinen kulttuuri antaa mahdollisuuden merkityksellistää todellisuutta entistä vapaammin. Mutta samalla mediakulttuuri tarjoaa valmiita tulkintoja maailmasta ja muokkaa identiteettiä ja maailmankuvaa. Eettiseksi haasteeksi mediakasvatukselle muodostuu näin kehittää itseyttä tukevia ja elämän merkityksellisyyttä avaavia sosiaalisia, kehollisia ja toiminnallisia valmiuksia, jotka mahdollistavat oman kokemuksen tunnistamisen ja omaehtoisen ilmaisun mediakulttuurisia varantoja hyödyntäen. Samalla aukeaa myös eettinen vastuu katseesta, jolla maailmaa katsomme mediateknologian puristuksessa. Avainsanat: Mediakasvatus, etiikka, filosofia, tekniikan filosofia, fenomenologia, visuaalinen kulttuuri, Heidegge

Technology and Digital Media in Youth (Finland)

acceptedVersionPeer reviewe

Making the “digital leap” in Finnish schools

In 2015, the Finnish Ministry of Education and Culture launched a digitalisation project called the “digital leap.” The objective of this project was to help schools quickly modernise their information and communication technology (ICT) infrastructure and pedagogy. Finnish schools have had many digitalisation projects, but the use of ICT in teaching and learning has been relatively small scale compared with other Nordic countries. Finnish teachers have autonomy for pedagogical decisions and have even abstained from top-down governing and “dumping” digital technology to schools. This article examines the challenges of school digitalisation in Finland, obstacles the teachers face in the use of ICT in education, and some perspectives on the teachers’ possibility to participate in the digitalisation process. This article is based on research done in Educating for Future Literacies Research Group (EduLit) at Tampere University. The research indicates that teachers’ professional capital plays an important role in the digitalisation process.publishedVersionPeer reviewe