Making too many enemies : Hutto and Myin's attack on computationalism

Peer reviewe

Työntekijöiden osallisuuden edistäminen Postin henkilöstölehdissä 1984–2017

Peer reviewe

Johtamisen ihmissuhdekoulukunta Suomessa : Työntekijäkeskeiset johtamisopit suomalaisen työelämän muutoksessa

This study examines how management models developed in the United States have been translated and adopted in Finland and how these ideas have shaped Finnish management and managers view regarding employees. I focus on the management models that concentrate on the social and psychological qualities of employees. These models include human relations school and organizational culture theories. The research period is from the 1930s to 2009. I conceptualize the history of management with the concept of management paradigm. My data consist of personnel magazines from the metal and forest industry, general management magazines, interviews of managers of metal corporations, job advertisements, management guide books and government platforms. I analyse the data using theory-guided qualitative content analysis and supplement it with quantitative content analysis. The analysis shows that management models that focus on the social and psychological qualities of employees were adopted relatively later in Finland than in several other Western countries. The adoption of the ideas of the human relations school was a slow and multi-layered process. The slow adoption of the human relations school in Finland was probably affected by the concentration of Finnish industry in the field of heavy industry, which valued technical knowledge over social skills. In addition, the strong role of engineers in work life and society in general, as well as the unestablished status of social sciences contributed to the slow adoption of the ideas of the human relations school. Moreover, state and labour union support of the Finnish rationalization movement was strong in the mid-1900s, and work life reforms were developed more through collective bargaining than through agreements between managers and employees at individual workplaces. In the 1960s, the rational management rhetorics that emphasized the professional skills of employees and the technical dimensions of work started to give way to normative management rhetorics that emphasized the social and psychological qualities of employees. They had gained a prominent role in the discussions on Finnish work life by the 2000s. The history of the adoption of the human relations school in Finland reflects not only the change in the scientific and ideological paradigm in terms of work life but also the transformation of work life. Economic structural change, the transformation of work, the internationalization of Finnish business life, management influences from abroad, and tightening international competition all created a demand for management models that allow employers to better utilize the mental abilities of employees and to transform them into resources for improving the productivity of the organization. Simultaneously, the new management models contributed to the development of new, more diverse employee requirements.Tutkimus tarkastelee Yhdysvalloissa kehitettyjen, työntekijöiden henkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin keskittyvien johtamisoppien vastaanottoa Suomessa. Tällaisia johtamisoppeja ovat muun muassa johtamisen ihmissuhdekoulukunta ja organisaatiokulttuuriteoriat. Tutkin sitä, miten näiden johtamisoppien muotoilemia ajatuksia alettiin käyttää suomalaista työelämää, johtamista ja työntekijöitä koskevassa julkisessa keskustelussa sekä työorganisaatioissa. Tarkastelujakso ulottuu 1930-luvulta vuoteen 2009. Käsitteellistän johtamisen historiaa johtamisparadigman käsitteen avulla. Käytän tutkimuksen aineistona metsä- ja metalliteollisuuden henkilöstölehtiä sekä johtamisalan yleislehtiä, metalliteollisuuden johtajien haastatteluja, työpaikkailmoituksia, johtamisoppaita sekä hallitusohjelmia. Analysoin aineistoa kvalitatiivisen teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Täydennän sitä kvantitatiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimus osoittaa, että työntekijän henkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin keskittyvät johtamisopit omaksuttiin Suomessa myöhään verrattuna moniin länsimaihin. Ihmissuhdekoulukunnan ajatusten omaksuminen oli hidas ja monikerroksinen prosessi, joka kohtasi vastarintaa. Ihmissuhdekoulukunnan vakiintumisen hitauteen Suomessa vaikuttivat todennäköisesti suomalaisen teollisuuden keskittyminen teknisiä ratkaisuja korostaville raskaan teollisuuden aloille, insinöörien vahva asema työelämässä sekä yhteiskuntatieteiden vakiintumattomuus. Myös valtion ja ammattiliittojen tuki tieteellistä liikkeenjohtoa korostaneelle rationalisointiliikkeelle oli vahva vielä 1900-luvun puolivälissä. Lisäksi työelämän reformit kehittyivät enemmän yhteiskunnallisen sopimisen kuin yksittäisillä työpaikoilla tehtyjen ratkaisujen kautta. Rationaalinen, työn teknisten ulottuvuuksien kehittämiseen perustunut ja työntekijän ammattitaitoa korostanut johtamisen retoriikka alkoi kuitenkin 1960-luvulta lähtien antaa tilaa normatiivista johtamisretoriikkaa ja työntekijän henkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia korostaville johtamisparadigmoille. Ne saavuttivat vahvan aseman 2000-luvulle tultaessa. Ihmissuhdekoulukunnan ajatusten omaksumisen historia Suomessa kuvastaa paitsi työelämää koskevan tieteellisen ja ideologisen paradigman vaihtumista, myös työelämän muutosta. Elinkeinorakenteen ja työn muutos, suomalaisen liike-elämän kansainvälistyminen, ulkomailta tulleet vaikutteet ja kansainvälinen kilpailu loivat kysyntää johtamisopeille, joiden avulla työntekijän henkiset ominaisuudet pyrittiin saamaan entistä paremmin organisaatioiden käyttöön ja tuottavuuden parantamisen välineiksi. Samalla nämä johtamisopit vaikuttivat myös uudenlaisten, entistä moninaisempien työntekijävaatimusten kehittymiseen työpaikoilla

"Otetaan se ihan loman kannalta" : Nähtävyyksien katselu kaupunkimatkailijan velvollisuutena

Tutkimus tarkastelee kaupunkimatkailua ja nähtävyyksien katselua. Keskeinen tutkimuskysymys on se, miksi monet matkailijat kokevat nähtävyyksien katselun jonkinlaiseksi velvollisuudeksi sekä se, miksi nähtävyyksien katseluun suhtaudutaan normatiivisesti. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella empiirisen aineiston avulla Tom Selänniemen ajatusta, jonka mukaan kaupunkimatkailussa voi nähdä viitteitä protestanttisen etiikan korostamasta työmoraalista, joka saa ihmisen vapaa-ajallaankin tuntemaan huonoa omatuntoa laiskottelusta. Analyysin kohteena on se, miten kaupunkimatkailijat puhuvat nähtävyyksien katselusta, minkälaisia merkityksiä ja tulkintoja he sille antavat ja miten he perustelevat sitä. Tutkimuksen pääaineistona ovat teemahaastattelut. Haastateltavina oli 18 Prahassa käynyttä kaupunkimatkailijaa. Haastatteluaineistoa analysoidaan temaattisesti ja analyysi perustuu diskurssianalyyttiseen näkemykseen, jonka mukaan ihmisten puhe rakentaa todellisuutta samalla kun se kuvaa todellisuutta haastateltavan subjektiivisesta näkökulmasta. Pääaineiston analyysia täydennetään Prahassa tehdyllä osallistuvalla havainnoinnilla sekä analysoimalla muutamia matkaopaskirjoja. Keskeiset tulokset liittyvät toisaalta matkailijan velvollisuuksien rakentumisen tarkasteluun ja toisaalta tämän kulttuurisen rakenteen taustalla vaikuttavien yhteiskunnallisten arvojen ja normien paikantamiseen. Ensinnäkin analyysi osoitti, että matkailijat ja matkaopaskirjojen tekijät käyttävät nähtävyyksistä puhuessaan varsin normittavaa diskurssia. Tässä diskurssissa nähtävyyksien katselu ja kohdekaupungin kulttuuriin perehtyminen nähdään oikeana ja hyväksyttävänä tapana viettää aikaa kaupunkimatkalla. Monien matkailijoiden kertomuksissa niin sanottujen pakollisten nähtävyyksien näkeminen ja valokuvaaminen saa jopa suorittamisen piirteitä. Rantaloma puolestaan määrittyy matkailijoiden puheessa eräänlaiseksi kaupunkiloman vastakohdaksi, jolla on täysin sallittua levätä ja rentoutua rannalla maaten. Nähtävyyksien katselun velvoittavuutta korostava normi tulee erityisen selvästi esiin niissä haastatteluissa, joissa matkailijat vähättelevät nähtävyyksien katselua tai kertovat kokonaan kieltäytyvänsä niiden katselusta. Lisäksi lähes kaikki matkailijat suhtautuvat nähtävyyksien katseluun varsin reflektiivisesti ja huvittuneesti, ja ironisoivat niiden katseluun liittyvää velvollisuudentuntoaan. Ajatus protestanttiseen työetiikkaan liittyvän velvollisuudentunnon vaikutuksesta nähtävyyksien katseluun sai vahvistusta kaikista osa-aineistoista. Matkailijan velvollisuuksien taustalla voi nähdä vaikutteita myös kolmesta muusta kulttuurisesta rakenteesta. Ensinnäkin lomalla tehtäviä sivistävä ja kehittäviä aktiviteettejä voi selittää osaltaan Suomessakin vahvana vaikuttaneilla rationaalisen vapaa-ajan vieton ihanteilla sekä eurooppalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyvällä valistusajattelusta kumpuavalla sivistyksen ihanteella. Toiseksi vapaa-ajan hyödyllisen käytön takana voi nähdä työelämän paineet ja individualistisen jatkuvan identiteetin rakentamisen ihanteen. Kolmanneksi tietynlainen matkailun tapa voi toimia erottautumisen välineenä, sillä useiden matkailijoiden mielestä kaupunkimatkailu sekä nähtävyyksiin ja matkakohteen kulttuuriin tutustuminen on tyylikkäämpi tapa viettää lomaa kuin esimerkiksi Kanariansaarten kaltaisiin rantakohteisiin matkustaminen

Action control, forward models and expected rewards : representations in reinforcement learning

Publisher Copyright: © 2021, The Author(s).The fundamental cognitive problem for active organisms is to decide what to do next in a changing environment. In this article, we analyze motor and action control in computational models that utilize reinforcement learning (RL) algorithms. In reinforcement learning, action control is governed by an action selection policy that maximizes the expected future reward in light of a predictive world model. In this paper we argue that RL provides a way to explicate the so-called action-oriented views of cognitive systems in representational terms.Peer reviewe

Taking planetary nutrient boundaries seriously: Can we feed the people?

201

Local and social facets of planetary boundaries: right to nutrients

201

Hyvinvointi ja tuloksellisuus esimiestyön haasteena : tutkimus kolmessa julkisen sektorin organisaatiossa

Hyvinvoinnin ja organisaation toiminnan tuloksellisuuden tasapainoa peräänkuulutetaan monilla foorumeilla, mutta käytännön menetelmät sen edistämiseksi työpaikoilla ovat jäsentymättömiä. Vaikka tietoa hyvinvoinnista ja tuloksellisuudesta tuotetaan työpaikoilla eri menetelmin ja mittarein, niitä tasapainottavat toimenpiteet eivät ole saaneet käytännössä paljonkaan huomiota. Tuloksellisuuden kehittäjät ja työhyvinvoinnin konsultit markkinoivat toisistaan riippumatta omia kehittämistuotteitaan. Esimiehet ja työyksiköt tarvitsevat toiminnastaan palautetta, joka auttaisi oman yksikön kehittämisessä

System merits or failures? Policies for transition to sustainable P and N systems in the Netherlands and Finland

Nitrogen (N) and phosphorus (P) cycles are absolutely vital in maintaining sustainable food systems. Human activities disturb the natural balance of these cycles by creating enormous additional nutrient fluxes, causing eutrophication of waterways and pollution in land systems. To tackle this problem, sustainable nutrient management is required. This paper addresses sustainable nutrient management in two countries: The Netherlands and Finland. We adopt a critical perspective on resource politics, especially towards opportunistic policy strategies for the pollutant management of N and P. Two research questions are considered. First, what are the key systemic and policy failures that occurred in the N and P systems in the Netherlands and Finland between 1970 and 2015? And second, which lessons can be drawn when addressing the policy responses in the two countries to cope with these failures? The cases are analyzed within Weber and Rohracher’s framework that addresses “failures” preventing sustainable transitions. The results show that a number of failures occurred, besides market failures (over-exploitation of the commons, externalization of costs): lack of directionality, policy coordination, institutions, capabilities, infrastructure, demand articulation, and reflexivity. Policy responses in both countries resulted in ponderous policy frameworks that were adequate to tackle nutrient problems from the industrial sector and municipalities. However, both countries provided only a moderate response in terms of system-wide integrated policy frameworks to cope with sectoral-transcending issues. The agricultural use of N and P, in contrast to detergents, has not been subjected to strong regulatory measures