First record of the invasive Chinese sleeper Perccottus glenii (Gobiiformes: Odontobutidae) in Finland

In recent decades, the Chinese sleeper Perccottus glenii, a freshwater fish originally from eastern Asia, has become an invasive species in many parts of Europe. Here, we describe the first record of this species from Finland. A probably deliberately introduced population, which is living in a small pond in Southwest Finland, was discovered in 2022. The population appears to be established, and the presence of juveniles suggests that the fishes are reproducing

First record of the invasive Chinese sleeper Perccottus glenii (Gobiiformes: Odontobutidae) in Finland

In recent decades, the Chinese sleeper Perccottus glenii, a freshwater fish originally from eastern Asia, has become an invasive species in many parts of Europe. Here, we describe the first record of this species from Finland. A probably deliberately introduced population, which is living in a small pond in Southwest Finland, was discovered in 2022. The population appears to be established, and the presence of juveniles suggests that the fishes are reproducing.Peer reviewe

First record of the invasive Chinese sleeper Perccottus glenii (Gobiiformes: Odontobutidae) in Finland

In recent decades, the Chinese sleeper Perccottus glenii, a freshwater fish originally from eastern Asia, has become an invasive species in many parts of Europe. Here, we describe the first record of this species from Finland. A probably deliberately introduced population, which is living in a small pond in Southwest Finland, was discovered in 2022. The population appears to be established, and the presence of juveniles suggests that the fishes are reproducing.Peer reviewe

Ihmistoiminnan vaikutukset rannikon kalojen lisääntymisalueisiin ja mahdollisuudet kunnostuksiin

Kalojen mäti- ja pienpoikasvaiheet ovat erityisen herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille. Siten kalojen lisääntymisalueilla ja lisääntymisaikaisilla olosuhteilla on erityinen merkitys koko kalakannan elinvoimaisuuden, koon ja tuotannon kannalta. Onnistunut lisääntyminen määrittää pitkälti kalastettavissa olevan kannan koon. Koko rannikollamme on tunnistettu useita elinympäristöjä, kuten jokisuistot ja matalat suojaisat merenlahdet sekä fladat, jotka toimivat tärkeinä lisääntymisalueina kevätkutuisille talouskalalajeille, kuten ahvenelle, kuhalle ja hauelle. Merikutuiselle siialle tärkeitä ovat puolestaan hiekka- ja sorapohjat. Näille rannikon alueille kohdistuu suuri määrä ihmistoimintojen aiheuttamia paineita, jotka voivat myös kumuloitua. Kevätkutuisille talouskalalajeille tärkeistä lisääntymisalueista jokisuistot ovat voimakkaimmin ihmistoiminnan muuttamia. Jo pelkästään vesialueisiin vaikuttava rakentaminen on poistanut noin 15 % jokisuiden pinta-alasta kalojen lisääntymisaluekäytöstä. Lisäksi jokien tuoman ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä pienimuotoisten ruoppausten aiheuttamat laajat muutokset jokisuiden elinympäristöissä ovat arvion mukaan huomattavasti heikentäneet ainakin ahvenen ja hauen lisääntymismahdollisuuksia. Matalissa suojaisissa merenlahdissa vesialueisiin kohdistuva rakentaminen on vähäisempää koskien noin 3 % elinympäristön kokonaispinta-alasta. Myös veden laadun heikkenemisen aiheuttamat muutokset ovat vähemmän selviä kuin jokisuistoissa, mutta myös matalissa suojaisissa merenlahdissa etenkin ahvenen ja hauen lisääntymisolosuhteiden katsotaan heikentyneen. Vedenlaadun heikkeneminen ja elinympäristön muuttuminen eivät ole yhtä haitallisia esimerkiksi joillekin särkikaloille tai kuhalle, joiden lisääntyminen saattaa joissain tilanteissa myös hyötyä ihmistoiminnan aiheuttamista muutoksista. Fladojen osalta ihmistoiminnalla on ollut kalojen lisääntymisolosuhteille haitallisia vaikutuksia mutta toisaalta ainakin Merenkurkun alueella on joissain tapauksissa onnistuttu kunnostustoimilla palauttamaan maankohoamisen vuoksi jo menetettyjä lisääntymisalueita takaisin kalojen ulottuville. Kokonaisuudessaan ihmistoiminnalla on kuluneiden vuosikymmenten aikana ollut merkittäviä vaikutuksia rannikon talouskalojen lisääntymisalueisiin ja sitä kautta myös kalakantoihin. Raportin arviot on esitetty koko rannikon tasolla, eivätkä ne siksi ole sovellettavissa yksittäisiin jokisuistoihin, mataliin suojaisiin merenlahtiin tai fladoihin. Lisäksi vaikutussuhteiden monimutkaisuus ja tutkimus- ja seurantatiedon vähyys tekevät tarkempien arvioiden tekemisen mahdottomaksi. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tärkein ja laajakantoisin tehtävä olisi jokien ja rannikkovesien veden laadun parantaminen vesiensuojelutoimenpiteillä. Tämän lisäksi oikein kohdistetuilla kunnostustoimilla voitaisiin paljon nykyistä enemmän parantaa rannikkolajien lisääntymismahdollisuuksia. Rannikolla toteutettavista lisääntymisalueiden kunnostusmenetelmistä ja niiden tuloksellisuudesta on hyvin niukasti tietoa ja kokemuksia tarjolla. Tiedon ja osaamisen puute lienee pääasiallinen syy kunnostushankkeiden vähäisyyteen koko rannikkoalueella. Raportin loppupuolella esitellään tiedossa olevia toteutuneita kunnostushankkeita sekä kunnostushankkeiden suunnittelussa huomioon otettavia asioita ja aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.201

Evaluation of the Gulf sampling method : Report conducted in the VELMU Inventory Programme for the Underwater Marine Environment

Along the Finnish coast, the Gulf Olympia paired ichthyoplankton samplers have been widely used for collecting early life stages of pelagic fish, e.g. within the Finnish Inventory Programme for Marine Underwater Environment (VELMU), aiming to localize larval habitats. The aim of this study was to examine how prevailing conditions during the sampling period impact the sampling efficiency and the data obtained with the Gulf Olympia samplers. The study was conducted in the Skinnarfjärden-Köklotfjärden Bay on the west coast of Finland, within the northern Kvarken Archipelago in the northern Baltic Sea. Sampling was carried out along 10 randomly pre-allocated transects during 5 days between the 6th and 12th of June 2017. Effect of sampling depth (0.5 m and 1.0 m), wave height, light availability and sampling time (morning / afternoon) on larval density of perch (Perca fluviatilis) and smelt (Osmerus eperlanus) was studied using linear mixed model analysis. Sampling depth affected the results, as sampling at 0.5 m yielded 6 times more perch and 1.3 times more smelt larvae than at 1.0 m depth. Wave height was also found to correlate positively with larval abundance of both perch and smelt at depth of 0.5 m, with a 16-fold and 8-fold increase in perch and smelt density respectively, following a change in wave height from 0 m to 0.3 m. Both perch and smelt larval density correlated positively with increasing levels of light, while no significant effect of sampling time was found. Finally, we give recommendations for future sampling settings. This study was carried out as a part of the VELMU 2 programme, funded by the Ministry of the Envi-ronment and the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland.201

Fladojen ja kluuvien kunnostus kalojen lisääntymisalueiksi : Kokemuksia kunnostuksista ja tuloksellisuuden mittausmenetelmistä

Fladojen ja kluuvien tiedetään olevan tärkeitä lisääntymisalueita erityisesti ahvenelle, hauelle ja särkikaloille. Kiinnostus niiden kalataloudellisiin kunnostuksiin on kasvamassa. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamassa kalatalouden ympäristöohjelmassa tehtiin vuosina 2019–2022 yhdeksän kunnostuskokeilua Merenkurkun ja Suomenlahden fladoissa ja kluuveissa. Yksinkertaista kvalitatiivista tietoa siitä, käyttävätkö kalat kohdetta lisääntymisalueena, voidaan kohtalaisen helposti saada jo muutaman hyvin ajoitetun käynnin perusteella. Tarkempaa määrällistä tietoa kohteen merkityksestä ahvenen lisääntymisalueena saadaan esimerkiksi laskemalla mätinauhoja joko pinnan yläpuolelta tai snorklaamalla. Dronekuvien avulla tehty mätinauhojen laskenta osoittautui hankalaksi ja epävarmaksi. Vastakuoriutuneiden ahvenpoikasten tiheyden arviointi vetohaavipyydyksellä antoi samansuuntaisia tuloksia eri kohteista kuin mätilaskennat. Kluuveihin ja myös fladoihin keväällä kutemaan nousevien kalojen määriä voidaan arvioida riistakameralla. Menetelmä on melko työläs, erityisesti kuvamateriaalin läpikäymisen osalta, ja eri lajien erottaminen kuvista oli ajoittain vaikeaa. Riistakameralla saatujen tulosten yhdistäminen rysällä tehdyn näytteenoton tuloksiin voi antaa hyvän kuvan kohteen kutupopulaatioista. Kolmessa läntisellä Suomenlahdella sijaitsevassa kohteessa tavoitteena oli palauttaa ahven kutemaan fladaan tai kluuviin, joissa olemassa olevien lähtötietojen perusteella ahven ei aiemmin enää kutenut. Näistä kohteista kahdessa saatiin melko rohkaisevia tuloksia, sillä kevyiden käsivoimin tehtyjen kunnostustoimien jälkeen ahvenia kuti kohteissa runsaasti. Kolmannessa kohteessa ahventen saaminen kutemaan selkeästi epäonnistui. Kahdessa Suomenlahden ja kolmessa Merenkurkun kluuvikohteessa tavoitteena oli turvata heikentymässä olleita kalojen kulkuyhteyksiä tuleviksi vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Kunnostukset toteutettiin pääosin koneellisesti. Kohteista kerättyjen aineistojen perusteella toimenpiteillä ei ollut havaittavia lyhytaikaisia haittavaikutuksia kohteiden vedenlaatuun, poikastuotantoon tai kutukantaan. Selkämerellä Kristiinankaupungin alueella tehdyssä kunnostuskokeilussa muokattiin koko kluuvia melko voimaperäisesti kaivinkoneilla. Siellä hauen pienpoikamäärät moninkertaistuivat kunnostuksen jälkeisinä vuosina. Kunnostuskokeiluissa tavoiteltujen vaikutusten pysyvyydestä saadaan kuitenkin luotettavaa tietoa vasta vuosien kuluttua. Flada- ja kluuvikunnostuksia koskevan tiedon ja kokemusten keruussa on vasta päästy alkuun. Jatkossa tulisi entistä systemaattisemmin ja monipuolisemmin kerätä tietoa sekä veden laadusta että kalastosta useiden vuosien ajan ennen kunnostuksia ja kunnostusten jälkeen

Lagoon morphology as an overarching driver for perch breeding success

Fish spawning and nursery habitats are critically important for the maintenance and conservation of viable fish stocks. Understanding habitat use of breeding fish is therefore important. This study examines the spatial distribution of Eurasian perch (Perca fluviatilis) egg strand occurrence and larval density in 18 brackish water post-glacial land-uplift lagoons in the northern Baltic Sea. The aim of the study was to quantify spawning habitat characteristics and evaluate how geomorphological, hydrological, and biological parameters affect perch breeding. Egg strand occurrence was assessed by snorkeling whereas fish larvae and zooplankton were sampled using horizontal surface hauls. Egg strand and larval density increased with higher habitat isolation, i.e., bay morphology had a decisive role in determining early recruitment success. Moreover, egg strand occurrence and larval density correlated positively with water temperature, charophyte cover and negatively with salinity. The zooplankton community structure differed among lagoon types but neither zooplankton density nor diversity showed a clear association with egg strand or fish larvae abundance. However, cladocerans and copepods were abundant in the most enclosed bays, and their density correlated positively with perch larval density. Our findings comply with earlier studies highlighting the importance of bay isolation for fish recruitment strength. We call for a foreseeing coastal management planning, that apart from considering current status and trends, also integrates decadal long projections of isostatic land-uplift processes in conservation decisions to secure the long-term persistence of the best spawning and nursery areas

Ehdotus Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi

Ehdotuksen laadinnan tarkoituksena oli testata Luonnonvarakeskuksen helmikuussa 2019 valmistelemaa käyttö- ja hoitosuunnitelman runkoluonnosta sekä toisaalta demonstroida paikkatietoaineistojen ja -menetelmien käyttömahdollisuuksia käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelussa. Ehdotuksen on myös tarkoitus toimia esimerkkinä siitä, miten asioita voisi käsitellä suunnitelmissa. Kalatalousalueita on Suomessa 118 ja alueet sekä osa-alueet niiden sisällä ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Kirjoittajat haluavatkin korostaa sitä, että tässä ehdotuksessa esitettyjä asioita ei voi yleistää muille alueille. Ehdotus käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi on laadittu toistaiseksi koskemaan ainoastaan Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialuetta. Porvoon–Sipoon kalatalousalueen sisävesiä koskeva osa (luku 3) laaditaan myöhemmin erikseen. Tämä on huomioitava erityisesti luvuissa 5, 6, 10 ja 11, joita myöhemmin täydennetään sisävesialueita koskevilla asioilla. Ehdotus on kokonaisuudessaan vielä luonnos, johon kalatalousalueen hallitus tekee päätöksillään korjauksia ja muutoksia ennen sen toimittamista alueellisen yhteistyöryhmän ja yleiskokouksen käsittelyyn sekä myöhemmin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Ehdotuksen liitteenä on myös luonnos kalatalousalueen saatekirjeeksi, jolla käyttö- ja hoitosuunnitelma toimitetaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Luonnonvarakeskuksen laatima runkoluonnos osoittautui pääosin toimivaksi. Runkoluonnoksessa kalastuksen valvontaa koskevat luvut oli suunniteltu kirjoitettavaksi erikseen jokaiselle osa-alueelle, mutta tässä ehdotuksessa kalastuksen valvontaa koskeva luku katsottiin tarkoituksenmukaiseksi kirjoittaa koskemaan koko kalatalousaluetta. Lisäksi ehdotuksen loppuosaan lisättiin lyhyt luku ”Alueellinen edunvalvonta”. Ehdotuksen valmistelun tueksi muodostettiin ohjausryhmä, jonka jäseniä olivat Mikko Koivurinta (puheenjohtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus), Sanna Kuningas (sihteeri, Luonnonvarakeskus), Gabi Lindholm (kalatalousalueen toiminnanjohtaja), Malin Lönnroth (Kalatalouden Keskusliitto), Clas Nyberg (vesialueiden omistajien edustaja), Mikael Lindfors (kaupallisten kalastajien edustaja), Marcus Wikström / Olli Saari (Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö), Antti Lappalainen ja Matti Salminen (Luonnonvarakeskus). Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Myös monet muut henkilöt, kuten Jenny Fredrikson (Kalatalouden Keskusliitto) ovat osallistuneet ehdotuksen valmisteluun. Kirjoittajat ovat kuitenkin vastuussa sisällöstä. Ehdotuksen valmisteluun liittyvät käytännön työt on tehty Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Kalatalouden aluesuunnittelun pilotit” –projektissa.201