Navetta 4.0 — navetan olosuhteiden jatkuva mittaaminen

Ennen maitoa myytiin hinkkeihin tilalla, mutta tänään se tehdään tonkallisella dataa, vaikka maitopurkin omistajanvaihto tapahtuukin kaupassa. Datan keruun ja esineiden Internetin mahdollistama ruokaketjun vaiheiden tunteminen on tärkeää monestakin näkökulmasta, kuten ruokaturvallisuus, raaka-aineiden tehokkaan käytön parantaminen, ostajan eettisten mielipiteiden kunnioittaminen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisy. Tässä työssä paneuduttiin navetan olosuhteiden mittaamiseen. Asensimme Hämeen ammattikorkeakoulun Tammelassa sijaitsevaan tutkimusnavettaan lämpötilaa, kosteutta, valoisuutta, hiilidioksidia ja liikettä mittaavat mittalaitteet (ERS­CO2, ELSYS). Laitteet toimivat vähän virtaa kuluttavan tiedonlähetyksen LoRaWAN™-verkossa, joten pitkäaikainen mittaus on mahdollista ilman erillistä virransyöttöä. Mittauslukemat laitteista lähetettiin ja 15 minuutin välein ja ne saapuivat tallennuspaikkaan luotettavasti mittausajanjaksolla. Mittausten perusteella navetan avoimessa tilassa vallitsee melko homogeeniset olosuhteet. Olosuhteiden vaihtelua verrattiin karjan keskimääräisen maidontuotannon vaihteluun ja odotetusti muutokset olivat ajallisesti yhteydessä toisiinsa, mikä motivoi jatkotutkimuksiin

Avoimen datan mahdollisuudet matkailuyritysten liiketoiminnalle

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Hämeen ammattikorkeakoulun älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö. Sen tehtävänä on kehittää digitaalisuuden käyttöä palveluliiketoiminnassa sekä tuottaa yhteistoimintaverkoston kanssa soveltavaa tutkimusta ja aluekehitysaktiviteetteja alueen tarpeisiin. Tämän vuoksi myös avoimen datan tuntemus on yksi merkittävistä tutkimusyksikön tarpeista. Työn tarkoituksena oli selvittää avoimen datan mahdollisuuksia matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin myös niin, että se voisi toimia oppaana yrityksille, jotka haluavat tutustua laajemmin avoimen dataan. Opinnäytetyössä käytettiin avoimen datan julkaisuista sekä internetlähteistä saatua teoriatietoa. Tietoa oli saatavilla kohtuullisesti, mutta koska ilmiö on verrattain tuore, aiempia tutkimuksia ei ole julkaistu vielä kovin paljon, varsinkaan koskien yrityksiä avoimen datan hyödyntäjinä. Tutkimusosuuden aineisto kerättiin matkailualan sekä avoimen datan asiantuntijoille suunnatuilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa selvisi, että matkailuyritykset eivät vielä hyödynnä digitalisaation mukana tuomia mahdollisuuksia tehokkaasti. Dataa ei kerätä omista toiminnoista riittävän tehokkaasti eikä sitä hyödynnetä riittävän hyvin. Matkailuyrityksissä avoimen datan käyttö on vielä hyvin alkutekijöissään, vaikka sillä voitaisiin saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Suurin havaittu yksittäinen syy tälle on resurssipula, sillä matkailuyritykset ovat usein kooltaan hyvin pieniä, eikä yrittäjillä riitä resurssit muuhun kuin ydinliiketoiminnan ylläpitoon. Suomessa kuitenkin on olemassa kaikki edellytykset avoimen datan hyödyntämiselle myös liiketoiminnassa: avointa dataa on saatavilla ja sen käyttöä tukevia toimia on käynnistetty laajasti.This Bachelor's thesis was commissioned by the research unit Smart Services of Häme University of Applied Sciences. The goal of the unit is to develop the use of digitalization in the service business and to produce a network of co-operation within applied research and regional development activities for the needs of the region. Due to this, the open data knowledge is one of the major needs of the research unit. The purpose of this thesis was to study the potential of open data in the business development of tourism companies. Another aim of the thesis was to act as a guidebook for companies that want to explore the open data in more detail. The theoretical information was gathered from the publications and internet sources of open data. As the phenomenon is relatively recent, not many previous studies have been published, especially regarding the companies as a user of the open data. To collect research material experts in the field of tourism and open data were interviewed. The results of the thesis show that tourism enterprises do not yet take advantage of the opportunities offered by digitalization effectively. Data on their own operations is not collected effectively enough and it is not utilized sufficiently. In tourism business, the use of open data is still at a very early stage of development, even though it could be used to gain remarkable benefits. The main single reason found for this is the shortage of resources, because tourism companies are often very small in size, and entrepreneurs have resources only for maintaining their core business activities. In Finland, however, there are all the conditions to utilize open data also in business as open data is available and many kind of support activities have been launched extensively

Integrando gerenciamento energético e bem-estar animal utilizando aprendizado de máquina e visão computacional

Electricity plays an important part in production costs, but there is a scarcity of systems that consider the production chain as a whole and express all relevant performance indices. This work initiates the integration of two currently independent management systems: PGEN project (from Federal Institute of Santa Catarina, Brazil), focused on energy management of public buildings, and Barn 4.0 project (from Häme University of Applied Sciences, Finland), focused on Animal Welfare Management in the dairy industry. The main results of those two projects are briefly presented, including a system of cows\u27 behavioral activity recognition (interactions, agglomerations, among 8 other classes) using Computer Vision, and a predictive system of electrical consumption using an ensemble of 6 Machine Learning models. We elaborated a conceptual framework of an Integrated Production Management System, also pointing out important directions for future research and the possibilities of applying this system to other industries

Towards agricultural soil carbon monitoring, reporting, and verification through the Field Observatory Network (FiON)

Better monitoring, reporting, and verification (MRV) of the amount, additionality, and persistence of the sequestered soil carbon is needed to understand the best carbon farming practices for different soils and climate conditions, as well as their actual climate benefits or cost efficiency in mitigating greenhouse gas emissions. This paper presents our Field Observatory Network (FiON) of researchers, farmers, companies, and other stakeholders developing carbon farming practices. FiON has established a unified methodology towards monitoring and forecasting agricultural carbon sequestration by combining offline and near-real-time field measurements, weather data, satellite imagery, modeling, and computing networks. FiON's first phase consists of two intensive research sites and 20 voluntary pilot farms testing carbon farming practices in Finland. To disseminate the data, FiON built a web-based dashboard called the Field Observatory (v1.0, https://www.fieldobservatory.org/, last access: 3 February 2022). The Field Observatory is designed as an online service for near-real-time model–data synthesis, forecasting, and decision support for the farmers who are able to monitor the effects of carbon farming practices. The most advanced features of the Field Observatory are visible on the Qvidja site, which acts as a prototype for the most recent implementations. Overall, FiON aims to create new knowledge on agricultural soil carbon sequestration and effects of carbon farming practices as well as provide an MRV tool for decision support