Policies to promote sustainable consumption: framework for a future-oriented evaluation

Governments are today developing policies to promote sustainable consumption, yet policy makers face many uncertainties about policy impacts. These include uncertainties about how policy instruments influence consumption patterns and about the impact of changes in consumption patterns on ecological, social and economic sustainability. An assessment of such impacts must account for the fact that consumer action is interlinked with the dynamic activities of other market players and the path-creating effects of technologies and systems of consumption and provision

Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998

Tämä raportti tarkastelee elintarvikkeiden määrällisiä kulutusmuutoksia kotitalouksien keskiarvokulutuksen perusteella. Se on jatkoa aikaisemmille Kuluttajatutkimuskeskuksen raporteille, joissa on käsitelty elintarvikkeiden kulutusmuutoksia kotitalouksissa vuoden 2012 Kulutustutkimuksen aineistolla (Aalto & Peltoniemi 2014) ja sitä ennen pidemmällä aikavälillä vuosina 1966–2006 (Viinisalo ym. 2008). Raportin aineistona on Tilastokeskuksen vuoden 2016 Kulutustutkimuksen elintarvikkeiden määräaineisto. Tarkastelussa keskitytään siihen, mitä elintarvikkeita ja millaisia määriä suomalaiset kotitaloudet hankkivat kotiin ja millaisia muutoksia hankinnoissa on tapahtunut. Lisäksi tarkastellaan eroja erilaisten kotitaloustyyppien välillä. Selvitys ja sen laskelmat on tehty Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Ruokamarkkinoiden muuttuvat rakenteet ja kilpailun toimivuus -hanketta (2016–2019)

Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilien kierrätyksessä

Käsillä oleva kuluttajien tekstiilikierrätykseen liittyviä toimintatapoja tarkasteleva tutkimus on osa TEXJÄTE -hanketta, joka puolestaan on yksi Ympäristöministeriön rahoittamista Vihreänkasvun kokeiluhankkeista. TEXJÄTE -hanketta koordinoi SYKE. Tässä Kuluttajatutkimuskeskuksessa toteutetussa osatutkimuksessa on koottu tietoa kuluttajien toimintatavoista tekstiilien käyttövaiheessa aina tekstiilihankinnoista lähtien niiden poistamiseen käytöstä. Erityisesti on keskitytty selvittämään tekstiilien hylkäämiseen liittyviä syitä ja käytäntöjä sekä sitä, ovatko kuluttajat halukaita edistämään tekstiilien hyötykäyttöä. Aineisto koottiin avoimena sähköisenä kyselynä keväällä 2013. Vastaajia oli yhteensä 1060. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli tekstiilien hyötykäytöstä hyvin kiinnostuneita (930 henkilöä) ja loput olivat kierrätyksestä vähemmän kiinnostuneita (välinpitämättömät, 121 henkilöä). Vastaajat suosivat vaatteita, joita voi käyttää mahdollisimman pitkään ja useimmat pyrkivät vielä korjaamalla pidentämään vaatteiden käyttöikää. Myös hankinnoissaan suurin osa vastaajista toimi ympäristöä säästävällä tavalla: noin joka kolmas vastaajista hankki suuren osan vaatteistaan käytettynä (joka toinen vastaaja ei kuitenkaan toiminut niin), eikä muoti tai vaihtelunhalu ollut juuri kellään vastaajalla syynä uusien vaatteiden ostamiseen. Selvästi merkittävimmät syyt vaatteiden poistoon omasta käytöstä olivat rikkikuluminen ja sopimaton koko. Sukat ja alusvaatteet hylättiin keskimäärin 2–3 vuoden käytön jälkeen ja housut, hameet sekä puserot noin 5,5 vuoden ja ulkovaatteet noin 7,5 vuoden käytön jälkeen. Useimmat vastaajat pyrkivät käyttämään vaatteet loppuun omassa käytössään. Lisäksi moni hyödynsi rikkinäiset ja kuluneet vaatteet vielä esimerkiksi siivousluuttuina. Käyttökelpoiset tekstiilit saadaan melko hyvin kiertoon hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirpputorien kautta tai suoraan sukulaisten tai tuttavien käyttöön. Kiinnostuneet pyrkivät välinpitämättömiä tehokkaammin kierrättämään käyttökelpoisia tekstiilejään uudelleenkäyttöön ja käyttökelvottomia hyötykäyttöön. Käyttökelvottomille tekstiileille on toistaiseksi ainoastaan muutamilla paikkakunnilla keräyspisteitä, joten suurin osa niistä päätyy sekajätteeksi. Monet kuluttajat olisivat kuitenkin halukkaita lajittelemaan tekstiilinsä tarkemmin, jotta ne saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä. He kuitenkin edellyttävät helposti saavutettavia keräyspisteitä ja varmuutta siitä, että rikkinäiset ja kuluneet tekstiilit todella päätyvät hyötykäyttöön. Sopivimpina keräyspaikkoina käyttökelvottomille tekstiileille pidettiin ekopisteitä, joihin voi viedä muitakin kierrätettäviä materiaaleja tai hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttökelpoisten tekstiilikonttien yhteydessä olevia keräyskontteja

Fecal calprotectin in juvenile idiopathic arthritis patients related to drug use

Background: Patients with juvenile idiopathic arthritis (JIA) on non-steroidal anti- inflammatory drugs (NSAIDs) may experience abdominal pain. In adults, NSAID use has been linked to an increase in fecal calprotectin (FC) levels, a surrogate marker for gut inflammation. In JIA, data on gut inflammation related to drug use is scarce. Methods: JIA patients followed up at the outpatient pediatric rheumatology clinic in Children's Hospital, Helsinki University Hospital, Helsinki, Finland were routinely assessed for FC if they complained about abdominal pain, had an elevated erythrocyte sedimentation rate (ESR) or used NSAIDs on a daily basis. The FC levels were related to the presence of abdominal pain, to ESR, and to the presence of HLA-B27. Results: Of the total group of 90 patients (median age 9.1 years; 45 JIA patients with disease modifying antirheumatic drugs (DMARDs), 25 without DMARD medication, and 20 arthralgia patients as controls), approximately 50% used NSAIDs, of whom 40% complained about abdominal pain. In patients with abdominal pain, one-third had elevated FC values (>100 mu g/g). The FC values, for the most part, declined along with the discontinuation or reduction of NSAIDs and after intensifying the DMARD medication, where after the pain disappeared. In patients with an elevated ESR, the FC values and ESR normalized in parallel. The presence of HLA-B27 was not associated with FC levels. Conclusion: In patients with JIA and abdominal pain, it may be useful to determine the FC when evaluating the need for further gastrointestinal examinations.Peer reviewe

Cardiac Differentiation of Pluripotent Stem Cells

The ability of human pluripotent stem cells to differentiate towards the cardiac lineage has attracted significant interest, initially with a strong focus on regenerative medicine. The ultimate goal to repair the heart by cardiomyocyte replacement has, however, proven challenging. Human cardiac differentiation has been difficult to control, but methods are improving, and the process, to a certain extent, can be manipulated and directed. The stem cell-derived cardiomyocytes described to date exhibit rather immature functional and structural characteristics compared to adult cardiomyocytes. Thus, a future challenge will be to develop strategies to reach a higher degree of cardiomyocyte maturation in vitro, to isolate cardiomyocytes from the heterogeneous pool of differentiating cells, as well as to guide the differentiation into the desired subtype, that is, ventricular, atrial, and pacemaker cells. In this paper, we will discuss the strategies for the generation of cardiomyocytes from pluripotent stem cells and their characteristics, as well as highlight some applications for the cells

Cheaper by the dozen : Economies of scale in domestic work

Intra-family distribution of resources is an important factor of family well-being. Different equivalence scales (e.g. consumer units) have been produced and used to adjust the economic resources of households with different characteristics. However, these studies ignore time as an intra-family resource. Time use as an element of household production can be examined taking into account the household size. In this paper we will explore the economies of scales in domestic work time. The paper examines how the total domestic work time of the family is affected by the size and structure of the family, and what kind of economies of scale can be found. Particularly we focus on childcare, food preparation, laundry and cleaning. Additionally, we examine how family size affects the mother's, father's and children's share of domestic work time. We analyse the Finnish time use data collected by Statistics Finland (1999-2000). For our study the individual-based data were reorganized into household based-data as the sum of the time use of family members. The results indicate, firstly, that the time for domestic work increases with family size, yet, in general, it decreases per family member. However, the couples offer an interesting exception. They use more time per person to domestic work than singles. Secondly, the mother's and father's share of housework time decreases with family size. Thirdly, the changes in time use vary by household task. Biggest benefits are gained in childcare and laundry. Finally, we will discuss the importance of family size when analysing domestic work and its intra-family allocation

Kotitalouksien palkaton tuotanto ja ostopalvelujen käyttö

Kotitalouksien palkaton työ oman kotitalouden hyvinvoinnin edistämiseksi jää pääosin kansantalouden tilinpidon ja bkt:n ulkopuolelle. Tästä syystä kotitaloustuotannon merkitys taloudessa ja kulutusmahdollisuuksien lisääjänä on jäänyt vaille huomiota. Tässä raportissa esitetään kotitalouksien tekemän työn ja tuottamien palvelujen arvo vuonna 2006. Laskelmat on laadittu kansantalouden tilinpidon mallin mukaan kotitaloustuotannon satelliittitiliksi. Kotitaloustuotannon bruttoarvonlisäys Suomessa vuonna 2006 oli 75 miljardia euroa. Siitä kansantalouden tilinpitoon sisältyi 9,4 miljardia, mistä pääosa muodostui omistusasuntojen tuottamista laskennallisista asuntopalveluista. Loput 65,6 miljardia euroa jäi kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle. Tämä summa olisi kasvattanut bruttokansantuotetta eli virallisen talouden bruttoarvonlisäystä 39 prosentilla. Itse tuotettujen palvelujen arvon ottaminen huomioon olisi kasvattanut kotitalouksien kulutusta 55 prosentilla. Kotitaloustuotannon käypähintaisen bruttoarvonlisäyksen kasvu vuodesta 2001 vuoteen 2006 oli 19 % ja palvelujen kokonaisarvon kasvu 25 %, mikä kertoo kotitaloustuotannon materiaali-intensiivistymisestä. Kaupassakäynnit ovatkin olennainen osa kotitaloustuotantoa, niihin käytetyn ajan ja matkakustannusten osuus bruttoarvonlisäyksestä on kasvanut entisestään ollen vuonna 2006 noin 11 miljardia euroa. Raportissa kotitaloustuotanto kuvataan lisäksi tehtävittäin, joiksi määritettiin asumispalvelut, ravitsemispalvelut, vaatetus- ja hoivapalvelut sekä toisten kotitalouksien auttaminen ja vapaaehtoistyö. Tärkeimmät ja arvoltaan merkityksellisimmät kotitaloustuotannon tehtävät liittyvät asumispalvelujen sekä aterioiden ja välipalojen tuottamiseen. Asumiseen liittyvien palvelujen arvonlisäys oli 32 miljardia euroa ja aterioiden tuotannon 20,7 miljardia euroa. Vaatetus- ja hoivapalvelun tuotannon sekä vapaaehtoistyön arvo vaihteli 6 ja 7 miljardin euron välillä. Kotitaloustuotannon arvo vaihtelee eri elämänvaiheissa. Yksin asuvien ja pariskuntien talouksista se oli suurin eläkeikäisillä pariskunnilla, joilla tuotannon bruttoarvonlisäys oli runsaat 40 000 euroa vuodessa taloutta kohden. Kahden huoltajan lapsiperheissä tuotannon arvo oli tätäkin suurempi. Pikkulapsiperheissä lastenhoito nostaa tuotannon arvon lähes 49 000 euroon, vaikka summasta on vähennetty julkisen sektorin maksamia kotihoidontukia ja vanhempainrahoja noin 2 700 euroa taloutta kohden. Kouluikäisten lasten perheissä tuotannon arvo on lähes yhtä korkea, 48 000 euroa vuodessa taloutta kohden. Kotitaloustuotannon korvaaminen ostopalveluilla on yleisintä aterioiden ja välipalojen hankinnassa. Kahden huoltajan lapsiperheillä niiden osuus on noin kolmannes itse tuotettujen aterioiden arvosta ja alle 45-vuotiailla yksin asuvilla noin puolet. Ostopalveluiden osuus on pienin eläkeikäisillä, vain noin kymmenesosa. Hoivapalveluita tuottaa kotitalouksien ohella pääosin julkinen sektori. Hoivan ostaminen yksityisiltä yrityksiltä oli vielä vuonna 2006 varsin marginaalista lukuun ottamatta ikääntyneimpiä talouksia. Vaatteet ja tekstiilit hoidetaan kotitalouksien omin voimin, sillä pesulapalvelujen käyttö on varsin vähäistä. Tuloksista käy myös ilmi, että nuorimmat, alle 45-vuotiaitten taloudet, ovat valmiimpia ulkoistamaan kotityötä kuin vanhemmat ikäluokat. Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin luultavaa, että kotitaloustuotannon määrä kasvaa. Tämä johtuu eläkeläisten määrän kasvusta ja siitä, että he tekevät runsaasti kotityötä ja vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön suuri osuus erityisesti lapsiperheissä ja eläkeikäisten talouksissa osoittaa sen merkityksen myös sosiaalisen hyvinvoinnin lisääjänä. Ensimmäinen kotitaloustuotannon satelliittitili vuodelle 2001 tehtiin Tilastokeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tuloksena saadut tuotantoluvut integroitiin kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tileihin. Tässä raportissa päivitetään satelliittitili vuoden 2006 tiedoilla. Nyt julkaistavien tietojen pohjana ovat kansantalouden tilinpidossa heinäkuussa 2009 julkaistut laskelmat, jotka ovat suoraan vertailukelpoisia vuoden 2001 laskelmien kanss

Ongelmia tietokoneen ja digi-tv:n kanssa? : Tietoteknisten tukipalvelujen tarve ja tarjonta

Tutkimuksessa selvitetään kansalaisten kohtaamia ongelmia tietokoneiden, digiboksien ja muiden teknisten laitteiden hankinnassa, käyttöönotossa ja käytössä sekä näihin tilanteisiin liittyvien palvelujen tarvetta. Lisäksi selvitetään, millaisia palveluja on tarjolla. Tukipalvelujen tarjoajille pyritään antamaan myös suosituksia hyvistä toimintakäytännöistä. Tietoteknisten laitteiden myyjien tehtävänä on auttaa asiakkaita ostotilanteessa, sillä aina ei voida olettaa asiakkaan tietävän täsmälleen, minkälaisen laitteen hän tarvitsee ja haluaa ostaa. Kuluttajien näkemyksen mukaan myyjillä ei kuitenkaan ole riittävästi asiantuntemusta, minkä lisäksi he puhuvat outoa kieltä. Asiakkaan tarpeiden huomioimisen sijaan monille myyjille on tärkeintä nimenomaan kauppojen tekeminen. Kuluttajat joutuvatkin usein toimimaan omina asiantuntijoinaan. Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyy monenlaisia ongelmia laitteiden ja ohjelmien kehityksestä huolimatta. Lähitulevaisuudessa digitelevision käyttöönottoon tarvittavien tukipalvelujen tarve lisääntyy. Kuluttajilla on kuitenkin verraten vähän kokemuksia maksullisista tukipalveluista, sillä niitä pidetään kalliina ja saatavien neuvojen tasoa vaihtelevana. Tietokoneongelmista pyritään selviämään pääosin omatoimisesti perheenjäsenten tai sukulaisten ja tuttavien avulla. Tukipalvelujen vähäistä käyttöä edesauttaa se, ettei tiedetä, mistä palveluja voisi etsiä. Tietokoneista kiinnostuneet esittivät toiveita, että koneiden pitäisi kehittyä siihen suuntaan, että ongelmien ratkaisu onnistuisi helpommin. Tarvittaisiin hyviä ohjeita ja vian etsintäsysteemejä. Monia kuluttajia harmitti ja suorastaan ärsytti, että tehdään liian monimutkaisia ja nopeasti vanhenevia laitteita. Atk-tukipalvelujen käyttöä edistäisi, jos niistä saisi kotitalousvähennyksen. Tietoteknisten tukipalvelujen tarjoajat markkinoivat palvelujaan monin eri tavoin. Suosituin markkinointikanava on kuitenkin Internet. Useimmin kuluttajia autetaan, kun tietokoneiden ja niihin liittyvien oheislaitteiden toiminnassa ilmenee ongelmia. Toiseksi eniten ongelmia aiheuttavat virukset ja haittaohjelmat. Kolmanneksi eniten kysyntää tukipalveluille aiheuttavat ohjelmistojen ja laitteiden asennukset. Tukipalvelujen tarjoajien mielestä kullekin asiakkaalle tulee tarjota yksilöllistä, juuri hänen tarpeitaan parhaiten vastaavaa palvelua. Palvelun luotettavuus on tärkeää. Asiakkaiden luottamuksen herättämiseen nimetään kuusi tapaa: asiantunteva palvelu, oikeudenmukainen ja selkeä laskutus, rehellisyys, asiakkaan kuunteleminen, tasa-arvoinen kohtelu ja täsmällisyys