Construction of Regional Input-Output Tables in Finland 2002

The aim of this paper is to describe, how supply and use tables and symmetrical input-output tables are made for Finnish regions. Analysis was done first time for the year 1995. Studies made in 1995 and 2002 are not totally comparable, because of methodological modifications at the national accounts. Goal of the project is, however, to enable studies analysing changes in the regional economic structures. Research results make possible to analyse one region at the time or to do comparisons among regions simultaneously. Tables include information about consumption, investments, exports and imports, production value and volume of goods and services, and economical interdependies of the regions and industries. Corner stone of national as well as regional accounts is a European System of National Accounts ESA 1995. In the supply and use tables national accounts are balanced and divided to the products, which reduces statistical discrepancy. The biggest difference between studies of 1995 and 2002 is the way, how trade flows are estimated. There are no survey made to the industrial establishments in the current research. Trade flows are estimated instead by freight flow approach, which combines industrial products’ sales and transportation data. First regional balances of supply and demand have now been estimated. From the economical transactions, private consumption and exports and imports, are already divided to the National Accounts product classification level. Research continues now by dividing reminding parts of the regional balance of supply and demand to the products and by fixing problematic parts of it, such as production taxes and subsidies, foreign trade and interregional trade flows. When regional balances of supply and demand are almost equal, product dividing will be finished and making of supply and use tables will begin. In addition to supply and use tables there is a need of data from amount and hours of labour by industry. Data from the labor is from Regional Accounts and labor hours will be estimated as a new economic transaction by using information from Regional Accounts and service structure statistics.

Personal epistemology of university students: Individual profiles

The aims of this study were to examine and compare the consistency of personal epistemology profiles among university students representing three academic disciplines. Student interview data (N = 87) were analyzed in order to reveal students’ conceptions of knowledge, thinking and reasoning. The individual answers were examined and rated on a scale from absolutist to evaluativist thinking. On the basis of the student answers, three personal epistemology profiles were identified from the data: a) absolutist profiles; b) relativistic profiles; and c) evaluativist profiles consisting of the subgroups entitled “limited” and “sophisticated”. The categorization of personal epistemology profiles was compared with background variables such as age, major subject and study phase. The results indicated that the personal epistemology profiles varied significantly among students on the basis of the background variables. Explanations for the consistent and inconsistent personal epistemology profiles are discussed in more detail.Peer reviewe

Choosing the Arranged One, Arranging the Chosen One : Imagining an Indian Modernity: Reconciling Love, Marriage and Family On and Off the Screen

This is a study on the changing practices of kinship in Northern India. The change in kinship arrangements, and particularly in intermarriage processes, is traced by analysing the reception of Hindi popular cinema. Films and their role and meaning in people´s lives in India was the object of my research. Films also provided me with a methodology for approaching my other subject-matters: family, marriage and love. Through my discussion of cultural change, the persistence of family as a core value and locus of identity, and the movie discourses depicting this dialogue, I have looked for a possibility of compromise and reconciliation in an Indian context. As the primary form of Indian public culture, cinema has the ability to take part in discourses about Indian identity and cultural change, and alleviate the conflicts that emerge within these discourses. Hindi popular films do this, I argue, by incorporating different familiar cultural narratives in a resourceful way, thus creating something new out of the old elements. The final word, however, is the one of the spectator. The 'new' must come from within the culture. The Indian modernity must be imaginable and distinctively Indian. The social imagination is not a 'Wild West' where new ideas enter the void and start living a life of their own. The way the young women in Dehra Dun interpreted family dramas and romantic movies highlights the importance of family and continuity in kinship arrangements. The institution of arranged marriage has changed its appearance and gained new alternative modes such as love cum arranged marriage. It nevertheless remains arranged by the parents. In my thesis I have offered a social description of a cultural reality in which movies act as a built-in part. Movies do not work as a distinct realm, but instead intertwine with the social realities of people as a part of a continuum. The social imagination is rooted in the everyday realities of people, as are the movies, in an ontological and categorical sense. According to my research, the links between imagination and social life were not so much what Arjun Appadurai would call global and deterritorialised, but instead local and conventional

Rakennuttaminen & yhteisö : Tarkastelu ryhmärakennuttamisen mahdollisuuksista yhteisöasumisen konseptissa

Uusien asuinkonseptien tarve on korostunut yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen, ihmisten syrjäytyminen ja tahdonvastainen yksinäisyys on kasvanut. Ekologinen kestävyys ja kiristyneet toimet ympäristön huomioimiseksi rakennusalalla vaativat muutosta nykyisenkaltaiseen homogeeniseen asuntotuotantoon. Yksilöityvässä yhteiskunnassa asukkaiden omatoimisuuden kasvaminen näkyy tarpeena määritellä omaa asumista entistä tarkemmin. Tässä työssä perehdyttiin tarkastelemaan uudenlaista asuntotuotannon mallia, ryhmärakennuttamista ja sen avulla mahdollistettua yhteisöasumisen konseptia. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, avaten ilmiöitä esimerkkikohteen avulla. Ryhmärakennuttaminen on hyvä, laadukas ja kustannustehokas tapa luoda mahdollisuudet itse määriteltyyn asumiseen. Uusi asuntotuotannon malli monipuolistaisi Suomen tasalaatuiseksi muodostunutta asuntotarjontaa. Rakennusliikkeiden harjoittamaan perustajaurakointiin (ts. gryndaamiseen) verrattuna ryhmärakennuttamisella voitaisiin todennäköisesti saavuttaa asukaslähtöisempiä suunnitteluratkaisuja, sillä perustajaurakoinnissa rakennuttamisen lähtökohtana on asuntojen jälleenmyynti, kun taas ryhmärakennuttamisessa koti rakennetaan itseä varten. Ryhmärakennuttamisen ilmiö on Suomessa melko uusi, vaikka Keski-Euroopassa rakennuttamismuodolla onkin jo vahvat ja vakiintuneet markkinat. Ryhmärakennuttamisen prosessi on pitkä ja usein asukkaalle raskas, sillä vakiintuneita käytänteitä ei ole ennättänyt Suomessa syntyä. Rakennuttamisprosessi on omatoimisuudessaan kuitenkin hyvin palkitseva. Ryhmärakennuttaminen vaikuttaa olevan hyvä keino saavuttaa laajempaa yhteisöllisyyttä korostavaa asumista, sillä vapailla asuntomarkkinoilla vastaavanlaisia kohteita ei vaikuta olevan juuri saatavilla. Yhteisöasuminen perustuu asukkaiden kollektivismia korostavaan elämäntapaan. Asuinyhteisöissä yhteisöllinen toiminta on järjestäytynyttä, perustuen kuitenkin vapaaehtoisuuteen. Tutkielmassa todettiin yhteisöasumisen vaikuttavan positiivisesti ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin, kuten myös yhteiskunnallisella tasolla sille kasaantuvan hoitotaakan vähenemiseen. Asuinyhteisöjen sosiaalinen ilmapiiri esimerkiksi ylläpitää ihmisen toimintakykyä pitkälle vanhuuteen tinkimättä kuitenkaan asuntokuntien keskinäisistä yksityisyyden tasoista

Milloin vertikaaliset yrityskaupat vähentävät hyvinvointia?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee vertikaalisten yrityskauppojen vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin. Vertikaalisilla yrityskaupoilla tarkoitetaan tilanteita, joissa fuusioituvat yritykset ovat olleet ennen yrityskauppaa asiakassuhteessa keskenään. Toisin kuin horisontaalisissa fuusioissa, vertikaalisissa yrityskaupoissa toisiinsa yhdistyvät yritykset eivät ole olleet toistensa kilpailijoita samoilla markkinoilla. Vertikaalista suhdetta vastaa talousteoriassa asetelma, jossa fuusioituvien yritysten tuotteet ovat toistensa komplementteja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko vertikaaliset fuusiot joissakin tilanteissa yhteiskunnan kannalta haitallisia. Talousteoreettinen analyysi on tarpeen, jotta kilpailuviranomaiset pystyisivät tunnistamaan haitalliset yrityskaupat ja estämään niiden toteuttamisen. Tutkimusaihe kuuluu toimialan taloustieteen piiriin. Tutkimusongelmaa lähestytään mikrotaloustieteellisesti hyödyntäen paitsi Bertrand- ja Cournot-oligopolimalleja myös peliteoreettista lähestymistapaa. Tutkielmassa tarkastellaan kattavasti kolme vertikaalisiin yrityskauppoihin liittyvää piirrettä: kaksoismarginalisaation välttämistä, poissulkemista ja kustannusinformaation strategista roolia. Ensiksi mainitun tarkastelu pohjautuu pääasiassa R. J. Ruffinin (2001) tutkimustuloksiin, poissulkemisen tarkastelu J. A. Ordoverin, G. Salonerin ja S. C. Salopin (1990) esittämään malliin ja informaation rooliin liittyvä analyysi J. P. Choin artikkeliin (1998). Tutkimuksessa päädytään seuraaviin tuloksiin: Vertikaalisilla yrityskaupoilla vältetään kaksoismarginalisaatio, mikä kasvattaa niin yrityskaupan osapuolten kuin kuluttajienkin hyvinvointia. Yrityskauppoihin saattaa kuitenkin liittyä riski siitä, että fuusioitunut yritys harjoittaa poissulkemista eli nostattaa kilpailijoidensa kustannuksia. Tällöin yhteiskunnan hyvinvointi voi vähentyä. Mikäli taas fuusion taustalla on intressi salata kustannusinformaatiota, voivat kokonaisvaikutukset olla joko positiivisia tai negatiivisia riippuen markkinoilla vallitsevan kysynnän luonteesta. Choin mallissa kuvatuilla Hotelling-tyyppisillä markkinoilla yrityksille voitollisista vertikaalisista fuusioista ei aiheudu kuluttajille hyvinvointitappioita. Koska markkinoilla tapahtuviin vertikaalisiin yrityskauppoihin liittyy useita yhteiskunnan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, on Suomen lainsäädännössä lähdetty siitä, että kauppojen valvonnan tulee perustua kilpailuviranomaisten tapauskohtaiseen arviointiin. Tutkimus tukee näkemystä siitä, että vertikaaliset fuusiot voivat tietyissä tilanteissa olla haitaksi yhteiskunnalle, ja että viranomaisilla on tämän vuoksi oltava mahdollisuus joko asettaa ehtoja yrityskaupan toteuttamiselle tai kieltää haitallisina pidettävät kaupat kokonaan

Keskittyykö teollisuus? : Teollisuustuotannon alueellinen kehitys Suuomessa vuosina 1975 - 2000

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työssä tutkitaan Suomen teollisuustuotannon alueellista kehitystä vuosina 1975–2000. Tutkimuskysymys jakaantuu toimiala- ja maakuntanäkökulmaan. Toimialanäkökulmassa tarkastellaan Suomen teollisuustuotannon erikoistuneisuutta sekä toimialojen keskittyneisyyttä maakunnissa. Maakuntanäkökulmassa tarkastellaan Suomen teollisuustuotannon maakunnallisen keskittyneisyyttä sekä maakuntien teollisuustuotannon erikoistuneisuutta. Pääasiallinen aineisto koostuu Tilastokeskuksen aluetilinpidosta vuosille 1995–2000* sekä teollisuutta koskevasta erikoisselvityksestä vuosille 1975–94. Aluetilinpito ja erityisselvitys muodostavat yhtenäisen aineiston vuosille 1975–2000. Tämä kokonaisuus on ensikertaa tutkimuskäytössä tässä työssä. Sekä teollisuustuotannon toimialojen keskittyneisyyden että maakuntien erikoistuneisuuden erot ovat olleet suuria. Maakuntien erikoistuneisuus on ollut pääsääntöisesti voimakkaampaa kuin koko maan. Varhaisemmalla tuotannon sijainnilla on ollut merkitystä myöhemmälle kehitykselle. Toimialojen erilaisilla kasvunopeuksilla on siten ollut vaikutusta maakuntien teollisuustuotannon rakennemuutoksiin. Maakuntien teollisuustuotannon erikoistuneisuuden muutokset todettiin voimakkaammiksi kuin teollisuuden toimialojen keskittyneisyyden muutokset. Suomen teollisuustuotannon toimialoittainen ja maakunnallinen muutos voidaan jaetaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa muutos oli maltillista. Se ajoittui vuosiin 1975–90. Teollisuustuotannon erikoistuneisuuden muutos oli hidasta. Maakunnallinen keskittyneisyys laski 1970-luvun lopun, sahasi 1980-luvun ensimmäisen puoliskon ja kääntyi jälleen laskuun 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Toinen vaihe ajoittui vuosiin 1991–94. Teollisuustuotannon erikoistuneisuus kasvoi muutamana vuotena entistä jyrkemmin. Kasvu tasoittui ennen vuosikymmenen puoliväliä. Maakunnallinen keskittyneisyys laski edelleen. Keskittyneisyyden laskun ajoittuminen kasvavan teollisuustuotannon aikaan johtui tuotannoltaan suurimpien maakuntien hitaasta toipumisesta. Kolmannessa vaiheessa sekä teollisuustuotannon toimialoittainen että maakunnallinen muutos oli voimakasta. Koko teollisuustuotannon erikoistuneisuus lähti jyrkkään kasvuun vuonna 1997. Toimialarakenteen muutoksessa sähköteknisen teollisuuden kasvu oli jättänyt kaikki muut toimialat jo aiemmin. Harvoihin maakuntiin sijoittunut sähkötekninen teollisuus käänsi pääosan aiemmissa vaiheissa hyvin menestyneistä maakunnista hitaamman kasvun alueiksi. 1990-luvun lopulla osa perinteisen teollisuustuotannon alueista Etelä-Suomessa oli palannut tuotannon kasvun huipulle. Sähköteknisen teollisuuden tuotannon keskittynyt kasvu veti myös teollisuustuotannon maakunnallisen keskittyneisyyden kasvuun. Maakuntien väestöosuuksien muutoksilla ja teollisuustuotannon kasvueroilla oli molemmilla vaikutuksensa henkeä kohden laskettavaan teollisuustuotantoon. Erot eivät hävinneet. Heikoimmat alueet keskittyivät Itä-Suomen suuralueelle sekä Etelä-Pohjanmaalle ja Ahvenanmaalle. Vahvimmat alueet keskittyivät etelään ja Manner-Suomen rannikolle. Kokonaisuudessaan henkeä kohden laskettavan teollisuustuotannon maakunnalliset erot kutistuivat variaatiokertoimen perusteella

Nativity of lignin carbohydrate bonds substantiated by biomimetic synthesis

The question of whether lignin is covalently linked to carbohydrates in native wood, forming what is referred to as lignin-carbohydrate complexes (LCCs), still lacks unequivocal proof. This is mainly due to the need to isolate lignin from woody materials prior to analysis, under conditions leading to partial chemical modification of the native wood polymers. Thus, the correlation between the structure of the isolated LCCs and LCCs in situ remains open. As a way to circumvent the problematic isolation, biomimicking lignin polymerization in vivo and in vitro is an interesting option. Herein, we report the detection of lignin-carbohydrate bonds in the extracellular lignin formed by tissue-cultured Norway spruce cells, and in modified biomimetic lignin synthesis (dehydrogenation polymers). Semi-quantitative 2D heteronuclear singular quantum coherence (HSQC)-, P-31 -, and C-13-NMR spectroscopy were applied as analytical tools. Combining results from these systems, four types of lignin-carbohydrate bonds were detected; benzyl ether, benzyl ester, gamma-ester, and phenyl glycoside linkages, providing direct evidence of lignin-carbohydrate bond formation in biomimicked lignin polymerization. Based on our findings, we propose a sequence for lignin-carbohydrate bond formation in plant cell walls.Peer reviewe

Gene expression profiling and silencing reveal that monolignol biosynthesis plays a critical role in penetration defence in wheat against powdery mildew invasion

Cell wall apposition (CWA) formation is one of the first lines of defence used by plants to halt invading fungi such as powdery mildew. Lignin is a complex polymer of hydroxylated and methoxylated phenylpropane units (monolignols) and lignification renders the cell wall more resistant to pathogen attack. The role of monolignol biosynthesis in CWA-mediated defence against powdery mildew penetration into cereals is demonstrated here using RNA interference (RNAi)-mediated gene silencing and enzyme-specific inhibitors. Thirteen cDNAs representing eight genes involved in monolignol biosynthesis were cloned from an expression sequence tag (EST) library derived from the epidermis of diploid wheat (Triticum monococcum) infected with Blumeria graminis f. sp. tritici (Bgt). Differential expression patterns were found for these genes in susceptible and resistant plants after infection. Transcripts of phenylalanine ammonia lyase (PAL), caffeic acid O-methyltransferase (CAOMT), ferulic acid hydroxylase (FAH), caffeoyl-CoA O-methyltransferase (CCoAMT), and cinnamyl alcohol dehydrogenase (CAD) were accumulated, particularly in the epidermis. RNAi-mediated transient gene silencing in the epidermis led to a higher penetration efficiency of Bgt than in the controls. Gene silencing also compromised penetration resistance to varying degrees with different genes against an inappropriate pathogen, B. graminis f. sp. hordei (Bgh). Co-silencing led to greater penetration of Bgt or Bgh than when the genes were silenced separately. Fluorescence emission spectra analyses revealed that gene silencing hampered host autofluorescence response at fungal contact sites. These results illustrate that monolignol biosynthesis is critically important for host defence against both appropriate and inappropriate pathogen invasion in wheat

Peroxidases bound to the growing lignin polymer produce natural like extracellular lignin in a cell culture of Norway spruce.

Peer reviewe