Korjuuaikastrategioiden vaikutus lihanautojen ruokintaan, kasvuun ja tilan talouteen

vo

Työterveyspalvelujen ostajan opas maatalousyrittäjälle

Oppaassa kerrotaan, mitä työterveyshuolto voi tarjota ja mitä siltä voi odottaa. Siinä kerrotaan yrittäjän ja työnantajan vastuista, työterveyshuollon ostamisesta, sisällöstä sekä kustannusten muodostumisesta ja korvauksista

Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta

Maatalouskoneiden käsittelyssä tapahtuvat tapaturmat ovat hyvin yleisiä. Keskimäärin joka neljäs maatalouden tapaturma Suomessa on ollut koneiden aiheuttama. Koneet aiheuttavat yli puolet maa-talouden kuolemaan johtaneista työtapaturmista ja kolmanneksen maatalousyrittäjille tapahtuneista yli 30 päivän työkyvyttömyysjaksoista. Vaikka maatalouden tapaturmat kokonaisuutena ovat vähentyneet tilojen vähentyessä, niin konetapaturmien määrä on säilynyt lähes ennallaan. Konetapaturmien osuus kaikista maatalouden tapaturmista on siten kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Hankkeessa kartoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmatilastoista eri maatalous-koneryhmien tapaturmia ja niiden kustannuksia. Maatalouskoneiden käyttäjille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla selvitettiin koneiden käytön turvallisuusriskejä ja torjuntakeinoja, joita koneiden käyttäjät voivat soveltaa maataloustyössä. Tämä opas palvelee myös konevalmistajia, jotka tarvitsevat tietoa koneiden turvallisuusriskeistä ja käytettävyydestä. On tärkeää, että koneiden käytettävyys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tässä oppaassa esitetään menetelmiä koneturvallisuuden kehittämiseksi maatiloilla. Tapaturmien ja vaaratilanteiden analysointi tehtiin Melan tilastoaineistosta (10528 konetapaturmaa) koneryhmittäin. Lukumääräisesti eniten maatalouskoneisiin liittyviä tapaturmia sattuu peltotöissä, ja siksi tässä oppaassa keskitytään peltotyökoneisiin. Traktorin käytössä sattuu edelleen eniten tapaturmia (n. 200–250 tapaturmaa vuodessa), mutta traktorilla on myös eniten käyttötunteja verrattuna muihin koneisiin. Moottoriajoneuvojen ja autojen aiheuttamat maataloustyöhön liittyvät tapaturmat olivat kustannuksiltaan korkeimpia. Peltotyökoneista suurimmat tapaturmakustannukset aiheutui perunan- ja juurikkaannostokoneiden, kuormainten ja lietelanta-, lannoitus- ja kylvökoneiden käytössä. Työvaiheista eniten konetapaturmia tapahtui koneiden huoltotöissä (32 prosenttia). Viljelijöiden koneturvallisuuskyselyyn vastasi 204 maatalouskoneiden käyttäjää. Käyttäjien mu-kaan koneturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa maataloudessa koneen ostajalle tehtävällä käyt-töönotto-opastuksella, ja siksi sitä tulisi kehittää. Koneturvallisuutta parantaa myös koneiden huollon helpottaminen ja maatiloilla koneiden käyttöopastuksen antaminen kaikille koneiden käyttäjille. Turvallisuusvalistusta pidettiin myös tärkeänä. Maatalouskoneissa on yhä enemmän automaatiolla toimivia järjestelmiä. Kyselyn automaatioon liittyvistä vaaratilanteista (22 % kaikista vaaratilanteista) neljännes oli johtanut käyttäjän loukkaantumiseen. Automaatio nähdään usein turvallisuutta parantavana tekijänä, mutta automaatiojärjestelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta tulisi edelleen kehittää. Lisäksi oppaaseen työstettiin koneiden vaaranpaikkojen tarkistuslistoja riskienhallintaa varten.201

Lihanautatilojen neuovontatarpeet Itä-Suomen ProAgrioiden sekä Kainuun- ja Keski-Suomen ProAgrioiden alueella

Naudanlihaa tuotetaan Suomessa n. 82 milj. kiloa vuodessa. Osa tuotannosta on lehmiä ja vasi-koita. Varsinainen erikoistunut naudanlihan tuotanto tuottaa teuras sonneina ja hiehoina n. 58 milj. kg. Lihantuotanto on yksi merkittävä osa nautojen kasvatuksessa maidon tuotannon ohessa. Toinen lihantuotannon haara on pihvilihan tuottaminen emolehmien avulla. Niin lihantuotannossa kuin koko maataloudessa tarvitaan tietoa jonka avulla pystytään turvaamaan taloudellisesti kannattava ja eettinen tuotanto. Työn tarkoituksena oli selvittää lihakarjatilojen neuvonnan tarvetta ja saantia neuvonta-aloittain ja neuvontaa antavien tahojen neuvonta määriä. Lisäksi selvitettiin tilakoon vaikutusta neuvonnan tarpeeseen. Päämäärä oli antaa osaltaan pohjaa neuvonnan kehittäminen tarpeenmukaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimus tehtiin ProAgria Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Kainuun, ja Keski-Suomen alueilla. Tutkimus tehtiin pääasiassa kvantitatiivisella eli määrällisellä ja mukana oli myös vapaat tekstiken-tät. Kysely tehtiin nettikyselynä. Tiloja pyydettiin sähköpostilla vastaamaan Vebropol yhtiön netti-linkkiin ja vastaamaan kysymyksiin siellä. Posti lähetettiin 474 tuottajalle, joista meni perille 397:lle. Vastauksia saatiin 93 lihantuottajalta. Vastausprosentti oli 23,4. Tutkimuksessa nousi esille eläinten ruokintaan, terveydenhuoltoon ja talouteen sekä tulevaisuuden strategioihin liittyvät asiat. Peltoviljelyyn, koneiden hankintaan ja työ hyvinvointiin tarvittiin neuvon-taa vähemmän. Tilakoon vaikutus neuvonnan tarpeeseen oli yllättävän vähäinen. Kyselyssä ilmeni eläinlääkärein vahva asema neuvonnassa. Yleistä maatalouteen liittyvää neuvon-taa harjoittava ProAgria oli myös näkyvässä asemassa. Teurastamoiden osuus näkyy myös liha-karja tiloilla vahvanaFinland produces 82 million kilogrammes per year of beef annually. Part of the production consists of cows and calves. The part of industry specialized in beef production, produces approximately 58 million kilogrammes of bulls and heifers for slaughter. In addition to milk production, beef production is a significant part of rearing cattle. Producing meat by the means of using sucker cows is another branch of beef production. Both in meat production, and farming as a whole, knowledge is needed to help secure a financially profitable and ethical production. The aim of the thesis was to chart the need for advice at cattle farms, availability of advice by subject and the number of advice given by advisory bodies. Additionally, it was investigated if the size of the farm had an effect on the need for advice. The aim was to contribute towards the improvement of advice given; to make it more fitting for purpose and more customers orientated. The research was done in ProAgria in Eastern Finland and in Kainuu and Middle Finland areas. The research – an internet poll – was mainly based on quantity but it also included a space for adding further comments. An email, containing a link to the Vebropol website, was sent to farmers asking them to complete an on-line questionnaire. Out of the 474 emails sent, a total of 397 recipients were successfully reached, culminating in 93 replies which equals to 23.4%. The research raised various matters, including feeding of the animals, animal healthcare, economy and future strategies. Less advice was needed on cultivation, investing in machinery and the welfare of staff. The size of the farm had a surprisingly small effect on the need for advice. The importance of advice received from veterinary surgeons became apparent in the survey. General farming related advice, given by ProAgria, was also prominent. The advice given by slaughter houses was also important at cattle farms

Tavoitteena hyvälaatuinen ja sopivasti sulava säilörehu

vo

Korjuuaikastrategioiden vaikutus lihanautojen ruokintaan ja tilan talouteen

vo

Opas maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallintaan

201