Validation of the Helsinki University Hospital prevent pressure Injury Risk Assessment Tool : a prospective observational study

Background Pressure injures are a common adverse event in a hospital, and they are one of the most important quality indicators of patient care. Risk assessment is recommended as the first step in the prevention of pressure injuries. A Prevent Pressure Injury Risk Assessment Tool is a new tool for risk assessment that was developed by the Helsinki University Hospital. Aim The aim of this study was to evaluate the predictive validity and the concurrent validity of the Prevent Pressure Injury Risk Assessment Tool in acute care. Method The prospective observational study was conducted in 19 in-patient wards representing internal medicine, neurology, and surgery during 2017-2018. The participants' inclusion criteria were: age >= 18 years old, no pressure injury on admission to the hospital and consenting to participate. The data collected by physical assessment of patients was combined with data from electronic patient records. Each patient was assessed by two different nurses with the Prevent Pressure Injury Risk Assessment Tool and the Braden Scale at patient admission. Furthermore, skin condition was observed throughout the hospital stay. Results Of the 637 patients accepted for the study, 10 (1.6%) developed a pressure injury during the hospital stay. Poisson regression analysis showed that pressure injuries were more likely in high-risk patients compared to those with low-risk. The sensitivity of the Prevent Pressure Injury Risk Assessment Tool was adequate (75%), while specificity was poor (40%). A moderate correlation was found between the Prevent Pressure Injury Risk Assessment Tool and the Braden Scale. Conclusions The Prevent Pressure Injury Risk Assessment Tool may be useful for identifying the adult pressure injury risk patients in acute care. Further research is needed to evaluate interrater reliability, and usability and validity with different patient populations.Peer reviewe

Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä

Peer reviewe

Laajavastuisen sairaanhoitajan tehtävänkuvan kehittyminen

Laajavastuisilla tehtävänkuvilla on terveydenhuollossa selkeä tilaus. Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla alkanut kehitystyö on jalkautunut Suomeenkin. Asiantuntijuuden laaja- alainen hyödyntäminen on nähty keskeisenä tekijänä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä. Laajavastuinen hoitotyö –käsite (Advance Practice Nursing) on otettu käyttöön hoitotyön kansainvälisessä ja kansallisessa kirjallisuudessa 1980-luvulla (Bryant-Lukosius & DiCenso 2004; Sheer & Wong 2008). Ammattihenkilöön Advanced Practice Nurse (APN) viitatessa, käytetään usein suomenkielistä termiä laajavastuisen hoitotyön asiantuntija. Hän on rekisteröity sairaanhoitaja, joka pystyy vaativaan itsenäiseen päätöksentekoon ja omaa maisteritasoiset tiedot, taidot sekä pätevyyden toimia terveydenhuollon vaativissatyötehtävissä (Sairaanhoitajaliitto 2016). Tässä artikkelissa tarkastelen sairaanhoitajan laajavastuisen tehtävänkuvan kehittymistä Suomessa

Neurohoitotyön kehittäminen ja osaamiskriteerit

Laurea-ammattikorkeakoulun ja HUS Neurokeskuksen yhteistyön tuloksena on valmistunut 39 opinnäytetyötä vuodesta 2007 lähtien. Learning b Developing (LbD) on Laureassa kehitetty kansainvälisesti auditoitu pedagoginen malli, missä oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen yhdistyvät yhdeksi yhteiseksi toiminnaksi, jolloin opiskelijat osallistuvat todellisiin työelämän kehittämishankkeisiin ja -tehtäviin

Aivokasvainpotilaan kortikosteroidihoito

Opinnäytetyö aivokasvainpotilaan kortikosteroidihoidosta toteutettiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Pää- ja kaulakeskuksen kehittämishankeyhteistyötä. Opinnäytetyön aihe rajattiin koskemaan aikuisen aivokasvainpotilaan kortikosteroidihoitoa, keskittyen yleisempien aivokasvaimien aiheuttamiin oireisiin, hoitomuotoihin, vasogeeniseen ödeemaan sekä tarkemmin kortikosteroidihoidon vaikutuksiin

Hoitotyön historia Töölön sairaalan teho-osastoilla

Artikkeli perustuu Töölön sairaalan (ent. Punaisen Ristin sairaala) teho-osastojen historiaan ja hoitotyön kehittymiseen. Aihe on ajankohtainen, koska Töölön sairaalan toiminnot tullaan siirtämään Siltasairaalaan Meilahteen vuonna 2022. Artikkelissa on hyödynnetty Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoito-opiskelijoiden opinnäytetöitä Töölön sairaalaan tehdyistä historiikeista sekä Töölön sairaalan henkilökunnan haastatteluita

The Biomedical and Health Informatics Recommendation Domains in Relation to the Nurse Competence Scale Categories

The purpose of this mapping review was to examine the Recommendations of the Medical Informatics Association (IMIA) on Education in Biomedical and Health Informatics (BMHI) in relation to the contents of the Nurses’ Competency Scale (NCS). The BMHI domains were mapped to the NCS categories to find analogous competence areas. As a conclusion, a consensus is presented on what each of the BMHI domain could mean on a responding NCS category. The number of the relevant BMHI domains were two for the Helping role, the Teaching and coaching, the Diagnostics functions, the Therapeutic interventions, and the Ensuring quality domains. The number of the relevant BMHI domains was four for the Managing situations and the Work role domains, of the NCS. The essence of nursing care has not changed, however, current means and equipment in practice require updated knowledge and digital skills for nurses. Nurses have a special role in narrowing the view gap between the views related to clinical nursing and informatics practice. Documentation, data analyses, and knowledge management are essential parts in nurses’ competence today