Sokerihemoglobiinin ja valtimotautien klassisten riskitekijöiden yhteys

Valtimotaudit ja niiden riskitekijät ovat suomalaisessa väestössä yleisiä. Valtimotaudit aiheuttavat yhä merkittävän osan kuolemista ja niillä on myös suuri kansantaloudellinen merkitys. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden on todettu altistavan valtimotaudeille ja niiden vakaville päätetapahtumille. Valtimotautien riskitekijöitä on tunnistettu yli 200, mutta merkittävimmät niistä ovat mm. dyslipidemiat, kohonnut verenpaine ja ylipaino. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden tunnistamisessa käytetään sokerihemoglobiinia HbA1c. Tämän opinnäytetyön aiheena on sokerihemoglobiinin HbA1c:n ja valtimotautien muiden riskitekijöiden yhteys. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten HbA1c:n perusteella normoglykeemisiin, esidiabeetikoihin ja diabeetikoihin luokiteltujen työssäkäyvien henkilöiden muut valtimotautien perinteiset riskitekijät jakautuvat. Opinnäytetyön ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimotautien patogeneesistä, luokittelusta, diagnosoinnista ja riskitekijöistä. Opinnäytetyön toisessa osassa tarkasteltiin sokerihemoglobiinin ja valtimotekijöiden muiden perinteisten riskitekijöiden yhteyttä työikäisillä. Opinnäytetyön tutkimusaineistona käytettiin PORTAAT-tutkimuksessa (PORi To Aid Against Threats) vuonna 2014 kerättyä dataa. PORTAAT-tutkimuksessa kartoitettiin 836 Porin kaupungin työntekijän valtimotautien riskitekijöitä laboratoriokokeilla, fysiologisilla mittauksilla ja kyselylomakkeilla. Tutkittavat jaettiin HbA1c-arvon perusteella kolmeen ryhmään ja opinnäytetyössä tarkasteltiin valtimotautien muiden riskitekijöiden esiintymistä näissä ryhmissä tilastollisin menetelmin. HbA1c:n perusteella tutkittavista 783 (94 %) luokiteltiin normoglykeemisiksi, 41 (4,9 %) esidiabeetikoiksi ja 12 (1,4 %) diabeetikoiksi. HbA1c:n suurenemisella havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys plasman triglyseridipitoisuuden suurenemiseen ja HDL-pitoisuuden alenemiseen sekä korkeampaan verenpainetasoon ja painoindeksiin. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa LDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin pitoisuuksissa. Opinnäytetyön tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että valtimotautien riskitekijät ovat yleisiä sokeriaineenvaihdunnan häiriöissä

"Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tekee aina väärin?" - nettikeskustelua lastensuojelusta ja tapaus Eerikasta

Tutkimuksessa tarkastellaan verkossa lastensuojelusta käytyä keskustelua diskurssianalyyttisesti. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten nettikeskustelussa puhutaan lastensuojelusta ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä. Lisäksi pohdin millaisia vaikutuksia keskustelijoiden käyttämillä puhetavoilla on sosiaalityölle ja lastensuojelulle instituutiona. Tutkimuksen viitekehyksenä on kielen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen. Näkökulmana pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen. Tutkimuksen kohteena on avoin, tekstipohjainen, ja anonyymi keskustelupalsta, jota analysoidaan diskurssianalyysin ja retoriikan keinoja avuksi käyttäen. Kahdeksanvuotias Eerika kuoli toukokuussa 2012 vanhempiensa kaltoinkohtelun seurauksena. Helmikuussa 2015 alkoivat hänen asioitaan hoitaneiden sosiaalityöntekijöiden virkarikos-oikeudenkäynnit ja tutkimusaineistoni koostuu näistä oikeudenkäynneistä syntyneeseen keskusteluun internetin keskustelupalstoilla. Aineistoni keskusteluissa lastensuojelusta on paikannettavissa kuusi erilaista diskurssia, jotka olen nimennyt valvonnan tehostamisen, pätevän työvoiman puute, organisatorisen toiminnan, ammatillisen kompetenssin, sosiaalityöntekijän vastuu ja turmeltunut virkamies diskursseiksi. Aineistossani korostuvat yksittäisen sosiaalityöntekijän ja ammattikunnan vastuuta korostavat diskurssit. Nettikeskustelulle ominaisesti keskustelussa esitetyt näkemykset ovat kärjistetysti viranomaisvastaisia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä rakennetaan retorisia keinoja käyttäen melko vastenmielistä kuvaa. Nettikeskustelun lastensuojelusta luomalla kuvalla voi olla myös kauas kantoisempia vaikutuksia: kuva lastensuojelusta uhkaa pelkistyä viimesijaiseksi kontrolliksi. Lastensuojelun kontrolliluonteen lisääntyminen puolestaan saattaa johtaa asiakkaiden lastensuojelua kohtaan tunteman epäluulon kasvamiseen

Kiinteistöpihan helppohoitoisuus

Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella viheralueiden helppohoitoisuutta kiinteistöpihassa. Kiinteistöpihoilla tässä työssä tarkoitetaan oma-koti-, rivi-, luhti- ja kerrostalojen viheralueita sekä niissä toimivia hoiva- tai päiväkoteja. Tarkoitus on listata asioita tai menetelmiä joilla voisi helpottaa viheralueen hoitamista tai säästetään hoidon kustannuksissa. Työ on osa VTS-Kotien (Tampereen Vuokratalo Säätiö) viheralueohjelman ja asukkaiden käytössä olevan sähköisen, kodin käsikirjan taustamateriaalia. Tarkoituksena on kerätä asukkaiden, hallinnon ja kiinteistönhuolto henkilökunnan ajatuksia helppohoitoisuudesta. Näitä mielipiteitä kerättiin kyselylomakkeella keväällä 2009 ja talvella 2010. Kyselyssä oli moni valinta kysymyksiä helppohoitoisuudesta ja nelikenttäanalyysi (SWOT), jossa oli mahdollista listata asioita koskien oman pihan nykytilaa ja tulevaisuutta. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty ammattikirjallisuutta ja kotipuutarhureille suunnattua materiaalia. Uudis- tai saneeraus kohteen helppohoitoisuus määritellään suunnitteluvaiheessa ja suunnittelusta tulisi vastata alan ammattilainen, joka tuntee käytännön hoitotyöt ja piha-alueen eri toimintojen mitoituksen. Helppohoitoisuus tarkoittaa usein, että hoitotyöt tehdään koneellisesti yhtenäisellä alueella ilman työlästä käsityövaihetta. Myös luonnonmukaisen puutarhan perusajatus on helppohoitoisuus, monilajikkeisen ja – kerroksisen istutusalueen luonnon- ja koristekasvit peittävät maanpinnan ja rikkaruohot eivät pärjää kilpailussa valosta, vedestä ja elintilasta.In this bachelor’s thesis the aim is to investigate easy maintenance of property grounds. With property in this thesis is meant apartment buildings, rows of houses and detached houses and their private and public green areas. Easy maintenance, in this thesis means methods of designing and maintaining such areas. The aim of this thesis is also to be the background investigation to grounds management program in (VTS-Kodit) Tampere house rental foundation. It is also background to design the renovation of grounds in my own apartment building. The commissioners of thesis are VTS-kodit in Tampere and As Oy Korkearinne in Pirkkala. Material used in this thesis is collected in professional literature for garden designers and DIY gardeners. As a method of collecting opinions of residents, janitors and administrators of condominiums was an enquiry and analysis of strengths, weaknesses, opportunities, threats in spring 2009 and winter 2010. Easy maintenance in green grounds often is considered as fast and cheap way of doing maintenance work. But it could also be more natural way of keeping grounds, multilayered landscaping, planting design or ways of mulching and building borders between different materials

Ikääntyvien yksinasuvien syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääminen sisustusarkkitehtuurin sekä palvelumuotoilun keinoin: kommuunikoti “Kotola” ikääntyville -konsepti - osallistavampi ja yhteisöllisempi vuokra-asumismuoto

Tämä opinnäytetyö on konseptitason produktio, jossa pyritään ennaltaehkäisemään tulevien ikääntyvien ihmisten syrjäytymistä. Suunnittelun tavoitteena oli saavuttaa palvelumuotoilun ja sisustusarkkitehtuurin keinoin uudenlainen vuokra-asumisympäristö yksinasuville henkilöille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä muista ihmisistä ja nykyteknologian kehityksestä. Suunnittelussa pääprioriteettina oli luoda kutsuva, harmoninen, kotoisa, toiminnallinen sekä osallistava ympäristö, jota voidaan hyödyntää ja muokata omien toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi muiden vuokralaisten kanssa. Opinnäytetyön pohjana käytettiin Research through Design -ajattelumallia. Tämän lisäksi hyödynnettiin storyboard- sekä moodboardalustoja. 3D-mallinnuksesta tehtiin esittelyvideo, joka esiteltiin noin 20 henkilölle videoesittelytilaisuudessa. Videoesityksen jälkeen kysyttiin kirjallisella kyselylomakkeella noin 15 kysymystä liittyen konseptiin ja esitykseen. Kyselyn tuloksia käytettiin opinnäytetyön pohdintaosion tukena, mutta vastauksia ei tutkittu tieteellisin menetelmin. Kyselylomakkeella ei kerätty henkilökohtaisia tietoja. Opinnäytetyössä otettiin huomioon osana suunnittelua asuintila-, julkitila- sekä hoitotilaympäristön suunnittelua koskevat ohjeistukset ja määräykset. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty erityisesti kiinteistön ergonomiaan, estetiikkaan ja toimivuuteen. Opinnäytetyön sisältö koostuu tietoperustasta, julkaistujen media-artikkelien havainnoimisesta, 3D-mallinnuksen suunnittelusta, visualisointikuvista, esittelyvideosta, esittelyvideotilaisuuden yhteydessä järjestetyn kyselyn tuloksien kartoituksesta sekä lopullisesta omasta pohdinnasta. Konseptista toteutettiin vyöhykepohjapiirustus, joka tulee esille esittelyvideon yhteydessä. Tämän lisäksi toteutettiin tekniset pohjapiirustukset ja visualisointikuvat. 3D-mallinnus on toteutettu Rhinoceros 6 -mallinnusohjelmalla. Rendaukset, visualisointikuvat sekä video on toteutettu Twinmotion 2022, Adobe Photoshop sekä Adobe Premiere Pro -ohjelmien avulla.This thesis is a concept-level production, which aims to prevent the marginalization of elderly people in the future. The goal of the design was to achieve a new type of rental living environment with the help of service design and interior architecture for people living alone, who are in danger of being marginalized from other people and also due to the development of current technology. The main goal of the design was to create an inviting, harmonious, cozy, functional and inclusive environment, which can be utilized and modified together with other tenants according to their one's needs. The design was based on Research through Design thinking. Additionally, storyboard and moodboard platforms were used in the thesis. An introductory video was made from the 3D modeling, which was presented to about 20 people at a video presentation event. After the video presentation, the audience was given a written survey which included 15 questions about the concept and the presentation. The responses to the survey were used to support the reflection section of the thesis and were not investigated by scientific methods. No personal information was collected in the survey. The guidelines and regulations regarding the design of living space, public space and care space environment as part of the design were taken into account in the thesis. In the design special attention has been paid especially to the ergonomics, aesthetics and functionality of the property. The content of consists of a theoretical basis, published articles, 3D modeling design, visualization images, presentation video, mapping the results of the survey that was organized in the video presentation event and the author's (final) reflection. A zone floor plan was implemented from the concept, which is presented in the presentation video. Additionally, floor plans and visualization based on images are also presented. 3D modeling was implemented with the Rhinoceros 6 modeling program. Renders, visualization pictures and video have been implemented with the Twinmotion 2022, Adobe Photoshop and Adobe Premiere Pro programs.3D-mallinnuksen videoesittely kommuunikoti "Kotola" -konsepti - YouTube video. (Koskelin, 2023.)

SOSIAALITYÖ YHTEISKUNTAKRITIIKKINÄ JA VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ

Koskelin Niina, Sosiaalityö yhteiskuntakritiikkinä ja voimaantumisen välineenä, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi AMK. Opinnäytetyö, kevät 2012. 38 sivua. Tämä opinnäytetyö on teoreettis-käsitteellinen tutkimus, jossa reflektoin teoriaa ja kirjallisuutta oman kokemuksen avulla. Tarkastelin sosiaalista yhteiskunnassa ja pyrin hahmottamaan mikä on sosionomin yksilöllinen ja yhteisöllinen tehtävä. Etsin teoreettista kehystä sosiaalityölle, sen aktiiviselle roolille ja sille yhteiskuntakritiikille, jonka sosiaalityö tuo näkyväksi. Oman kokemuksen reflektointi pohjautui kokemukseen, jossa sosiaalityötä tekevän roolista, jouduin vaihtamaan avuntarvitsijan rooliin ja pääsin tutustumaan sosiaalisen kenttään myös toisesta näkökulmasta. Sosiaalipedagogisesta teoriasta löysin osuvaa ajankuvausta. Se pystyi kuvaamaan jälkiteollisen yhteiskuntamme tarpeita siitä, miten tärkeää on sosiaalityössä tukea ihmisiä kasvattamaan itse itseään ja vastaaman valinnoistaan. Etenkin freireläinen näkökulma sosiaalipedagogiikkaan, jossa painotettiin tiedon ja tiedostuksen tuomaa vapautusta yksilön voimaantumisen välineenä toi teoriaan niitä eettisiä arvoja, joita olin jäänyt kaipaamaan henkilökohtaisessa kokemuksessani avuntarvitsijana. Halusin löytää myös konkreettisia välineitä, joilla kykenisin sosionomin työssä toteuttamaan näitä sosiaalityön yhteiskunnallisia tavoitteita ja tukea yksilöitä voimaantumaan mahdollisimman dialogisin menetelmin sekä lisätä tällä tavoin sosiaalisen vahvistumista yhteiskunnassa. Oma kiinnostus ja harrastuneisuus taiteiden luomiin mahdollisuuksiin veivät minut kirjallisuusterapeuttisten menetelmien ääreen sosiaalityössä. Sanataide tarjosi luontevia väyliä tunteiden ilmaisun, itsen löytämisen ja minuuden rakentamiseen. Yhteiskunnallinen ja sosiaalityön kiinnostus kohdistui tässä erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, joka on noussut valtakunnallisestikin keskeiseksi teemaksi maamme ikärakenteen muuttumisen johdosta. Painotin tästä syystä työssänikin ensisijaisesti jonkin uuden löytämistä nuoria tukevana, voimaanutta vana ja vahvistavana elementtinä. Löysin sellaisen mielestäni ryhmätoiminnan ja kirjallisuusterapeuttisten menetelmien yhdistelmästä. Asiasanat: postmoderni aika, sosiaalityö, sosiaalinen, sosiaalipedagogiikka, syrjäytyminen, kirjallisuusterapeuttiset menetelmät.Koskelin, Niina, Social work as a critique of society and as a tool for empowerment. Language: Finnish 38p. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää. Spring 2012. Degree Prog¬ramme in Social Services. Degree: Ba-chelor of Social Services This thesis is a theoretic study, in which I reflect on theory and literature using my own experience. I aimed to look at the social in society and to look at the role and mission of a bachelor of social services in society. I looked for a theoretical framework for social work and its active role and its social critique. The reflection of my own experience was based on the fact that I had to change my role from a social work employee to a needy person and had a change to see the social work from another angle. I found the framework for the current challenge about how to support people to take responsibility for their own lives based on social pedagogy theory. Freire’s view¬point about how information will set people free and empower people gave me the ethical values that I had looked for in my role when I needed help. I also looked for concrete tools to enable empowerment in society. Tools that would support societal goals of social work and also to support individuals. My own interest in culture introduced me to literature therapy. It offers natural ways of expressing emotions and constructing one’s own self. I was also especially interested in the challenges related to young people that are in danger of being socially excluded, so the tool I looked for should support pre-emptive measures against social exclusion. This is made possible by working in groups, which has strengths especially dealing with young people, who need the other people to act as mirrors for themselves. I ended up planning a functional group of literature therapy to be used with young people, to support and empower them. Keywords: postmodern time, the social, social work, social pedagogy, exclusion, literature therap

Eprof: An energy profiler for the iPaq

b

Classroom teachers ́ perceptions of early language teaching and its working methods in contact and distance learning

Koulutusjärjestelmän muutoksia edeltää usein tulevaisuuden työmarkkinatilanteen visiointi. Tammi- kuussa 2020, Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman kärkihankkeen myötä, A1-kielen opetus varhennettiin alkamaan ensimmäisellä luokalla, ja luokanopettajat saivat täten uuden opetettavan ai- neen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokanopettajien käsityksiä varhennetusta kieltenope- tuksesta ja toimivista työtavoista. Covid-19 pandemiasta johtuen maaliskuussa 2020 jouduttiin siirty- mään etäopetukseen. Opetuksen uudet järjestelyt tarjosivat mahdollisuuden selvittää luokanopettajien etäopetusjärjestelyn yhteyttä varhennetun kieltenopetuksen työtapoihin. Lisäksi tutkin luokanopettajien käsityksiä niin oppilaiden oppimisen kuin opettajien opetuksen järjestämisen tuen tarpeista varhenne- tussa kieltenopetuksessa. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haas- tattelin viittä luokanopettajaa ja yhtä erityisluokanopettajaa, jotka olivat aloittaneet varhennetun kie- lenopetuksen tammikuussa 2020. Haastatteluiden litteraatit muodostivat aineiston, jonka analysoin fenomenografisen tutkimuksen analyysin mukaisesti. Analyysissä luokittelin aineistosta kuvauskate- gorioita, joiden avulla esittelin tutkimustulokset. Tutkimus osoitti, että osa luokanopettajista koki saaneensa liian vähän täydennyskoulutusta uuteen opetettavaan aineeseen ja he olivat epävarmoja osaamisestaan. Toiset luokanopettajat saivat mieles- tään riittävästi täydennyskoulutusta ja opetus oli mielekästä. Kaikilla oli positiivisia kokemuksia etenkin oppilaiden innokkuudesta ja motivaatiosta varhennettua kieltä kohtaan ja haasteina koettiin oppilaiden erilaiset oppimisen vaikeudet. Kokemus oppimisen tuesta oppilaille sekä opetuksellisesta tuesta niin koulun kuin kunnan puolelta vaihteli jonkin verran. Luokanopettajat käyttivät toiminnalli- sia, vaihtelevia työtapoja sekä lauluja ja leikkejä. Etäopetuksessa työtavat muuttuivat täysin. Vain puolet luokanopettajista piti varhennetun kielen tunteja tai pieniä tuokioita viikoittain etäyhteyden avulla. Oppilaille lähetettiin linkkejä opiskeltaviin aiheisiin ja opetusvastuu sekä oppilaan tuki ja oh- jaus siirtyi pitkälti vanhempien vastuulle. Varhennetun kielenopetuksen tavoitteista jouduttiin tinki- mään. Keskeisenä johtopäätöksenä voin todeta, että luokanopettajat tarvitsevat riittävää täydennyskoulu- tusta, jossa huomioidaan opettajien erilaiset tarpeet. Opetuksen laadukkuuden takaamiseksi moni luo- kanopettaja toivoi selkeämpää ohjeistusta siitä, millaisiin tavoitteisiin ja millaisin keinoin varhenne- tussa kielessä tulee edetä. Tiiviimpi yhteistyö aineenopettajien kanssa lisäisi luokanopettajien var- muutta antaa oikeanlaista opetusta ja tukea oppilaille varhennetun kielen oppimisessa.Changes in the education system are often preceded by a vision of the future labor market situation. In January 2020, following a flagship project in Juha Sipilä ́s government ́s strategic program, the teaching of A1 language was stated early in the first grade and the class teachers were given a new subject to teach. The aim of this study was to find out classroom teachers ́ perceptions of early language learning and working methods. Due to Covid-19 pandemic, in March 2020, it was necessary to switch to distance learning. The new teaching arrangements provided an opportunity to explore the link between the distance learning system for classroom teachers and the working methods of early language teaching. In addition, I studied classroom teachers ́ perceptions of the need to support both student learning and the organization of teaching in early language teaching. The material for this qualitative study was collected through a semi-structured thematic interview. I interviewed five classroom teachers and one special classroom teacher who had started early language teaching in January 2020. The transcripts of the interviews formed the material, which I analyzed according to the analysis of the phenomenographic study. In the analysis, I classified descriptive categories from the data, with which I presented the research results. The survey showed that some classroom teachers felt that they had received too little in-service training in the new subject being taught and they were unsure of their competence. Other classroom teachers felt they received adequate in-service training and the teaching was meaningful. Everyone had positive experiences, especially of students ́ enthusiasm and motivation for early language. The different learning difficulties of the students were perceived as challenges. The experience of learning support for students as well as teaching support varied slightly. Classroom teachers used functional, varied ways of working, as well as songs and games. In distance learning, working methods changed completely. Only half of the classroom teachers held early language lessons or small sessions weekly remotely. Students were sent links to the topics they were studying, and the responsibility for teaching and the student ́s support were largely transferred to the parents. The goals of early language teaching had to be compromised. As a key conclusion, I can say that classroom teachers need adequate in-service training that takes into account the different needs of teachers. To ensure the quality of teaching, many classroom teachers want to clearer guidance on what goals and how to proceed in early language. Closer co-operation with subject teachers would increase the confidence of classroom teachers to provide the right kind of teaching and support for students in early language learning

Arkikulta syntyy: Kokeilukulttuurilla kulttuurikahvila

Tämä opinnäytetyö on kokeilukulttuuria hyödyntämällä toteutettu toiminnallinen opinnäytetyö, joka lähti tekijän tarpeesta löytää pysyviä hyvinvointia tukevia elementtejä epävarmassa ajassa. Samalla se on henkilökohtainen haaste ja vastausyritys rakennemuutoksista nousseeseen yrittäjäeetokseen, joka on väistämättä myös sosiaalityön kentällä tullut vastaan julkisen talouden niukkuuden kasvaessa ja yksityisten palveluntuottajien lisääntyessä. Ympäröivä asenne ja puhe on muuttunut kokeilukulttuurille suotuisaksi, joten sen innostamana lähdettiin myös tässä toiminnallisessa työssä kokeilemaan, kuinka voisi tarjota ihmisille yli kohderyhmärajojen mahdollisuuksia kokea taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja tarjota tukea myös muille arjen hyvinvointia tukeville elementeille. Tätä päämäärää toteuttamaan syntyi pieni kulttuuri- ja taidekahvila Arki-kulta, jonka tavoitteena on tuottaa arkeen hyvinvointia ja vahvistaa jokaisen kävijän Arjen pääomaa. Tavoitteen saavuttamista on kokeiltu kahvilatuotteita myymällä, pieniä kulttuuri- ja taide tapahtumia ja työpajoja järjestämällä. Toteutus on tapahtunut ideoimalla, kokeilemalla, reflektoimalla ja siitä kaikesta oppimalla. Toiminnan viitekehyksenä toimi Suomen Mielenterveysseuran, Mieli ry:n luoma ja julkaisema Mielenterveyden käsi, jonka viiteen hyvinvoinnin elementtiin on jaettu kaikki kulttuurikahvilassa tapahtuneet toiminnot. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön toimintavaihe sijoittui maaliskuusta 2019 maaliskuuhun 2020, jolloin kulttuurikahvila suunniteltiin, avattiin ja toteutettiin. Raportissa kuvataan kokeilun tarve, suunnittelu ja toteutus sekä pohditaan jälkikäteen, kuinka toteutuneet kulttuuri - ja taidetapahtumat osuivat viitekehykseen ja mitä kaikesta opittiin