Yhteiskuntaopin opetus ja poliittinen kiinnittyminen peruskoulun yläluokilla

Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen kohteena on peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen yhteys nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, joka jaetaan tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: poliittiseen kiinnostukseen, poliittiseen tietämykseen ja itsearvioon tietämyksestä, poliittiseen osallistumishalukkuuteen sekä politiikkaa koskeviin käsityksiin. Tutkimusaineistona on peruskoulun yläkouluikäisten nuorten vastaukset poliittista kiinnittymistä mittaavaan kyselyyn kahtena eri ajankohtana. Osallistujat olivat ensimmäisen mittauksen aikana kahdeksannella luokalla (n = 67) ja toisen mittauksen aikana yhdeksännellä luokalla (n = 63). Nuoret opiskelivat mittausten välillä lukuvuoden ajan yhteiskuntaoppia ensimmäistä kertaa koulu-urallaan. Tulosten mukaan nuorten poliittinen kiinnostus, tietämys ja itsearvio tietämyksestä olivat 9. luokalla tilastollisesti korkeampia kuin 8. luokalla. Osallistumishalukkuudessa ei havaittu eroja ikäryhmien välillä, ja politiikkaa koskevien käsitysten osalta eroja ilmeni yhden väitteen kohdalla. 8.-luokkalaiset pitivät kotia tärkeimpänä lähteenä oppia tietoja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi, kun taas 9.-luokkalaisille koulu oli keskeisin tietolähde yhteiskunnallisten asioiden oppimisessa. Tulosten mukaan koulu näyttäisi onnistuvan yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteissaan vain osittain. Jatkossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulussa voitaisiin tukea tiedollisten sisältöjen oppimisen lisäksi nuorten yhteiskunnallista osallistumista edistävien valmiuksien omaksumista.</p

Teachers’ Experiences of an Inquiry Learning Training Course in Finland

This paper reports outcomes of a 2-day inquiry learning training course for in-service teachers (N=102) with a specific focus on teachers’ self-efficacy beliefs, perceptions of inquiry learning, and satisfaction with the training course. Teachers’ self-efficacy and their perceptions of inquiry learning were measured both at the beginning and at the end of the training course. Satisfaction with the training course was measured only at the end of the training. The study identified three distinct self-efficacy profiles among the participants: Low, moderate, and high. The self-efficacy of teachers belonging to the high and the moderate group remained unchanged throughout the training, while the self-efficacy for student engagement improved in the low-efficacy group. At the beginning of the training course, differences were found between the low and high self-efficacy profiles in terms of teachers’ perceptions of resources for inquiry learning and their anxiety toward inquiry learning; however, only the former difference remained based on the post-test results. Interestingly, although there were three clear self-efficacy profiles and these groups also differed in terms of prior experiences with inquiry learning, all teacher groups were both satisfied in general with the training course and with the utility value of the training.</p

Yläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus : Käsitykset, resurssit ja toteuttamismahdollisuudet

Koulujen demokratiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista demokraattisen yhteiskunnan jäseniä ja tukea kansalaisten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien toteutumista. Opettajat ovat avainasemassa demokratiakasvattajina, sillä peruskoulun avulla voidaan pyrkiä tasaamaan pääosin perhetaustasta juontuvia eroja politiikkaan kiinnittymisessä. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan yläkoulun opettajien käsityksiä koulujen ja opettajien roolista demokratiakasvatuksessa ja opettajien omista resursseista toteuttaa sitä opetuksessaan. Raportti tuottaa myös tietoa siitä, miten opettajat demokratiakasvatusta käytännössä toteuttavat. Tutkimus perustuu keväällä 2023 yläkoulun opettajille tehtyyn kyselytutkimukseen (n=299). Kyselytutkimuksen kysymykset pohjautuvat yläkoulun opetussuunnitelman perusteisiin ja kansainväliseen ICCS-aineistoon. Osa kysymyksistä on laadittu tätä tutkimusta varten. Tutkimuksen mukaan opettajat uskovat demokratiakasvatuksen mahdollisuuksiin tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja pitävät luokkiensa keskusteluilmapiiriä melko avoimena. Toisaalta vähemmistö kokee saaneensa opettajakoulutuksesta työkaluja demokratiakasvatuksen toteuttamiseen. Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta opetus- ja kulttuuriministeriön näkemystä

Nuoret kansalaiset : Tilastollinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten kansalaispätevyydestä

Suomalaisten keskimääräinen poliittinen luottamus on Euroopan korkeimpia, mutta heidän arvionsa omista kyvyistään vaikuttaa politiikkaan, eli sisäinen kansalaispätevyys, Euroopan heikoimpia. Sisäinen kansalaispätevyys on eriytynyt aikuisväestössä erityisesti koulutuksen suhteen, ja sen yhteys poliittiseen osallistumiseen on vahva. Suomen aikuisväestön poliittista käyttäytymistä kartoittavat tutkimukset tunnistavat väestöryhmien väliset erot sisäisessä kansalaispätevyydessä. Ne eivät kuitenkaan kerro missä vaiheessa erot syntyvät. Tietoa tarvitaan siitä, miten sosioekonominen tausta sekä perheen ja koulujen demokratiakasvatus yhdessä tuottavat kansalaisia, joiden kokemukset ymmärtää politiikkaa ja osallistua siihen eroavat toisistaan. Tämä tutkimus avaa yhdeksäsluokkalaisten nuorten kansalaispätevyyden yhteyttä perhetaustaan, peruskoulun opetuskäytäntöihin ja (tulevaan) poliittiseen osallistumiseen. Tutkimus perustuu kyselytutkimusaineistoon (n=5272), joka kerättiin vuonna 2021 yhteensä 37 kunnassa ja 80 koulussa. Näistä kouluista 17 antaa ruotsinkielistä opetusta, eli aineistossa on yliotos ruotsinkielisessä opetuksessa olevia nuoria (n=1106). Vastaajamäärät on suhteutettu kieliryhmien todellisiin osuuksiin analysoitaessa koko aineistoa. Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä

Understanding teacher design practices for digital inquiry–based science learning: the case of Go-Lab

Designing and implementing online or digital learning material is a demanding task for teachers. This is even more the case when this material is used for more engaged forms of learning, such as inquiry learning. In this article, we give an informed account of Go-Lab, an ecosystem that supports teachers in creating Inquiry Learning Spaces (ILSs). These ILSs are built around STEM–related online laboratories. Within the Go-Lab ecosystem, teachers can combine these online laboratories with multimedia material and learning apps, which are small applications that support learners in their inquiry learning process. The Go-Lab ecosystem offers teachers ready–made structures, such as a standard inquiry cycle, alternative scenarios or complete ILSs that can be used as they are, but it also allows teachers to configure these structures to create personalized ILSs. For this article, we analyzed data on the design process and structure of 2414 ILSs that were (co)created by teachers and that our usage data suggest have been used in classrooms. Our data show that teachers prefer to start their design from empty templates instead of more domain–related elements, that the makeup of the design team (a single teacher, a group of collaborating teachers, or a mix of teachers and project members) influences key design process characteristics such as time spent designing the ILS and number of actions involved, that the characteristics of the resulting ILSs also depend on the type of design team and that ILSs that are openly shared (i.e., published in a public repository) have different characteristics than those that are kept private.</p

Poliittinen sosiaalistuminen peruskoulun yhdeksännellä luokalla

Tutkimuksessa tarkastellaan kyselyaineiston avulla peruskoulun yhdeksännellä luokalla olevien nuorten poliittista sosiaalistumista yhden vuoden aikana. Tutkimuksen alkumit-taus suoritetaan heidän päättäessä kahdeksannen luokan ja vertailumittaus heidän päättäessä yhdeksännen luokan sekä samalla peruskoulun. Poliittista sosialisaatiota tarkastellaan tutkimuksessa kolmen ulottuvuuden kautta: poliittisen tietämyksen, poliittisen kiinnostuksen ja poliittisen osallistumishalun kautta. Osallistumishalu on jaettu edelleen perinteiseen ja ei-perinteiseen osallistumiseen. Vuoden aikana poliittisen sosialisaation ulottuvuuksien välillä tapahtuneiden muutosten lisäksi tutkimuksessa jaotellaan nuoret neljään poliittiseen profiiliin heidän yhdeksännellä luokalla kerättyjen vastausten perusteella. Tähän käytetään apuna klusterianalyysia. Taustamuuttujina aineiston analyysissa ovat nuorten sukupuoli ja jatkokoulutussuunnitelmat. Tutkimuksen mukaan nuorten poliittinen tietämys kasvaa merkittävästi heidän käydes-sä peruskoulun yhdeksättä luokkaa. Vaikka kaikkia muita vaikutteita ei voida sulkea pois, viittaisivat tulokset siihen, että yhdeksännellä luokalla peruskoulussa opetettava yhteiskuntaoppi vaikuttaisi oppilaiden poliittisen tietämykseen kasvattavasti. Samalla tietämyksen kanssa kasvaa myös nuorten poliittinen kiinnostus. Nuorten poliittisessa osallistumishalussa ei havaita kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää muutosta. Tämä he-rättää kysymyksen siitä, kuinka hyvin peruskoulu onnistuu tavoitteessaan ohjata nuorta osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Tutkimuksessa nuoret jaoteltiin heidän kyselyvastaustensa perusteella neljään poliitti-seen profiiliin. Välinpitämättömien poliittinen kiinnostus, tietämys ja osallistumishalu ovat keskiarvoisesti selvästi tutkimusjoukon keskiarvoa matalampia. Potentiaalisten osallistujien tietämys ja kiinnostus oli korkeaa, mutta osallistumishalu matalaa. Vaihto-ehtoaktiivien tietämys ja kiinnostus oli heikkoa, mutta osallistumishalu ja erityisesti ei-perinteinen osallistumishalu korkeaa. Moniaktiiveilla sekä tietämys, kiinnostus että osal-listumishalu olivat keskiarvoltaan muita ryhmiä korkeampia. Sukupuolella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkitsevää yhteyttä poliittisen sosiali-saation ulottuvuuksiin. Sen sijaan jatkokoulutussuunnitelmilla oli selkeä yhteys nuorten poliittiseen profiiliin kuulumiseen sekä poliittiseen tietämykseen ja kiinnostukseen. Lu-kioon hakevien tietämys ja kiinnostus olivat korkeampia kuin ammatilliseen koulutuk-seen hakeutuvilla, ja ainoastaan yksi moniaktiivien profiiliin kuuluneista aikoi hakea ammatilliseen koulutukseen.Siirretty Doriast

Teaching of social studies and political engagement in the upper comprehensive school

publishedVersionPeer reviewe

Understanding teacher design practices for digital inquiry-based science learning: the case of Go-Lab

Designing and implementing online or digital learning material is a demanding task for teachers. This is even more the case when this material is used for more engaged forms of learning, such as inquiry learning. In this article, we give an informed account of Go-Lab, an ecosystem that supports teachers in creating Inquiry Learning Spaces (ILSs). These ILSs are built around STEM-related online laboratories. Within the Go-Lab ecosystem, teachers can combine these online laboratories with multimedia material and learning apps, which are small applications that support learners in their inquiry learning process. The Go-Lab ecosystem offers teachers ready-made structures, such as a standard inquiry cycle, alternative scenarios or complete ILSs that can be used as they are, but it also allows teachers to configure these structures to create personalized ILSs. For this article, we analyzed data on the design process and structure of 2414 ILSs that were (co)created by teachers and that our usage data suggest have been used in classrooms. Our data show that teachers prefer to start their design from empty templates instead of more domain-related elements, that the makeup of the design team (a single teacher, a group of collaborating teachers, or a mix of teachers and project members) influences key design process characteristics such as time spent designing the ILS and number of actions involved, that the characteristics of the resulting ILSs also depend on the type of design team and that ILSs that are openly shared (i.e., published in a public repository) have different characteristics than those that are kept private