A Case of Alpha-Pyrrolidinopentiophenone (Flakka)-Induced Ischemic Stroke

Alpha-pyrrolidinovalerophenone (alpha-PVP) is a designer drug, the mechanism of action of which resembles that of cocaine and amphetamine. New data about the side effects of alpha-PVP are emerging. We present a case report of an acute ischemic stroke following the recreational use of alpha-PVP. The ischemic lesions were located in the middle cerebral artery and deep watershed areas of the left cerebral hemisphere. Occupational therapy and physiotherapy were initiated, and the patient was discharged with only a mild right hemiparesis.Peer reviewe

Magnetoenkefalografian ja toiminnallisen magneettikuvauksen vertailu ja yhdistäminen tunto- ja liikejärjestelmän tutkimuksessa

MEG directly measures the neuronal events and has greater temporal resolution than fMRI, which has limited temporal resolution mainly due to the larger timescale of the hemodynamic response. On the other hand fMRI has advantages in spatial resolution, while the localization results with MEG can be ambiguous due to the non-uniqueness of the electromagnetic inverse problem. Thus, these methods could provide complementary information and could be used to create both spatially and temporally accurate models of brain function. We investigated the degree of overlap, revealed by the two imaging methods, in areas involved in sensory or motor processing in healthy subjects and neurosurgical patients. Furthermore, we used the spatial information from fMRI to construct a spatiotemporal model of the MEG data in order to investigate the sensorimotor system and to create a spatiotemporal model of its function. We compared the localization results from the MEG and fMRI with invasive electrophysiological cortical mapping. We used a recently introduced method, contextual clustering, for hypothesis testing of fMRI data and assessed the the effect of neighbourhood information use on the reproducibility of fMRI results. Using MEG, we identified the ipsilateral primary sensorimotor cortex (SMI) as a novel source area contributing to the somatosensory evoked fields (SEF) to median nerve stimulation. Using combined MEG and fMRI measurements we found that two separate areas in the lateral fissure may be the generators for the SEF responses from the secondary somatosensory cortex region. The two imaging methods indicated activation in corresponding locations. By using complementary information from MEG and fMRI we established a spatiotemporal model of somatosensory cortical processing. This spatiotemporal model of cerebral activity was in good agreement with results from several studies using invasive electrophysiological measurements and with anatomical studies in monkey and man concerning the connections between somatosensory areas. In neurosurgical patients, the MEG dipole model turned out to be more reliable than fMRI in the identification of the central sulcus. This was due to prominent activation in non-primary areas in fMRI, which in some cases led to erroneous or ambiguous localization of the central sulcus.Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa suoraan aivojen hermosolujen sähköistä toimintaa ja sillä on parempi ajallinen erotuskyky kuin aivojen aktivaation aiheuttamia paikallisen verenkierron muutoksia kuvaava toiminnallinen magneettikuvaus (TMK). TMK:lla on toisaalta etuja paikannuksessa MEG:hen nähden ja MEG:llä saadut paikannustulokset ovat monikäsitteisiä. Nämä menetelmät voivat täydentää toisiaan ja yhdessä niillä voidaan saada tarkempi ajallinen ja paikallinen kuva aivojen toiminnasta. Käytimme näitä kahta menetelmää aivojen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnan kuvantamisessa terveillä koehenkilöillä ja neurokirurgisilla potilailla. Tutkimme menetelmillä saatavan paikannustuloksen yhteneväisyyttä ja käytimme TMK:sta saatavaa paikannustietoa MEG:llä mitattujen aivojen magneetisten vasteiden mallinuksessa luoden mallin aivojen tuntojärjestelmän toiminnasta. Neurokirurgisilla potilailla vertasimme kuvantamismenetelmien tuloksia leikkauksenaikaiseen sähköiseen liikeaivokuoren paikannukseen. Tutkimuksessa testattiin ja sovellettin kehittämiämme uusia kuva-analyysimenetelmiä. MEG:llä ja TMK:lla havaitsimme viitteitä aktivaatiosta tuntoärsykkeen kanssa samanpuoleisella primäärillä tuntoaivokuorella. Tuloksemme viittaavat lisäksi siihen että aivojen lateraalisessa fissuurassa on ainakin kaksi erillistä lähdealuetta jotka tuottavat magneettisia tuntoherätevasteita. Mallimme aivojen toiminnasta tuntoarsykkeen käsittelyn aikana vastasi hyvin kirjallisuudessa raportoituja suoraan aivoista mitattuja eri alueiden aktivaatioaikoja. TMK-analyysimenetelmiä vertailtaessa todettiin kuva-alkion naapurustoinformaatiota käyttävien menetelmien tuottavan paremmin toistettavia tuloksia. Kehittämämme menetelmä rajasi tarkemmin aivojen aktivaatioalueen ja oli muita menetelmiä herkempi havaitsemaan heikkoja aktivaatioita. Paikannettaessa aivojen keskusuurretta leikkauksen suunnittelua ja riskien arviointia varten MEG tuotti luotettavamman tuloksen kuin TMK jossa osalla potilaista aktivaatiot muilla kuin primäärillä liikeaivokuorella olivat voimakkaimpia vaikeuttaen tulosten tulkintaa

Alanvaihtajien kokemuksia alanvaihtoprosessista

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää alanvaihtajien kokemuksia alanvaihtoprosessista. Tutkimuksen tarkoituksena on alanvaihtajien kokemusten ja alanvaihtoprosessin näkyväksi tekeminen, sekä tehdä vähän tutkitusta aiheesta tutkimus, josta voisi mahdollisesti olla apua myös alanvaihtoa miettiville ihmisille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kuudesta eri osa-alueesta, jossa käsittelen työelämän muutosta, ammatti-identiteettiä, uraa ja työkykyä, aikuista oppijana, ammatillista aikuiskoulusta, aikuista opiskelijana sekä aiempia tutkimuksia alanvaihtoon liittyen. Tutkimuksen lähtökohtana on työelämän muutos ja sen luomat vaikutukset ammatti-identiteettiin, uraan ja työkykyyn, jotka ovat olennaisesti yhteydessä alanvaihtamisen yleistymiseen. Koska opiskelu on tässä tutkimuksessa olennainen osa alanvaihtoprosessia kuvaan myös ammatillista aikuiskoulutusta sekä aikuista oppijana. Lisäksi teoreettiseen viitekehykseen kuuluu osana aiempien alanvaihtoon liittyvien tutkimusten esittely. Tutkin alanvaihtoprosessia seitsemän alaa vaihtaneen henkilön kokemusten kautta. Kaikki alanvaihtajat olivat osallistuneen alanvaihtokurssille TE- toimiston kautta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tiedonhankintamenetelmänä oli teemahaastattelu yksilöhaastatteluina. Tutkimukseni on myös tapaustutkimus, jossa tutkin yksittäisten alanvaihtajien kokemuksia heitä yhdistävästä alanvaihtoprosessista. Tutkimuksen analyysitapana oli teemoittelu, joka tapahtui teemahaastattelujen teemojen perusteella. Teemoittelulla kokemuksia alanvaihtoprosessista jäsennettiin teemojen avulla, ja pyrittiin kuvaamaan alanvaihtoprosessia kronologisessa järjestyksessä. Teemat tulivat teemahaastattelun teemoista, ja ne olivat: entinen ala, päätös alanvaihdosta, alanvaihtokurssi, opiskelu ja uusi ala. Alanvaihtajat jakautuivat kahteen ryhmään siinä mielessä että toiset heistä olivat itse irtisanoutuneet työstään ja toiset tulleet irtisanotuiksi. Kaikilla oli elämässä jonkinlainen tarve muutokseen, ja jonkinlainen tyytymättömyys edelliseen työhönsä. Alanvaihtajia yhdisti myös rohkeus ja luotto tulevaisuuteen. Alanvaihtokurssi koettiin myös erittäin tärkeäksi alanvaihtoprosessin vauhdittaja, josta sai joko varmistusta päätökselleen alanvaihdosta ja tärkeää vertaistukea ja ohjausta. Myös lähipiirin tuki oli tärkeä tekijä alanvaihtajilla niin päätöksessä kuin opiskeluaikanakin. Opiskelun kaikki alanvaihtajat kokivat mieluisana ja motivoivana, ja tärkeinä motivaation tekijöinä oli aito kiinnostus uuteen alaan sekä usko hyvään työllisyyteen. Alanvaihtajat kokivat että vaihto uudelle alalle oli oikea päätös ja kokivat sen vaikuttaneen positiivisesti työhyvinvointiinsa. alanvaihtaminen, työelämän muutos, ammatillinen aikuiskoulutus, ammatti-identiteetti, alanvaihtoprosess

Elintarvekysymyksen järjestelystä ulkomailla : Agronomisen Yhdistyksen kokouksessa Helsingissä 9.4.1917 pidetty esitelmä.

Elintarvikesäännöstely Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana 1917 - ennen kansalaissotaa

Kudottava tuote taitokeskus Juseliukselle

Tavoitteena oli suunnitella historiaan pohjautuva, mutta nykyaikaan päivitetty kudottava tuote opinnäytetyön toimeksiantaja Taitokeskus Juseliukselle, taitokeskuksen yllä toimivan Taito ry:n 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Aihetta tarkasteltiin eri tutkimusmenetelmien, kuten haastattelun, havainnoinnin, artefakti- ja dokumenttianalyysin keinoin. Näitä menetelmiä hyödynnettiin tutkittaessa tekstiiliarkistoista tutkimuksen aikateemaan sopivia kangasnäytteitä ja lehdissä esiintyneitä malleja. Myös oma ideointi, suunnittelutyö sekä tuotteen prototypointi olivat varsin iso osa opinnäytettä. Tutkimusaineiston pohjalta suunniteltiin kaksi kudottavaa huivimallia työohjeineen, ja niistä kudottiin mallikappaleet Taitokeskus Juseliukselle. Vastaisuudessa tarkoituksena on, että huivit ovat kudottavissa taitokeskuksella.The aim was to design a history-based, but modernized weavable product for the thesis sponsor Taitokeskus Juselius, in honor of its above working Taito organization 100th anniversary. This issue was examined in various research methods such as interview, observation, artifact and document analysis. These methods were used in the examination of the textile archives fabric samples in the suitable time theme of the study and journals existed models. Also, brainstorming, designing, and product prototyping was quite a big part of the thesis. The research material was designed based on two weaving scarf pattern work instructions, and the woven sample for Taitokeskus Juselius. In the future, it is intended that these scarves could be weaved at Juselius.Valmiit huivimallit, ja koeloimien tuotokset ovat taitokeskus Juseliuksella

Apua Amerikan kansalta? : Kulttuuriset piirteet USAID:n Afganistania koskevissa lehdistötiedotteissa

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhdysvaltalainen kulttuuri näkyy Yhdysvaltojen julkishallinnon viestinnässä, joka koskee valtion toimia Afganistanissa 2000-luvulla. Pro gradussa tutkitaan Yhdysvaltojen kehitysavusta vastaavan organisaation USAID:n Afganistania koskevaa lehdistöviestintää. Lähtöoletuksena on että pääasiallisesti yhdysvaltalaiselle lehdistölle ja sitä kautta Yhdysvaltojen kansalaisille suunnattujen lehdistötiedotteiden yhtenä päämääränä on vakuuttaa kansalaiset Yhdysvaltojen toimien järkevyydestä Afganistanissa ja jopa kulttuurisia piirteitä hyödyntämällä hakea oikeutusta näille toimille. Tutkimuksessa käytetään teoriataustana ja tutkimusmenetelmänä kulttuurista diskurssianalyysia. Kulttuurisella diskurssianalyysilla viestinnästä pyritään löytämään kulttuurisesti tunnusomaisia tapoja, elementtejä ja merkityksiä. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksenä onkin, miten USAID:n Afganistania koskeva lehdistöviestintä on rakentunut kulttuurisesti. Tarkentavia tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Mitkä ovat USAID:n lehdistöviestinnän kulttuuriset elementit ja ominaispiirteet? 2) Millaisia kulttuurisia diskursseja USAID:n lehdistöviestinnästä on löydettävissä? Tutkimuksen aineistona on 25 USAID:n lehdistötiedotetta vuosilta 2007 ja 2008. Näitä aineistotekstejä analysoitiin diskurssianalyysille ominaiseen tapaan yksityiskohtaisesti tarkastellen ja huomioiden niihin vaikuttaneet eritasoiset kontekstit. Tässä työssä aineiston sosiokulttuuriseksi kontekstiksi määritellään Yhdysvaltojen humanitaarinen ulkopolitiikka ja siihen liittyvä arvomaailma sekä luonnollisesti Yhdysvaltojen toimet Afganistanissa 2000-luvulla. Välitason kontekstina, eli diskursiivisina käytäntöinä on yhdysvaltalainen viestintäkulttuuri ja eritoten yhdysvaltalainen julkishallinnon viestintä ja poliittinen suhdetoiminta. Kulttuurisiksi elementeiksi lehdistötiedotteista nousee koulutuksen, terveydenhuollon ja naisten aseman parantamisen tärkeys, viestinnän faktapitoisuus, talouden kehitys, edistys ja menestys, unikon viljelyn vastaisuus, tasa-arvo, yhteistoiminta ja valtauttaminen sekä Yhdysvallat johtajana. Kulttuurisiksi diskursseiksi aineistosta eroteltiin hyvän hallinnon diskurssi, uusliberalistinen diskurssi, edistysdiskurssi, valtauttamisdiskurssi sekä hegemoninen johtaja –diskurssi. Diskursseja voidaan selittää kulttuurisilla premisseillä, eli päätelmillä siitä, mitkä ovat viestinnän osapuolten yhteisiä, jaettuja käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Tutkimuksessa löydettyjä kulttuurisia elementtejä ja diskursseja pystytään selittämään pääasiallisesti yhdysvaltalaiseen arvomaailmaan pohjautuvilla premisseillä sekä aineistoteksteihin vaikuttaneilla diskursiivisilla käytännöillä. Aineisto ilmentää tasapainoilua yhdysvaltalaisen julkishallinnon viestinnän ja poliittisen suhdetoiminnan eli PR:n välillä. USAID:n lehdistötiedotteet ovat julkishallinnon viestintää, mutta huomioiden niiden tavat vedota yhdysvaltalaiseen arvomaailmaan, voidaan niiden väittää olevan myös poliittista suhdetoimintaa. Tutkittujen tiedotteiden tarkoituksena on yhdysvaltalaisen kulttuurin mukaisesti palvella demokratiaa, mutta aineistosta ilmenevät useasti siihen vaikuttaneet diskursiiviset käytännöt - esimerkiksi se, että julkishallinnon viestintä tapahtuu aina poliittisilla areenoilla. Afganistanin 2000-luvun sota ja Yhdysvaltojen osallisuus siinä on väistämättä poliittinen kysymys, ja siten humanitaarisiin toimiin keskittyneen USAID:n viestintääkään ei pystytä irrottamaan sen poliittisesta kontekstista. Kulttuurinen diskurssianalyysi tutkimuksen teoriataustana ja analyysimenetelmänä mahdollisti aineistotekstien tarkastelun laajassa kulttuurisessa viitekehyksessä. Täten se toi tutkimukseen voimakkaan kulttuurisen sensitiivisyyden, jota useat muut diskurssintutkimuksen menetelmät eivät huomioi. Samalla se antoi uudenlaisia keinoja ja näkökulmia käsitellä julkishallinnon viestinnän tapoja vakuuttaa, selittää ja hakea oikeutusta poliittisille toimille

Comparison of reconstruction and acquisition choices for quantitative T2* maps and synthetic contrasts

Aim and scope: A Gradient Echo Plural Contrast Imaging technique (GEPCI) is a post-processing method, which can be used to obtain quantitative T2* values and generate multiple synthetic contrasts from a single acquisition. However, scan duration and image reconstruction from k-space data present challenges in a clinical workflow. This study aimed at optimizing image reconstruction and acquisition duration to facilitate a post-processing method for synthetic image contrast creation in clinical settings. Materials and methods: This study consists of tests using the American College of Radiology (ACR) image quality phantom, two healthy volunteers, four mild traumatic brain injury patients and four small vessel disease patients. The measurements were carried out on a 3.0 T scanner with multiple echo times. Reconstruction from k-space data and DICOM data with two different coil-channel combination modes were investigated. Partial Fourier techniques were tested to optimize the scanning time. Conclusions: Sum of squares coil-channel combination produced artifacts in phase images, but images created with adaptive combination were artifact-free. The voxel-wise median signed difference of T2* between the vendor's adaptive channel combination and k-space reconstruction modes was 2.9 +/- 0.7 ms for white matter and 4.5 +/- 0.6 ms for gray matter. Relative white matter/gray matter contrast of all synthetic images and contrast-to-noise ratio of synthetic T1-weighted images were almost equal between reconstruction modes. Our results indicate that synthetic contrasts can be generated from the vendor's DICOM data with the adaptive combination mode without affecting the quantitative T2* values or white matter/gray matter contrast.Peer reviewe

Synteettiset kontrastit magneettikuvauksessa

Teema : Magneettikuvaus. English summaryPeer reviewe