Oikeudenmukaisuus luontosuhteessa

Lectio praecursoria 9.8.201

Julkiset ruokapalvelut voivat toimia reilun ruokamurroksen edelläkävijöinä

Ruoan tuotannon ja kulutuksen muuttaminen kestävämpään suuntaan on yksi aikamme suurista haasteista. Muutos tarjoaa suomalaisille ruokapalveluille mahdollisuuden nostaa alan arvostusta ja yhteiskunnallista merkitystä. Julkiset ruokapalvelut ovat jo pitkään ohjanneet suomalaisia syömään terveellisesti. Ruokapalveluiden tavoite tasavertaisesta ja tasapainoisesta ravitsemuksesta on tärkeä tavoite myös kestävän syömisen edistämisessä. Uusien ympäristöystävällisten ruokailutapojen opettelu vaatii kuitenkin osallisuuden vahvistamista ja yhteisiä sitovia tavoitteita

Ethics in biodiversity conservation : The meaning and importance of pluralism

Addressing the global extent of the current biodiversity crisis requires engaging with the existence of multiple equally legitimate values, but also with diverse ethical perspectives underpinning conceptions of right and wrong actions. However, western monist positions have mostly explicitly or implicitly directed conservation strategies by defining the space of legitimate arguments, overlooking solutions that do not fit neatly the chosen approaches. As ignoring diverse ethical positions leads to injustices and reduces the potential of conserving biodiversity, there is a need to recognise and navigate the ethical landscape. Ethical pluralism may provide opportunities to do so. However, the ethical underpinnings of pluralism have not been fully considered in biodiversity conservation. In this article, we elaborate the meaning, importance and limits of ethical pluralism while highlighting opportu-nities and challenges that the position may entail in biodiversity conservation science and practice. We argue that ethical pluralism allows recognising not only the existence of incommensurable plural values, but also that moral conflicts should embrace intra and inter-cultural criticism and the legitimacy of agonism and dissent, as opposed to monistic and relativistic approaches. We conclude by discussing how grounding ethical pluralism in envi-ronmental justice and environmental pragmatism may contribute to navigating the ethical landscape in biodi-versity conservation. Particularly, we highlight opportunities to: i) promote (non-anthropocentrically understood) recognition and environmental justice in biodiversity conservation and, ii) move beyond theoretical debates seeking the single best ethical theory and focus on ethical diversity as a common source of possible solutions.Peer reviewe

Ilmastopolitiikka, työelämä ja reilu siirtymä – Työelämässä olevien suhtautuminen ilmastopolitiikan vaikutuksiin Suomessa

Ilmastopolitiikka aiheuttaa muutoksia työelämään ja työpaikkoihin. Globaalisti ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia pidetään yleensä positiivisina, mutta paikallisesti vaikutukset voivat olla hyvinkin negatiivisia. Siirtymä kohti vähähiilistä taloutta tarkoittaa työpaikkojen vähenemistä saastuttavilla aloilla, työpaikkojen lisääntymistä päästöjä vähentävillä aloilla, muutoksia vanhoihin työnkuviin ja täysin uusien työnkuvien syntymistä. Työelämässä tämä tarkoittaa muutoksia työtehtävissä ja sitä, että lähes kukaan ei ole täysin siirtymän ulkopuolella. Ilmastopolitiikan aiheuttamia muutoksia työpaikkoihin voidaan lieventää esimerkiksi panostamalla koulutukseen, kehittämällä työttömyystukea ja eläkejärjestelyjä, myöntämällä verovapautuksia ja suoria taloudellisia tukia tai tukemalla innovaatioita. Reilun siirtymän edistämiseksi on politiikkatoimia suunniteltaessa tärkeää tietää toimien kohteena olevien näkemykset erilaisten keinojen toivottavuudesta. Tutkimme näkemyksiä ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä erilaisten politiikkatoimien kannatusta valtakunnallisella kyselyllä työvoimaan kuuluvien 18–68-vuotiaiden parissa. Kyselyyn vastanneiden mielestä ilmastopolitiikka ei lähitulevaisuudessa vaikuta merkittävästi heidän omaan työllisyytensä tai hyvinvointiinsa. Koko Suomen osalta kolmannes vastaajista uskoi kuitenkin ilmastopolitiikan parantavan työpaikkojen saatavuutta seuraavan viiden vuoden aikana. Neljännes vastaajista uskoi, että työpaikkojen saatavuus heikkenee. Siitä huolimatta, että vastaajat eivät olleet kovin huolestuneita ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista he pitivät tarpeellisena hyvittää mahdollisia haittoja erityisesti työpaikan menettämisen vaarassa oleville ja vähävaraisille sekä suhteessa tuloihin. Ilmastopolitiikan aiheuttamien haittojen lieventämiseksi vastaajat kannattivat monenlaisia keinoja. Pienituloisten osalta eniten kannatetut keinot liittyivät nykyisen sosiaalipolitiikan vahvistamiseen. Suoraan ilmastotoimiin kytkettyjä keinoja kannatettiin vähemmän. Työllisyyteen liittyvien vaikutusten lieventämisessä työttömyysturvan ja muiden sosiaalipoliittisten tukien parantaminen ei kuitenkaan saanut laajaa kannatusta. Jos ilmastopolitiikka aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä, työntekijöiden taloudellisen aseman katsottiin parhaiten tulevan turvatuksi tukemalla uudelleenkoulutusta toiseen ammattiin. Lisäksi vastauksissa korostui nykyisen työnantajan vastuu huolehtia työntekijöidensä osaamisesta ja työllistymismahdollisuuksista. Kaiken kaikkiaan oikeudenmukainen ilmastopolitiikka työvoimaan kuuluvien näkökulmasta ennemmin kannustaa päästöjen vähentämiseen kuin rajoittaa päästöjä tuottavaa toimintaa. Se myös parantaa työntekijöiden ammattitaitoa ja valmiuksia kohdata muutoksia sekä tukee heikommassa taloudellisessa asemassa olevia. Laajasti yhtenäisistä näkemyksistä huolimatta eri vastaajien vastaukset vaihtelivat esimerkiksi sukupuolen, iän, työaseman ja ilmastohuolen suhteen. Kannatetut keinot olivat yhteydessä vastaajien elämäntilanteisiin ja henkilökohtaisiin hyötyihin. Reilun ilmastopolitiikan suunnittelussa onkin tärkeää huomioida kansalaisten erilaiset tarpeet ja ottaa heidät mukaan keinojen pohdintaan. Ilmastohuolen yhteys politiikkakeinojen kannatukseen on myös huomionarvoinen seikka reilun siirtymän näkökulmasta. Ne vastaajat, jotka eivät olleet huolissaan ilmastonmuutoksesta, olivat yleensä muita enemmän huolissaan ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista. Samalla he eivät kuitenkaan kannattaneet näitä vaikutuksia lieventävää politiikkaa. Tällaisten henkilöiden osalta ilmastopolitiikan haittavaikutuksia lieventävä politiikka ei välttämättä auta tekemään ilmastopolitiikasta hyväksyttävää. Climate policy, working life and just transition – Policy preferences and perceptions of employment and well-being effects of climate policies in Finland Climate policies cause changes in working life and workplaces. While on a global level the employment effects of climate policies are usually considered positive, the effects can be very different on a local level. Transition to a low-carbon economy moves jobs away from polluting sectors, increases jobs in sectors that reduce emissions and modifies existing jobs and creates completely new job descriptions. In working life, this causes changes in work tasks and means that almost no one is completely outside the transition. Harms caused by climate policies can be mitigated, for example, by investing in education, employment support and pension arrangements, by granting tax exemptions and direct financial support, or by supporting business innovations. In order to promote just transition when choosing between different policy measures, it is important to know the perceptions of those who are targeted by the measures. To shed light on this issue, we conducted a national survey among people participating in the labour force. The majority of the survey respondents considered that climate policy will not affect their own employment or wellbeing in the near future. However, concerning the general availability of jobs, a third of the respondents believed that climate policies will improve the availability of jobs in Finland in the next five years. One quarter of the respondents believed that the availability of jobs will decrease. Despite the low level of concern for the employment and wellbeing effects of climate policies, the respondents considered it necessary to mitigate the possible harms for those who risk losing their job and for low-income earners. In mitigating the harms caused by climate policies, a wide variety of means were supported. Regarding low-income earners, the most supported means were related to strengthening current social policies rather than directly connected to climate policy measures. However, improving unemployment protection and other social policy subsidies did not gain wide support in the context of employment-related effects. If climate policies cause job losses, the economic position of employees was thought to be best secured by supporting training for another profession. Furthermore, the responsibility of the current employer to take care of their employees’ skill development and employment opportunities was emphasized. Thus, from the perspective of those in the workforce, a just climate policy encourages emission reductions rather than restricts activities that produce emissions, improves employees' skills and capacities for facing the changes and supports those in a weaker economic position. Despite the generally uniform views, there was variation in the responses among different respondents regarding for example gender, age, employment position and climate concern. Overall, the policy preferences related to the respondents’ life situations and personal benefit. This implies a need to target and negotiate the policies in collaboration with different actors. Finally, the role of climate concern in explaining the policy preferences is noteworthy from the perspective of just transition. Those who were not concerned about climate change tended to be more worried about the employment and wellbeing effects of climate policies. However, they did not want any policies to mitigate these effects. Thus, for those who are not concerned about climate change, just transition policies to mitigate the adverse effects of climate policies do not necessarily help to make climate policies more acceptable

Ruokavaliomuutosten vaikutukset ravitsemukseen

Ruokavaliolla on keskeinen merkitys terveyden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ruokavaliomuutoksilla on useita seurannaisvaikutuksia ruokaturvaan, joka sisältää myös hyvän ravitsemuksen. Oikeudenmukaisuuden kannalta olennainen kysymys on, säilyykö ruokamurroksessa kaikilla ihmisillä mahdollisuus hyvään ravitsemukseen ja missä määrin murrosta tulee tukea eri ohjauskeinoilla tai edistämällä väestön ruokailukäytäntöihin ja ravitsemukseen liittyviä kyvykkyyksiä. Elintarvike-valinnoilla vaikutetaan samaan aikaan niin päästövähennyksiin, ravintoaineiden saantiin, ravintoaineiden hyväksikäytettävyyteen kuin ruokavalioperäiseen haitta-aine-altistukseen. Jo ruokavalion muuttaminen ravitsemussuositusten mukaiseksi tekisi sen selvästi ilmastoystävällisemmäksi. Jos lihaa ja maitovalmisteita korvataan ruoka-suositusten mukaisesti muilla elintarvikkeilla, ruokavalion ravitsemuksellinen kokonais-laatu paranee kaikissa väestöryhmissä ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät mutta haitta-ainealtistus voi kasvaa riippuen elintarvikevalinnoista. Tiettyjen ravintoaineiden saannin riittävyys vaatii edelleen tilannekohtaista arviointia ja seurantaa.Non peer reviewe

Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua : uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää

Ruokavalioita tulee muuttaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä maapallon kantokyvyn turvaamiseksi. Uudistuneet pohjoismaiset ravitsemussuositukset huomioivat kestävyyden aiempaa laajemmin. Niiden pohjalta päivitettävät kansalliset ravitsemussuositukset tukevat kestävää ruoka- ja ravitsemuspolitiikkaa, joka nojaa kattavaan ravitsemusseurantaan ja monipuolisiin ruokaympäristön ohjauskeinoihin. Tavoitteena on kestävyyssiirtymä, joka on oikeudenmukainen kaikille väestöryhmille

Planetary well-being

Tensions between the well-being of present humans, future humans, and nonhuman nature manifest in social protests and political and academic debates over the future of Earth. The increasing consumption of natural resources no longer increases, let alone equalises, human well-being, but has led to the current ecological crisis and harms both human and nonhuman well-being. While the crisis has been acknowledged, the existing conceptual frameworks are in some respects ill-equipped to address the crisis in a way that would link the resolving of the crisis with the pivotal aim of promoting equal well-being. The shortcomings of the existing concepts in this respect relate to anthropocentric normative orientation, methodological individualism that disregards process dynamics and precludes integrating the considerations of human and nonhuman well-being, and the lack of multiscalar considerations of well-being. This work derives and proposes the concept of planetary well-being to address the aforementioned conceptual issues, to recognise the moral considerability of both human and nonhuman well-being, and to promote transdisciplinary, cross-cultural discourse for addressing the crisis and for promoting societal and cultural transformation. Conceptually, planetary well-being shifts focus on well-being from individuals to processes, Earth system and ecosystem processes, that underlie all well-being. Planetary well-being is a state where the integrity of Earth system and ecosystem processes remains unimpaired to a degree that species and populations can persist to the future and organisms have the opportunity to achieve well-being. After grounding and introducing planetary well-being, this work shortly discusses how the concept can be operationalised and reflects upon its potential as a bridging concept between different worldviews.</p