Sote-rahoituksen tarvevakiointi : Päivitys 2022

Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä siirretään hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille ja alueiden rahoitus perustetaan pitkälti tarveperusteiseen valtionrahoitukseen. Tässä työpaperissa kuvataan hyvinvointialueiden sote-rahoituksen tarvevakiointiin ehdotetut tilastolliset mallit, niiden kehitystyö sekä esitetään niiden tuottamat tulokset herkkyystarkasteluineen

Surgery for degenerative cervical spine disease in Finland, 1999-2015

Background The incidence of surgery for degenerative cervical spine disease (DCSD) has risen by almost 150% in the USA in the last three decades and stabilized at slightly over 70 operations/100,000 people. There has been significant regional variation in the operation incidences. We aim to assess the diagnosis-based, age-adjusted trends in the operation incidences and the regional variation in Finland between 1999 and 2015. Methods Data from the Finnish Hospital Discharge Register (FHDR), the Cause of Death Register, and the registers of the Social Insurance Institution were combined to analyze all the primary operations for DCSD or rheumatoid atlanto-axial subluxation (rAAS). Combinations of the operative and the diagnosis codes were used to classify the patients into five diagnostic groups. Results A total of 19,701 primary operations were included. The age-adjusted operation incidence rose from 21.0 to 36.5/100,000 people between 1999 and 2013 and plateaued thereafter. The incidence of surgery for radiculopathy increased from 13.1 to 23.3 operations/100,000 people, and the incidence of surgery for DCM increased from 5.8 to 7.0 operations/100,000 people. The rise was especially pronounced in surgery for foraminal stenosis, which increased from 5.3 to 12.4 operations/100,000 people. Of the five diagnostic groups, only operations for rAAS declined. Operations increased especially in the 40- to 65-year-old age group. The overall operation incidences varied from 18.3 to 43.1 operations/100,000 people between the university hospitals. Conclusions The age-adjusted incidence of surgery for DCSD has risen in Finland by 76%, but the rise has plateaued. Surgery for radiculopathy, especially for foraminal stenosis, increased more steeply than surgery for degenerative medullopathy, with vast regional differences in the operation incidences.Peer reviewe

Surgery for degenerative cervical spine disease in Finland, 1999–2015

BackgroundThe incidence of surgery for degenerative cervical spine disease (DCSD) has risen by almost 150% in the USA in the last three decades and stabilized at slightly over 70 operations/100,000 people. There has been significant regional variation in the operation incidences. We aim to assess the diagnosis-based, age-adjusted trends in the operation incidences and the regional variation in Finland between 1999 and 2015.MethodsData from the Finnish Hospital Discharge Register (FHDR), the Cause of Death Register, and the registers of the Social Insurance Institution were combined to analyze all the primary operations for DCSD or rheumatoid atlanto-axial subluxation (rAAS). Combinations of the operative and the diagnosis codes were used to classify the patients into five diagnostic groups.ResultsA total of 19,701 primary operations were included. The age-adjusted operation incidence rose from 21.0 to 36.5/100,000 people between 1999 and 2013 and plateaued thereafter. The incidence of surgery for radiculopathy increased from 13.1 to 23.3 operations/100,000 people, and the incidence of surgery for DCM increased from 5.8 to 7.0 operations/100,000 people. The rise was especially pronounced in surgery for foraminal stenosis, which increased from 5.3 to 12.4 operations/100,000 people. Of the five diagnostic groups, only operations for rAAS declined. Operations increased especially in the 40- to 65-year-old age group. The overall operation incidences varied from 18.3 to 43.1 operations/100,000 people between the university hospitals.ConclusionsThe age-adjusted incidence of surgery for DCSD has risen in Finland by 76%, but the rise has plateaued. Surgery for radiculopathy, especially for foraminal stenosis, increased more steeply than surgery for degenerative medullopathy, with vast regional differences in the operation incidences.</p

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueellisen käytön ja tarpeen arviointi

Kansallisessa mielenterveysstrategiassa esitetään tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvetta, sekä palve-lujen määrää suhteessa tarpeeseen kuvaaville alueellisille mittareille. Tässä työpaperissa kuvataan kansallisten rekistereiden tiedoista muodostettuun, koko vakinaisen väestön kattavaan tutkimusaineistoon perustuen mielen-terveyden ja käyttäytymisen häiriöiden esiintymistä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttöä ja niihin liittyviä laskennallisia kustannuksia vuonna 2019 eri väestöryhmissä sekä hyvinvointialueilla. Lisäksi tarkastellaan häiriöiden hoidossa tyypillisesti käytettyjen reseptilääkkeiden ostoja ja mielenterveysperusteista kuntoutusta. Alueiden suhteellista mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvetta arvioidaan soveltaen sote-rahoituksen tarvevakioinnissa käytettävää tilastollista mallia. Alueellista palvelutarvetta sekä palvelujen käytön laskennallisia kustannuksia tarkastellaan suhteessa toisiinsa

Occurrence, Risk Factors, and Time Trends for Late Reoperations due to Degenerative Cervical Spine Disease: A Finnish National Register Study of 19 377 Patients Operated on Between 1999 and 2015.

BackgroundSurgery for degenerative cervical spine disease has escalated since the 1990s. Fusion has become the mainstay of surgery despite concerns regarding adjacent segment degeneration. The patient-specific trends in reoperations have not been studied previously.ObjectiveTo analyze the occurrence, risk factors, and trends in reoperations in a long-term follow-up of all the patients operated for degenerative cervical spine disease in Finland between 1999 and 2015.MethodsThe patients were retrospectively identified from the Hospital Discharge Registry. Reoperations were traced individually; only reoperations occurring >365 d after the primary operation were included. Time trends in reoperations and the risk factors were analyzed by regression analysis.ResultsOf the 19 377 identified patients, 9.2% underwent a late reoperation at a median of 3.6 yr after the primary operation. The annual risk of reoperation was 2.4% at 2 yr, 6.6% at 5 yr, 11.1% at 10 yr, and 14.2% at 15 yr. Seventy-five percent of the late reoperations occurred within 6.5 yr of the primary operation. Foraminal stenosis, the anterior cervical decompression and fusion (ACDF) technique, male gender, weak opiate use, and young age were the most important risk factors for reoperation. There was no increase in the risk of reoperations over the follow-up period.ConclusionThe risk of reoperation was stable between 1999 and 2015. The reoperation risk was highest during the first 6 postoperative years and then declined. Patients with foraminal stenosis had the highest risk of reoperation, especially when ACDF was performed.</p

Kapitaatiokorvaukset sote-keskuksen suoran valinnan palveluissa

Kiinteään yksilötason korvaukseen pohjautuvassa rahoituksessa tuottajalle asiakkaasta maksettavan korvauksen tulee perustua henkilön odotettavissa olevasta palveluiden tarpeesta. Tätä ns. kapitaatiokorvausta varten tulee olla kansallisesti määriteltynä sellaiset henkilötasoiset tarvetekijät, jotka mittaavat parhaiten henkilön palvelutarvetta ja ennustavat palvelujen käyttöä. Tässä työpaperissa esitellääntutkimus, joka on ensimmäinen valinnanvapauden kapitaatiorahoituksen käyttöä varten tarvittava tarvetekijöitä taustoittava ja valmisteleva tutkimus Suomessa. Työpaperi on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteistyönä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi

Hankkeessa on selvitetty sote-henkilöstön ennakoinnin nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä ennakoinnin tekoa eräissä muissa maissa. Hankkeessa on laadittu projektiolaskelmia sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan kehityksestä vuoteen 2040 mennessä. Ne on toteutettu täydentämällä palvelutarpeen kehitystä arvioivan SOME-mallin ja työmarkkinoita ja kansantaloutta kuvaavan FINAGE-mallin tietokantoja työssäkäyntiä kuvaaviin tilastoihin. Työvoimatarpeen mallinnus yhdistää siten palvelutarpeen ennakoidun kehityksen eri palvelumuotojen tuottamiseen tarvittavan työvoiman ammatti- ja koulutustietoon. Sote-henkilöstön tarjontaa on arvioitu yhdistämällä arviot nykyisten ja tulevien sote-koulutettujen sekä maahanmuuton määristä uraprofiileihin, jotka kuvaavat sote-koulutettujen siirtymiä eri ammatteihin ja työvoiman ulkopuolelle. Työvoiman tarpeen ja tarjonnan arviot yhdistämällä arvioidaan sote-ammattiryhmien muutostarvetta tulevaisuudessa. Hankkeen keskeisiä tulemia on, että nopea demografinen muutos kasvattaa palvelutarvetta ja muuttaa tarvittavien palvelujen rakennetta nykytoimintatapojen valossa työvoimaintensiivisempään suuntaan. Tämä saattaa johtaa kuiluun tarjonnan ja kysynnän välillä eräiden ammattiryhmien osalta. Työvoimatarvetta tulisi kuitenkin tarkastella koko kansantalouden tasolla, koska lähes neljännes sote-ammattilaisista työskentelee sote-sektorien ulkopuolella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen, vaikutukset ja oikeudenmukaisuus

Tutkimushankkeessa selvitettiin 1) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntöä ja - käytäntöjä Suomessa ja muutamassa vertailumaassa, 2) rakennettiin koko väestön kattava asiakasmaksuja yksilötasolla kuvaava aineisto, jonka perusteella kuvailtiin laajasti asiakasmaksujen kohdentumista väestössä, sekä 3) esitettiin SISU-mikrosimulointimalliin parannuksia, joilla asiakasmaksulainsäädännön muutosten arviointia voitaisiin jatkossa tehdä tarkemmin. Asiakasmaksuihin liittyy kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta, tarkoituksenmukaisesta palveluiden käytöstä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen riittävyydestä ja kestävyydestä. Nykyinen asiakasmaksulainsäädäntö on peräisin 1990-luvun alkupuolelta eikä enää sovellu nykyiseen palvelujärjestelmään. Lainsäädännön uudistaminen on tärkeää, jotta väestö on yhdenvertaisessa asemassa palveluiden suhteen. Asiakasmaksut koskettavat laajaa väestönosaa: lähes puolet väestöstä maksoi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja vuoden 2015 aikana. Väestöryhmien ja asiakasmaksulajien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua maksujen yleisyydessä ja suuruudessa. Suomessa on selviä eroja tasasuuruisia, tulosidonnaisia ja suun terveydenhuollon asiakasmaksuja maksaneissa väestöosuuksissa sekä maksukertymien suuruuksissa maakunnittai