Associations between self-rated depressive symptoms and quality of life in Finnish males aged 30 to 40

Peer reviewe

Nuorten kivikkoinen tie vakaalle työuralle: Nuorten opiskelu- ja työurat tutkimuksen kohteena

Nuorten opiskelussa ja työllisyydessä tapahtui selkeitä muutoksia 1990-luvulla. Vuosikymmenen vaihteen nousukausi muuttui lamaksi ja nuorisotyöttömyys nousi jyrkästi vuoteen 1993, mistä se pikku hiljaa aleni. Vastaavasti opiskelu yleistyi huomattavasti. Nousukauden vakaiden työsuhteiden sijaan nuorten työurat olivat vuosikymmenen lopullakin epävakaampia ja ammattitutkinnon suorittamisen jälkeinen opintojen jatkaminen huomattavan yleistä. Miten nuoret tässä tilanteessa tulivat työelämään ja mitkä tekijät vaikuttivat heidän menestykseensä työmarkkinoilla

Valtion tilivelvollisuusuudistus : laskentatoimen vastaus sille heitettyyn haasteeseen

Tutkielman aiheena on vuonna 2004 toteutettu valtion tilinpäätösuudistus. Tuolloin otettiin käyttöön ns. tulosprisma, jonka mukaan ositetun tuloksellisuuden seurantaan valjastettiin tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi. Tässä opinnäytteessä tutkitaan erityisesti, miten hyvin laskentatoimi on pystynyt vastaamaan tuloksellisuuden raportoinnin haasteisiin.Laskentatoimelle on valtion talousarviolainsäädännössä sälytetty melkoinen taakka. Sen tulisi tilivelvollisuuden toteuttamiseksi pystyä toiminnan kustannusten lisäksi raportoimaan toiminnallisesta tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Hankalaksi tämän tekee se, että valtion laskentatoimen menetelmät ovat miltei kritiikittömästi kopioitu liiketaloustieteestä. Kun valtion toiminta lähes täysin eroaa yritystoiminnasta, on menetelmien sopivuus ja soveltaminen monin tavoin ollut epäonnistunutta. Valtionhallinto tarvitsee muita menetelmiä toiminnan suunnitteluun ja tuloksellisuuden arviointiin. Tilivelvollisuuden toteutumisen osoittaminen on yksi kriittisistä tekijöistä arvioitaessa valtion toimintojen olemassaolon oikeutusta. Jos tuloksia, erityisesti vaikuttavuutta ei synny, voidaan kysyä, tarvitaanko ko. toimintoa lainkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, että perinteisin laskentatoimen menetelmin ei likimainkaan selvitä tilivelvollisuudesta. Tähän näkemykseen haetaan tukea kahden haastattelun ja historiallisen katsauksen ohella käsitemäärittelyn keinoin. Tutkimus sisältää ehdotuksen, jossa painotetaan seurantajärjestelmää uudella tavalla, vaikuttavuuden seurannalla on pääosa, kun taas perinteinen laskentatoimi on sivuroolissa. Avainsanat: Tilivelvollisuus, laskentatoimi, tuloksellisuuden seuranta, valtionhallinto, laskentatiedon hyväksikäyttö, raportoint