Wellbeing tourism in Finland - A wide perspective

The aim of this paper is to discuss wellbeing tourism in Finland with reference to destination development, and to contribute to the ongoing discussion of how to conceptualize wellbeing tourism. Wellbeing tourism has been identified by the Finnish Tourism Board as a potential resource area for future tourism development in Finland, a strategic decision to be operationalized in different parts of the country. Findings from three laboratory areas in Finland are presented and analyzed in this article. In light of face-to-face interviews with key tourism actors in the regions of Jyväskylä, Kainuu and Vuokatti, and Vaasa, we conclude that the destinations’ host resources, such as nature, culture, knowledge and technology are of importance for wellbeing tourism, and that destination-specific service packages are in the making. Wellbeing tourism policies and development plans, two central dimensions in the wellbeing tourism destination management model presented are still to be developed. Wellbeing tourism may assume different forms and be practiced differently in different parts of Finland. It is therefore suggested that wellbeing tourism in Finland is discussed in a wide, non-exclusive way at this early phase of development.The aim of this paper is to discuss wellbeing tourism in Finland with reference to destination development, and to contribute to the ongoing discussion of how to conceptualize wellbeing tourism. Wellbeing tourism has been identified by the Finnish Tourism Board as a potential resource area for future tourism development in Finland, a strategic decision to be operationalized in different parts of the country. Findings from three laboratory areas in Finland are presented and analyzed in this article. In light of face-to-face interviews with key tourism actors in the regions of Jyväskylä, Kainuu and Vuokatti, and Vaasa, we conclude that the destinations’ host resources, such as nature, culture, knowledge and technology are of importance for wellbeing tourism, and that destination-specific service packages are in the making. Wellbeing tourism policies and development plans, two central dimensions in the wellbeing tourism destination management model presented are still to be developed. Wellbeing tourism may assume different forms and be practiced differently in different parts of Finland. It is therefore suggested that wellbeing tourism in Finland is discussed in a wide, non-exclusive way at this early phase of development

Matkakohteen luontoympäristön vetovoimaisuuden ylläpitäminen maisema- ja virkistysarvokaupan avulla

202

The convincing responsibility communication of a tourism company: – what rhetorical means and responsibility content appeal to Finnish consumers?

Kiinnostus vastuullisia matkailupalveluita kohtaan on kasvanut viime vuosina, mutta tietoa vastuullisista palveluista ei ole tarpeeksi saatavilla tai yrittäjät eivät osaa viestiä niistä siten, että viestit vetoaisivat tavalliseen kuluttajaan. Aiemmissa matkailualan tutkimuksissa ei ole selvitetty retoriikan merkitystä osana vastuullisuusviestintää. Lisäksi matkailuyrityksen viestinnän vastuullisuussisällöistä puuttuu tietoa holistisesta näkökulmasta. Tämä tutkimus tarkastelee, mitkä Aristoteleen Retoriikan eli vakuuttavan viestinnän keinot (ethos, pathos, logos) yhdistettynä eri vastuullisuusviestinnän vastuullisuussisältöihin vetoavat suomalaisiin kuluttajiin maaseutumatkailuyrityksen vastuullisuusviestinnässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin hyödyntäen kaupallista kuluttajapaneelia ja tutkimukseen osallistui kaikkiaan 515 henkilöä. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisiin kuluttajiin vetoaa matkailuyrityksen vastuullisuusviestinnässä erityisesti yrityksen uskottavuuteen vetoaminen sekä useiden vakuuttavan viestinnän keinojen samanaikainen käyttö. Kuluttajiin eniten vetoavina sisältöinä tutkimuksessa nousi esiin helposti lähestyttävät ja kuluttajille tutut ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen vastuullisuuteen liittyvät sisällöt. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa matkailualan vastuullisuusviestinnän keskusteluun yhdistämällä vastuullisuussisällöt erilaisiin vakuuttavan viestinnän keinoihin sekä hyödyntämällä aiemmin lähinnä viestintätieteiden kontekstissa käytettyä Aristoteleen Retoriikkaa teoreettisena viitekehyksenä matkailumarkkinoinnin tutkimuksessa. Tutkimus auttaa myös matkailualan yrityksiä kehittämään omaa vastuullisuusviestintäänsä.Interest in responsible tourism services has grown in recent years, but information on responsible tourism services is scarce or entrepreneurs are unable to communicate them in such a way as to appeal to the ordinary consumer. Previous studies in the tourism sector have not examined the importance of rhetoric as part of responsibility communication. There is also a lack of information about the responsibility content of responsibility communication from a holistic point of view. This study examines which of Aristotle’s rhetorical means of convincing communication (ethos, pathos, logos) combined with the content concerning different responsibility aspects appeal most to Finnish consumers in the responsibility communication of a rural tourism company. The data were collected using a commercial consumer panel and a total of 515 persons participated in the study. According to the results of the study, appealing to the credibility of the tourism company and the simultaneous use of several rhetorical means is most convincing to Finnish consumers. As the most appealing content to consumers, the study highlighted familiar content related to environmental, economic, and cultural responsibility. This study will provide new information on the discussion on responsible communication in the tourism sector by combining the content of responsibility with different means of convincing communication and by using Aristotle’s Rhetoric, which has been previously used mainly in the context of communication sciences, as a theoretical framework for tourism marketing research. The research will also help tourism companies to develop their responsibility communication

Nature-based tourism research in Finland

Tämän katsausartikkelin tavoitteena on tarkastella luontomatkailututkimuksen kehitystä Suomessa kahdenkymmenen vuoden ajalta. Katsauksessa tutkimusteemojen tarkastelu on jaettu kolmeen kokonaisuuteen.  Aluksi kuvataan, miten tutkimuksessa on lähestytty luontomatkailua osana ympäristöä ja alueiden käyttöä, sekä millaisia tietotarpeita on noussut esiin luontomatkailun kasvun myötä muihin maaseudun elinkeinoihin ja maankäyttöön liittyen.  Seuraavaksi tarkastellaan luontomatkailun kysyntään liittyviä tutkimusaiheita, johon liittyviä teemoja ovat esimerkiksi luontomatkailun motiivit, asiakkaiden luontoon ja palveluihin liittyvät toiveet. Lopuksi tarkastellaan luontomatkailua liiketoimintana ja sen erityispiirteitä luontoympäristöjen hyödyntämisessä. Lisäksi kuvataan luontomatkailu-palvelujen kehittämiseen ja yritysten ympäristövastuuseen liittyvää tutkimusta. Luonnon vetovoimaisuus matkailussa tulee todennäköisesti vahvistumaan tulevaisuudessa, koska luonto tarjoaa mahdollisuuksia matkailijoiden arvostamiin kokemuksiin ja hyvinvointihyötyihin. Niihin kuuluvat mahdollisuudet kokea autenttisia luontoelämyksiä, rentoutua, kehittää itseään sekä vahvistaa terveyttä ja sosiaalisia suhteita. Luontomatkailu-tutkimukset Suomessa ovat painottuneet tähän saakka matkailijoiden näkökulmaan, jossa on tarkasteltu matkailumotiiveja, ympäristöjen sopivuutta aktiviteetteihin ja palvelujen kysyntää. Selvästi vähemmän on tutkittu millaisia yrityksiä luontomatkailuyritykset ovat, millaisia palveluita ne tarjoavat matkailijoille tai millaisia ovat yrittäjien asenteet ja arvot.  Luontomatkailun kasvu asettaa haasteita kansallispuistojen ja muidenkin luontoalueiden käytön suunnittelulle ja kehittämiselle. Luontomatkailun haitalliset ekologiset vaikutukset, kuten maaston kuluminen ja roskaantuminen tulevat lisääntymään, jonka vuoksi ennakoivaa tutkimusta kasvavan käytön vaikutuksista tarvitaan.  Vastuullisuus, ympäristötietoisuus ja kestävyyden huomioiminen tulevat todennäköisesti näkymään jatkossa yhä vahvemmin myös matkailussa ja matkailuvalinnoissa. Ajantasainen tutkimustieto voi merkittävästi tukea luontomatkailun kehittämistä ja pyrkimyksiä kohti kestävyyttä. Kestävyyden tavoittelussa korostuvat tuotteiden ja palvelujen laadun parantaminen, ympäristövastuullisuuden vahvistuminen yritystoiminnassa ja asiakkaiden ohjaaminen kestäviin kulutusvalintoihin. Näistä teemoista tarvitaan tutkimuksen kautta nykyistä parempi ymmärrys, jotta luontomatkailusektoria voidaan ohjata paremmin kohti kestäviä toimintamalleja.   This article reviews the development of nature-based tourism (NBT) research in Finland during the past 20 years.  The overview consists of three thematic entities. First, it explores how research has addressed the NBT’s use of the natural and rural environments, and what kind of research questions have been raised and studied linked to the compatibility of NBT with other rural livelihoods and land uses.  Secondly, it sums up conducted studies regarding  clients’ motives as well as expectations towards  nature environments and tourism services. Finally, the article explores different entrepreneurial studies within NBT and investigations regarding the development potential products and services.  The appeal of NBT will probably strengthen also in the future as it offers experiences and well-being benefits valued by clients. A large part of the studies has focused on the travel motives and the demand for NBT services, There are fewer studies regarding the quality of products and services or the attitudes and values of entrepreneurs. The negative ecological impacts of tourism are likely to grow in the future and proactive research regarding these impacts are needed. Responsibility, environmental awareness, and sustainable choices are increasingly needed both in consuming and producing NBT services. Up-to-date NBT research knowledge continues be pivotal in developing and turning the sector more effectively towards the sustainability targets in the future. In this endeavour to improve the quality of NBT products and services, strengthening the role of environmental responsibility in the NBT business, and guidance of customers towards sustainable consumption choices will be crucial. 

Matkailuyrityksen vakuuttava vastuullisuusviestintä

Kiinnostus vastuullisia matkailupalveluita kohtaan on kasvanut viime vuosina, mutta tietoa vastuullisista palveluista ei ole tarpeeksi saatavilla tai yrittäjät eivät osaa viestiä niistä siten, että viestit vetoaisivat tavalliseen kuluttajaan. Aiemmissa matkailualan tutkimuksissa ei ole selvitetty retoriikan merkitystä osana vastuullisuusviestintää. Lisäksi matkailuyrityksen viestinnän vastuullisuussisällöistä puuttuu tietoa holistisesta näkökulmasta. Tämä tutkimus tarkastelee, mitkä Aristoteleen Retoriikan eli vakuuttavan viestinnän keinot (ethos, pathos, logos) yhdistettynä eri vastuullisuusviestinnän vastuullisuussisältöihin vetoavat suomalaisiin kuluttajiin maaseutumatkailuyrityksen vastuullisuusviestinnässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin hyödyntäen kaupallista kuluttajapaneelia ja tutkimukseen osallistui kaikkiaan 515 henkilöä. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisiin kuluttajiin vetoaa matkailuyrityksen vastuullisuusviestinnässä erityisesti yrityksen uskottavuuteen vetoaminen sekä useiden vakuuttavan viestinnän keinojen samanaikainen käyttö. Kuluttajiin eniten vetoavina sisältöinä tutkimuksessa nousi esiin helposti lähestyttävät ja kuluttajille tutut ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen vastuullisuuteen liittyvät sisällöt. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa matkailualan vastuullisuusviestinnän keskusteluun yhdistämällä vastuullisuussisällöt erilaisiin vakuuttavan viestinnän keinoihin sekä hyödyntämällä aiemmin lähinnä viestintätieteiden kontekstissa käytettyä Aristoteleen Retoriikkaa teoreettisena viitekehyksenä matkailumarkkinoinnin tutkimuksessa. Tutkimus auttaa myös matkailualan yrityksiä kehittämään omaa vastuullisuusviestintäänsä

Pohjois-Karjalan ja Kiinan välisen metsäbiotalouden nykytilanne ja kehitysmahdollisuudet

Tämä raportti taustoittaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välistä puutuotealan tuotteiden ja luon-nontuotteiden (erityisesti sienien ja marjojen) kauppaa sekä luontomatkailun nykytilaa. Raportti luo tilannekuvaa ja toimii esiselvityksenä sille, miten metsäbiotalouden yhteistyötä ja kauppaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välillä voidaan kehittää tulevaisuudessa. Pohjois-Karjalan metsäteollisuuden tärkein vientituote Kiinaan viennin arvolla mitattuna on liukosellu, jota Suomessa tuotetaan vain Stora Enson Enocellin tehtaalla Uimaharjussa. Kiinassa liukosellua hyödynnetään erityisesti viskoosin tuotannossa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Kaikesta Kiinaan tuodusta puukuituliukosellusta Enocellin tehtaan osuus on noin 7 prosenttia. Liukosellun kysynnän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa sekä tekstiiliteollisuudessa että muissa käyttökohteissa. Puutuotteiden osalta kauppa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välillä sen sijaan on ollut vähäistä. Analyysiä vaikeuttaa se, ettei tilastoja puutuotteiden kaupasta maakunnittain ole julkisesti saatavilla. Vaikka maakunnan puuresurssit mahdollistaisivat puutuotteiden tuotannon lisäämisen, Pohjois-Karjalassa toimivia puutuotealan yrityksiä on lukumääräisesti vähän, ne ovat pieniä ja suuntautuneet lähinnä kotimarkkinoille. Syötävät marjat ja sienet ovat yleisimpiä luonnontuotteita (metsän ei-puuaineisia tuotteita) Suomessa. Niiden lisäksi Suomen metsien luonnontuotteista hyödynnetään muun muassa villiyrttejä, syötäviä kasveja, koivun mahlaa, pihkaa ja tervaa. Metsätalous ei estä luonnontuotteiden hyödyntämistä, sillä yhteiskäyttö on usein mahdollista ja kannattavaa. Marjoihin ja sieniin perustuvan liiketoiminnan haasteista yksi tärkeimmistä on satojen voimakas vuotuinen vaihtelu, joka johtuu sääolosuhteista. Marjojen ja sienten kaupallista hyödyntämistä voisi kasvattaa, sillä suurta osaa sadosta ei kerätä. Herkkutatti on yleisin Suomesta vientiin menevä sieni. Sieniä ei kuitenkaan tällä hetkellä viedä merkittävissä määrin Kiinaan. Marjoja, pääasiassa mustikkaa ja puolukkaa, viedään lähinnä jäädytettyinä. Kiinan luonnontuotemarkkinat ovat maailman suurimmat, mikä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille luonnontuotteille. Pohjois-Karjalassa voisi olla potentiaalia tuottaa erityisiä korkeamman jalostusasteen tuotteita, kuten mustikka- ja muita marjajuomia kiinalaisille terveystuotteiden markkinoille. Myös erikoisluonnontuotteille, kuten koivun mahlalle tai pakurin ja lakkakäävän kaltaisia erikoissieniä sisältäville terveystuotteille, voisi olla mahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Luontomatkailu herättää kiinnostusta kiinalaisten matkailijoiden keskuudessa, ja Pohjois-Karjalassa on potentiaalia vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään. Kolin kansallispuiston alue koetaan vetovoimaisena, ja se on Suomen neljänneksi suosituin kansallispuisto kävijämäärissä mitattuna. Toistaiseksi Pohjois-Karjalan alueelle tulevien kiinalaisten matkailijoiden vuosittainen määrä on ollut vähäinen, mutta se on kuitenkin selvässä kasvussa erityisesti johtuen alueelle suuntautuvasta koulutusmatkailusta. Pohjois-Karjalaan on myös suunnitteilla merkittäviä investointeja kestävän matkailun ja alueen vetovoiman kehittämiseksi. Kasvun mahdollisuuksia tuovat koulutusmatkailun lisäksi yksilömatkailijoille kohdennettavat erilaiset puhtaaseen luontoon ja hyvinvointiin liittyvät luontomatkailupalvelut. Projektin seuraavassa vaiheessa kartoitetaan ja haastatellaan metsäbiotaloudessa toimivia pohjoiskarjalaisia pk-yrityksiä ja pyritään selvittämään toimialakohtaisesti (puu- ja luonnontuotteet sekä matkailu), mitkä yritykset ja millaisilla voimavaroilla ne olisivat kiinnostuneita lisäämään kaupallista yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Kiinnostuneiden yritysten lisäksi pyritään selvittämään tarkemmin, millaisille pohjoiskarjalaisille puutuotteille ja luonnontuotteille olisi kysyntää Kiinassa ja millaisia matkailupalveluja voitaisiin Pohjois-Karjalassa tuottaa erityisesti kiinalaisten matkailijoiden tarpeisiin. Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, millaista taloudellista arvonlisää, työllisyysvaikutuksia ja verotuloja voitaisiin Pohjois-Karjalaan saada lisäämällä yhteistyötä kiinalaisten toimijoiden kanssa. Lisäksi kartoitus selventää, millaisia pullonkauloja, ongelmia ja mahdollisia aloitusvaikeuksia pk-yritykset kokevat kaupan ja yhteistyön lisäämisessä.202

Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus

Tässä raportissa luodaan katsaus metsien ja vesialueiden hyödyntämiseen matkailu- ja virkistyskäytössä. Raportti perustuu kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Raportissa käsitellään luontomatkailuun vaikuttavia trendejä, matkailun kestävyyttä kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta, matkailun sesonkiluonteisuuden vähentämisen mahdollisuuksia, kulttuuriympäristön roolia luontomatkailussa, potentiaalisia kansainvälisiä luontomatkailijoita sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Erityisesti pohditaan luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työ on osa valtioneuvoston kanslian rahoittamaa Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein 2016–2018) -hanketta. Suomen luontomatkailussa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Alan kehittymiseen vaikuttavat paitsi matkailun megatrendit myös suoraan luontomatkailuun vaikuttavat trendit, kuten kasvava kiinnostus luonnon hyvinvointivaikutuksia kohtaan. Matkailun kestävyys korostuu luontomatkailussa, ja se on myös tärkeä tavoite Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartassa vuosille 2015–2025 (TEM 2015). Kestävyyden tavoittelussa korostuvat tuotteiden ja palvelujen laadun parantaminen, ympäristövastuullisten asiakkaiden odotuksiin vastaaminen ja asiakkaiden ohjaaminen kestäviin kulutusvalintoihin. Yritykset voivat vastata kehittyvään ja muuttuvaan kysyntään tarjoamalla korkeampaa laatua ja asiakkaalle räätälöityä palvelua. Raportin laajempana tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään uutta liiketoimintaa ja julkisia toimijoita suuntaamaan alan kehittämistoimenpiteitä. Raportti tuottaa taustamateriaalia alueellisia luontomatkailun kehittämistoimia varten ja tuo toimialaan liittyvää yhteenvetotietoa myös kansallisen päätöksenteon ja kehittämisen tueks

Vaellusesteiden purkaminen osana vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia

Tämän selvityksen A-osiossa kerättiin yhteen tieteellisissä julkaisuissa esitettyä tutkimustietoa sekä virtavesien patoamisen että padon poistamisen ekologisista vaikutuksista. Vesien patoaminen on heikentänyt merkittävästi virtavesien habitaattien ja lajiston monimuotoisuutta. Patoaltaissa ovat virtavesiä suosineet lajit vähentyneet tai jopa kadonneet, ja niitä ovat korvanneet yleisemmät ja allasmaisempia olosuhteita suosivat lajit. Ihmisten kohdistamat toiveet vesistöjen hyöty- ja virkistyskäytölle ovat muuttuneet ja virtavesien monimuotoisuus koetaan yhä tärkeämmäksi. Vaellusesteiden purkaminen on tehokas tapa ennallistaa virtavesien yhtenäisyyttä ja mahdollistaa kalojen luontaiset vaellukset. Patojen purkamisessa suositeltiin yleisesti kiinnittämään erityistä huomiota purkamistöiden yhteydessä ja sen jälkeen mahdollisesti vapautuvan sedimentin hallitsemiseen. Purkutavan lisäksi vaikutuksien laajuuteen sekä ajoittumiseen vaikuttavat patorakenteiden koko ja säännöstellyn vesistön ominaispiirteet. Muutoksien havaitseminen voi tapahtua nopeasti tai se voi viedä vuosia. Selvityksen B-osiossa on esitetty esimerkinomaisesti kotimaisten patojen poistamisen ekologisen kriteeristön laatiminen hyödyntäen olemassa olevia aineistoja. Työn tavoitteena oli kohdistaa vaellusesteiden purkaminen ensimmäisenä niihin vaellusesteisiin ja vesistöihin, joilla saavutettaisiin mahdollisimman suuri ekologinen hyöty vaelluskalojen lisääntymisen kannalta. Työssä keskityttiin patojen poistamisen ekologiseen näkökulmaan ja kohdelajiksemme valikoitui taimen. Käytännössä päätöksiin patojen osittaiseen tai kokonaan purkamiseen vaikuttavat ekologisten tekijöiden lisäksi myös esimerkiksi alueen maankäyttö, tulvasuojelu, virkistyskäyttö ja matkailu, taloudellinen merkittävyys, vesioikeudelliset edellytysharkinnat ja kulttuuriperinnön säilyttäminen. Patojen purkamisella voi olla vaikutuksia myös alueen hydrologiaan, joten oletetut vaikutukset voivat olla osittain ristiriitaisiakin totutun maankäytön kannalta. Osasta patoaltaita ja niiden läheisyydessä olevia kosteikkoja on myös muodostunut tärkeitä virkistys- ja luontoarvoja tukevia kohteita, tai padot ovat merkittäviä maailman ruoan- ja sähköntuotannon kannalta. Näitä asioita ei tässä selvityksessä käsitelty, joten työ ei pyri olemaan kokonaisvaltainen selvitys tai opas patojen purkamiseen. Selvityksessä ei myöskään oteta kantaa siihen, mistä kohteista patoja voidaan poistaa. Ekologista selvitysosuutta täydennettiin esimerkeillä pienien voimalaitoksien nettonykyhyödyn taloudellisesta kannattavuusarvioinnista sekä virkistyskäyttöarvon arvioinnilla. Tämä sen vuoksi, että niistä ei ole aikaisemmin ollut helposti tutkimustietoa saatavilla. Selvitys toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa NOUSU-vaelluskalaohjelmaa sekä Luonnonvarakeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle asetettuja tulostavoitteita