Matkakohteen luontoympäristön vetovoimaisuuden ylläpitäminen maisema- ja virkistysarvokaupan avulla

202

Matkailuyrityksen vakuuttava vastuullisuusviestintä

Kiinnostus vastuullisia matkailupalveluita kohtaan on kasvanut viime vuosina, mutta tietoa vastuullisista palveluista ei ole tarpeeksi saatavilla tai yrittäjät eivät osaa viestiä niistä siten, että viestit vetoaisivat tavalliseen kuluttajaan. Aiemmissa matkailualan tutkimuksissa ei ole selvitetty retoriikan merkitystä osana vastuullisuusviestintää. Lisäksi matkailuyrityksen viestinnän vastuullisuussisällöistä puuttuu tietoa holistisesta näkökulmasta. Tämä tutkimus tarkastelee, mitkä Aristoteleen Retoriikan eli vakuuttavan viestinnän keinot (ethos, pathos, logos) yhdistettynä eri vastuullisuusviestinnän vastuullisuussisältöihin vetoavat suomalaisiin kuluttajiin maaseutumatkailuyrityksen vastuullisuusviestinnässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin hyödyntäen kaupallista kuluttajapaneelia ja tutkimukseen osallistui kaikkiaan 515 henkilöä. Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisiin kuluttajiin vetoaa matkailuyrityksen vastuullisuusviestinnässä erityisesti yrityksen uskottavuuteen vetoaminen sekä useiden vakuuttavan viestinnän keinojen samanaikainen käyttö. Kuluttajiin eniten vetoavina sisältöinä tutkimuksessa nousi esiin helposti lähestyttävät ja kuluttajille tutut ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen vastuullisuuteen liittyvät sisällöt. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa matkailualan vastuullisuusviestinnän keskusteluun yhdistämällä vastuullisuussisällöt erilaisiin vakuuttavan viestinnän keinoihin sekä hyödyntämällä aiemmin lähinnä viestintätieteiden kontekstissa käytettyä Aristoteleen Retoriikkaa teoreettisena viitekehyksenä matkailumarkkinoinnin tutkimuksessa. Tutkimus auttaa myös matkailualan yrityksiä kehittämään omaa vastuullisuusviestintäänsä

Pohjois-Karjalan ja Kiinan välisen metsäbiotalouden nykytilanne ja kehitysmahdollisuudet

Tämä raportti taustoittaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välistä puutuotealan tuotteiden ja luon-nontuotteiden (erityisesti sienien ja marjojen) kauppaa sekä luontomatkailun nykytilaa. Raportti luo tilannekuvaa ja toimii esiselvityksenä sille, miten metsäbiotalouden yhteistyötä ja kauppaa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välillä voidaan kehittää tulevaisuudessa. Pohjois-Karjalan metsäteollisuuden tärkein vientituote Kiinaan viennin arvolla mitattuna on liukosellu, jota Suomessa tuotetaan vain Stora Enson Enocellin tehtaalla Uimaharjussa. Kiinassa liukosellua hyödynnetään erityisesti viskoosin tuotannossa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Kaikesta Kiinaan tuodusta puukuituliukosellusta Enocellin tehtaan osuus on noin 7 prosenttia. Liukosellun kysynnän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa sekä tekstiiliteollisuudessa että muissa käyttökohteissa. Puutuotteiden osalta kauppa Pohjois-Karjalan ja Kiinan välillä sen sijaan on ollut vähäistä. Analyysiä vaikeuttaa se, ettei tilastoja puutuotteiden kaupasta maakunnittain ole julkisesti saatavilla. Vaikka maakunnan puuresurssit mahdollistaisivat puutuotteiden tuotannon lisäämisen, Pohjois-Karjalassa toimivia puutuotealan yrityksiä on lukumääräisesti vähän, ne ovat pieniä ja suuntautuneet lähinnä kotimarkkinoille. Syötävät marjat ja sienet ovat yleisimpiä luonnontuotteita (metsän ei-puuaineisia tuotteita) Suomessa. Niiden lisäksi Suomen metsien luonnontuotteista hyödynnetään muun muassa villiyrttejä, syötäviä kasveja, koivun mahlaa, pihkaa ja tervaa. Metsätalous ei estä luonnontuotteiden hyödyntämistä, sillä yhteiskäyttö on usein mahdollista ja kannattavaa. Marjoihin ja sieniin perustuvan liiketoiminnan haasteista yksi tärkeimmistä on satojen voimakas vuotuinen vaihtelu, joka johtuu sääolosuhteista. Marjojen ja sienten kaupallista hyödyntämistä voisi kasvattaa, sillä suurta osaa sadosta ei kerätä. Herkkutatti on yleisin Suomesta vientiin menevä sieni. Sieniä ei kuitenkaan tällä hetkellä viedä merkittävissä määrin Kiinaan. Marjoja, pääasiassa mustikkaa ja puolukkaa, viedään lähinnä jäädytettyinä. Kiinan luonnontuotemarkkinat ovat maailman suurimmat, mikä voisi avata mahdollisuuksia myös suomalaisille luonnontuotteille. Pohjois-Karjalassa voisi olla potentiaalia tuottaa erityisiä korkeamman jalostusasteen tuotteita, kuten mustikka- ja muita marjajuomia kiinalaisille terveystuotteiden markkinoille. Myös erikoisluonnontuotteille, kuten koivun mahlalle tai pakurin ja lakkakäävän kaltaisia erikoissieniä sisältäville terveystuotteille, voisi olla mahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Luontomatkailu herättää kiinnostusta kiinalaisten matkailijoiden keskuudessa, ja Pohjois-Karjalassa on potentiaalia vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään. Kolin kansallispuiston alue koetaan vetovoimaisena, ja se on Suomen neljänneksi suosituin kansallispuisto kävijämäärissä mitattuna. Toistaiseksi Pohjois-Karjalan alueelle tulevien kiinalaisten matkailijoiden vuosittainen määrä on ollut vähäinen, mutta se on kuitenkin selvässä kasvussa erityisesti johtuen alueelle suuntautuvasta koulutusmatkailusta. Pohjois-Karjalaan on myös suunnitteilla merkittäviä investointeja kestävän matkailun ja alueen vetovoiman kehittämiseksi. Kasvun mahdollisuuksia tuovat koulutusmatkailun lisäksi yksilömatkailijoille kohdennettavat erilaiset puhtaaseen luontoon ja hyvinvointiin liittyvät luontomatkailupalvelut. Projektin seuraavassa vaiheessa kartoitetaan ja haastatellaan metsäbiotaloudessa toimivia pohjoiskarjalaisia pk-yrityksiä ja pyritään selvittämään toimialakohtaisesti (puu- ja luonnontuotteet sekä matkailu), mitkä yritykset ja millaisilla voimavaroilla ne olisivat kiinnostuneita lisäämään kaupallista yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Kiinnostuneiden yritysten lisäksi pyritään selvittämään tarkemmin, millaisille pohjoiskarjalaisille puutuotteille ja luonnontuotteille olisi kysyntää Kiinassa ja millaisia matkailupalveluja voitaisiin Pohjois-Karjalassa tuottaa erityisesti kiinalaisten matkailijoiden tarpeisiin. Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, millaista taloudellista arvonlisää, työllisyysvaikutuksia ja verotuloja voitaisiin Pohjois-Karjalaan saada lisäämällä yhteistyötä kiinalaisten toimijoiden kanssa. Lisäksi kartoitus selventää, millaisia pullonkauloja, ongelmia ja mahdollisia aloitusvaikeuksia pk-yritykset kokevat kaupan ja yhteistyön lisäämisessä.202

Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus

Tässä raportissa luodaan katsaus metsien ja vesialueiden hyödyntämiseen matkailu- ja virkistyskäytössä. Raportti perustuu kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Raportissa käsitellään luontomatkailuun vaikuttavia trendejä, matkailun kestävyyttä kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta, matkailun sesonkiluonteisuuden vähentämisen mahdollisuuksia, kulttuuriympäristön roolia luontomatkailussa, potentiaalisia kansainvälisiä luontomatkailijoita sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Erityisesti pohditaan luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työ on osa valtioneuvoston kanslian rahoittamaa Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein 2016–2018) -hanketta. Suomen luontomatkailussa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Alan kehittymiseen vaikuttavat paitsi matkailun megatrendit myös suoraan luontomatkailuun vaikuttavat trendit, kuten kasvava kiinnostus luonnon hyvinvointivaikutuksia kohtaan. Matkailun kestävyys korostuu luontomatkailussa, ja se on myös tärkeä tavoite Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartassa vuosille 2015–2025 (TEM 2015). Kestävyyden tavoittelussa korostuvat tuotteiden ja palvelujen laadun parantaminen, ympäristövastuullisten asiakkaiden odotuksiin vastaaminen ja asiakkaiden ohjaaminen kestäviin kulutusvalintoihin. Yritykset voivat vastata kehittyvään ja muuttuvaan kysyntään tarjoamalla korkeampaa laatua ja asiakkaalle räätälöityä palvelua. Raportin laajempana tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään uutta liiketoimintaa ja julkisia toimijoita suuntaamaan alan kehittämistoimenpiteitä. Raportti tuottaa taustamateriaalia alueellisia luontomatkailun kehittämistoimia varten ja tuo toimialaan liittyvää yhteenvetotietoa myös kansallisen päätöksenteon ja kehittämisen tueks

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi

Luontoon perustuvissa matkailu- ja virkistyspalveluissa on merkittäviä kehittämismahdollisuuksia. Sektorin toiminnan lähtökohtana on monimuotoinen ja kaunis luontoympäristö, johon liittyy usein kulttuurisia arvoja. Luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön valtakunnallisten ja alueellisten kehittämistarpeiden tunnistamista hankaloittaa tietopohjan hajanaisuus. Hankkeessa tarkasteltiin kolmea teemakokonaisuutta: luontomatkailun kestäviä liiketoimintamalleja ja tuotteistamista, tarpeita ja keinoja virkistyskäytön ja luontomatkailun tietovarantojen kehittämiseksi sekä uusia rahoitus- ja toimintamalleja luonnon monimuotoisuuden ja vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Sektorin kestävän kasvun toteuttamiseksi esitetään 25 kehittämisehdotusta. Liiketoiminnan ja uusien tuotteiden kehittämiseksi tarvitaan esimerkiksi innovaatiotoiminnan vahvistamista sekä asiakaslähtöisen markkinoinnin ja myynnin vahvistamista. Virkistyskäytön ja matkailupalvelujen tilastoinnissa ja seurannassa tiedon saatavuutta sekä tiedonkeruun kustannustehokkuutta on parannettava. Luontoympäristön laadun turvaamiseksi tarvitaan puolestaan uudentyyppisten rahoitus- ja toimintamallien kehittämistä ja käytännön kokeiluja sekä niitä tukevaa tutkimusta. Kasvumahdollisuuksien realisoimiseksi on tärkeää, että sektorin kehitystä ohjaavilla tahoilla on yhteinen visio sektorin tavoitteista. Lisäksi tarvitaan luonnonvara-alan sekä matkailu- ja virkistyspalvelujen tuottajien yhteistyön tiivistämistä. Hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyön

Customer involvement in new experiential tourism service development : evidence in wellbeing and nature tourism contexts

1111Diss. : Itä-Suomen yliopisto, 201