Does State Street lead to Europe? The case of financial exchange innovations

We study whether and to what extent financial exchange innovations are in practice patentable in Europe. We find that exchange-related applications initially increased significantly after the State Street decision but subsequently decreased. The clear majority (65%) of applications come from the U.S. investment banks and exchanges themselves being among the most active innovators. But patents were not easly granted in response to these applications (only 3% of them led to valid patent). The high post-grant opposition rate (41%) for granted patents indicated that competitors tightly monitored each other’s patents. The evidence, as augmented with clinical case studies, supports the notion that, for an invention to pass the inventive step requirement for obtaining a European patent, it should have technical features for solving a sufficiently challenging technical problem. Our evidence suggests that patentability standards for financial methods have not weakened in Europe in the aftermath of the State Street decision and that the inventive step requirement constitutes a major obstacle for applicants to overcome in order to obtain a financial exchange patent in Europe.finance patents; financial innovation; business method patents; patent policy; management of intellectual property in financial services

Turvallisen magneettitutkimuksen toteutuminen liikuteltavassa magneettikuvausyksikössä

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma ______________________________________________________________________ Tekijät: Mari Jämbäck ja Sari Komulainen. Opinnäytetyön nimi: Turvallisen magneettitutkimuksen toteutuminen liikuteltavassa magneettikuvausyksikössä. Työnohjaajat: Anneli Holmström ja Aino-Liisa Jussila. Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: syksy / 2010 Sivumäärä: 41+9 liitesivua ______________________________________________________________________ TIIVISTELMÄ Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla röntgenhoitajien kokemuksia työskentelystä liikuteltavassa magneettikuvausyksikössä, ”magneettirekassa”. Kiinnostuksemme aiheeseen heräsi opiskeltuamme magneettikuvausten turvallisuuteen liittyviä asioita, ja mietimme miten turvallisuuskäytännöt voidaan toteuttaa erilaisessa toimintaympäristössä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää miten turvallisuusmääräysten mukainen turvallisuus toteutuu liikuteltavassa magneettikuvausyksikössä ja miten organisaatio tukee turvallisuutta. Laadullisessa tutkimuksessamme keräsimme aineiston kyselylomakkeella, johon vastasi 11 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) magneettiosaston röntgenhoitajaa. Tiedonantajat ovat olleet röntgenhoitajina keskimäärin 27 vuotta ja työskennelleet sekä magneettiosastolla, että liikuteltavassa magneettikuvausyksikössä keskimäärin 2 vuotta. Kysely tehtiin syksyn 2010 aikana, ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Lähteinä käytimme tieteellisiä tutkimuksia sekä viranomaismääräyksiä ja eri asiantuntijatahoja. Tutkimustamme analysoimme aineistolähtöisesti eli induktiivisesti. Tutkimusmenetelmänä käytimme sisällönanalyysiä. Tiedonantajien avoimista vastauksista saimme ajatuskokonaisuuksia, jotka ryhmittelimme ala- ja yläluokiksi ja niistä muodostimme 4 pääluokkaa. Tutkimustuloksiksi saimme 9 käsitettä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä liikuteltavassa magneettikuvausyksikössä. Käsitteet sisältyivät toimintaympäristöön, henkilöstöön ja organisaatioon. Tärkeiksi tekijöiksi korostui ammattitaito sekä potilaan ohjaus ja esivalmistelu. Tiedonantajat kokivat myös työyhteisön olevan sitoutunutta turvallisuuskäytäntöihin. Erilaisesta toimintaympäristöstä johtuen hankalana koettiin fyysisten oireiden ilmaantuminen, ahtaat tilat sekä syrjäinen sijainti. Organisaation tukeminen turvallisuuskäytäntöihin oli tiedonantajien mielestä hyvä laitteiden ylläpidon ja huoltojen osalta, mutta turvallisuusharjoittelua kaivattiin lisää. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää turvallisuusriskien ennakoinnin tarkastelussa sekä turvallisuuskäytäntöjen kehittämisessä. Jatkotutkimushaasteena voisi olla vertaileva tutkimus jonkun muun liikuteltavan magneettitutkimusyksikön henkilökunnan vastaavista kokemuksista. ______________________________________________________________________ Asiasanat: turvallisuus, magneettitutkimus, liikuteltava magneettiyksikköOulu University of Applied Sciences Degree Programme in Radiography and Radiation Therapy ______________________________________________________________________ Authors: Mari Jämbäck and Sari Komulainen. Title of thesis: Implementation of Safe MRI in Mobile MRI Unit Supervisors: Anneli Holmström and Aino-Liisa Jussila. Term and year when the thesis was submitted: 11 / 2010 Number of pages: 41+9 ______________________________________________________________________ ABSTRACT BACKGROUND: Magnetic Resonance Imaging is an important diagnostic imaging tool that includes many safety aspects to be considered. This imaging modality is a complex one, and working in the mobile MRI unit requires high competence and responsibility for patients. Therefore it is important to assess the experiences of MRI radiographers in order to meet the need of the safer operational environment better. AIM: This paper reports a study which evaluated the safety of an MRI imaging modality in the mobile MRI unit to increase the safe use of MRI and to establish safety practices. METHOD: This study used a qualitative method for data collection. The sample consisted of 11 MRI radiographers who worked in Oulu University Hospital. The data were collected with questionnaires in the autumn of 2010. The qualitative data were content analysed. RESULTS: The findings revealed that radiographers undertaking MRI examinations valued both professional skills and guidance and preparation of a patient to increase safety. Along with these radiographer-oriented procedures, the administration of the hospital also needs to adopt the strategies of safety-oriented resources and facilities. The informants reported that they were very committed to safety practice but there should be more appropriate safety training. CONCLUSION: These findings can be used to improve safety issues in the mobile MRI unit. We recommend establishing a staff education programme on patient safety. ______________________________________________________________________ Keywords: MRI safety, MRI scanning, mobile MRI uni

Operaatio poliosokeri:Suomen kamppailu poliovirusta vastaan vuosien 1984–1985 aikana

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani perehdyn Suomessa vuosien 1984–1985 välisenä aikana tapahtuneeseen poliovirusepidemiaan ja epidemian pysäyttämiseksi suoritettuun kansanterveysoperaatioon. Suomalaiset rokotettiin Albert Sabinin eläviä polioviruksia sisältävällä rokotteella, joka tarjoiltiin väestölle sokeripalaan liuotettuna. Ensimmäisellä tutkimuskysymykselläni selvitän, mitkä tekijät mahdollistivat villin polioviruksen leviämisen Suomessa 1980-luvulla. Toinen tutkimuskysymykseni käsittelee sitä, mitkä olivat edellytykset kansanterveysoperaation onnistumiselle. Perehdyn aiheeseen tutkimalla Helsingin Sanomien Kotimaa- ja Mielipide -osioiden kirjoituksia aikaväliltä 13.11.1984–13.6.1985 sekä lukemalla aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Aikaisempaa historiatieteellistä Suomen vuosien 1984–1985 polioepidemiaa käsittelevää tutkimusta ei ole, minkä vuoksi käyttämäni tutkimuskirjallisuus käsittelee aihepiiriä yleisemmin. Per Axelssonin väitöskirja Höstens spöke: De svenska polioepidemiernas historia vuodelta 2004 tuo tutkielmaani pohjoismaalaista näkemystä polion historiasta ja Ruotsin epidemioista. Dora Varghan teos Polio across the iron curtain: Hungary’s cold war with an epidemic (2018) puolestaan käsittelee Itä-Euroopassa ilmenneitä polioepidemioita. Stuart Blumen sekä Ingrid Geesinkin poliorokotteeseen keskittyvät artikkelit sekä Seppo Utriaisen ja Hannu Vuoren poliota käsittelevät teokset toivat oleellista tietoa rokotteiden lääketieteellisestä puolesta. Sosiaalihistoriallista näkemystä tutkielmaani toivat Malte Thießenin sekä Wyatt Harold Vivianin artikkelit. Tutkielmani tulokset osoittavat, että 1980-luvun poliovirusepidemia yllätti suomalaiset lääkintäviranomaiset, asiantuntijat sekä kansalaiset. Edellisen kerran polioepidemia koettiin Suomessa 1960-luvulla, minkä jälkeinen pitkä polioton ajanjakso johti siihen, että erinäisiä toimia poliolta suojautumiseen lakkautettiin. Esimerkiksi poliovirusta koskevat jätevesitutkimukset lopetettiin Suomessa vuonna 1982, sillä tautia ei uskottu enää esiintyvän. Samasta syystä myös useat vanhemmat saattoivat jättää lapsensa rokottamatta poliota vastaan. Lisäksi Suomessa käytössä ollut Jonas Salkin inaktivoitu poliorokote ei ollut tarpeeksi tehokas suojaamaan uudelta virusmuunnokselta, joka Suomeen rantautui. Vaikka suomalaiset terveysviranomaiset ja väestö olivat uuden äärellä, kansanterveysoperaatio onnistui lopulta hyvin, sillä 90 % väestöstä otti elävän poliovirusrokotteen, eivätkä polioepidemiat enää 1980-luvun jälkeen palanneet Suomeen

DEVELOPMENT AND APPLICATION OF IMPLEMENTATION TOOLS FOR REHABILITATION GUIDELINES

Objective: To describe a project to develop guideline implementation tools (GItools) for rehabilitation guidelines, and a collaboration between a guideline producer and a healthcare organization to implement guidelines into care pathways. Design: Descriptive case study. Methods: A national guideline organization in Finland launched a 3-year project in 2015 to implement rehabilitation recommendations. Usability of the GItools was evaluated and improved, based on literature, workshops and surveys. An implementation plan guided the production of the GItools. An implementation plan was developed to integrate the shoulder disorders guideline into a care pathway at Paijat-Hame district rehabilitation unit. The implementation plan was produced in 3 facilitated workshops, which included brainstorming, snowballing, prioritizing and short lectures. Results: Twenty implementation plans and 119 different GItools for 22 guidelines were developed. The GItools, in particular patient material, were perceived as useful for the facilitation of guideline implementation. Four seminars and 14 sessions of continuous medical education were arranged. A plan was developed and executed for the implementation of the shoulder disorders guideline. Conclusion: It is feasible for a guideline producer to systematically include GItools into rehabilitation guidelines. This implementation project was an example of a successful collaboration between a guideline producer and a healthcare organization.Peer reviewe

Kuntoutussuositusten implementointi 2015–2017 : Kehittämishankkeen loppuraportti

Kehittämishankkeen loppuraportissa kuvataan Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Kelan yhteistyönä toteutetun Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen tavoitteet ja tuotokset, sekä arvioidaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Hanke toteutettiin vuosina 2015–2017 ja sen tavoitteina oli kehittää ja julkaista välineitä ja toimintamalleja tukemaan kuntoutukseen liittyvien hoitosuositusten toteutumista. Hanke jaettiin kahteen työpakettiin, joista ensimmäinen kohdentui terveydenhuollon ammattilaisiin ja toinen organisaatioihin. Hankkeen aikana laadittiin ja julkaistiin Käypä hoito -suositustyöryhmien kanssa yhteistyössä implementoinnin välineitä yhteensä 22 Käypä hoito -suositukseen. Välineitä laadittiin suosituksen implementointisuunnitelmaan pohjautuen. Välineitä olivat muun muassa Käypä hoito -suositusten potilasversiot, potilasohjeet ja luentomateriaalit sekä suositusaiheisiin liittyvät videot. Lisäksi järjestettiin kuntoutusaiheisiin keskittyviä seminaareja terveydenhuollon ammattilaisille ja hoitosuosituksiin liittyviä koulutuksia lääketiedetapahtumissa. Yhteistyössä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa järjestettiin alueellisia seminaareja ja laadittiin viiteen Käypä hoito -suositukseen hoitoketjukuvauksia varhaisesta epäilystä kuntoutukseen. Lisäksi laadittiin yleinen implementointisuunnitelman malli, jota eri organisaatiot voivat käyttää laatiessaan paikallisia implementointisuunnitelmia. Implementointisuunnitelman mallia pilotoitiin yhden yhteistyöorganisaation kanssa. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin implementoinnin välineiden määrän osalta hyvin. Myös yhteistyö organisaatioiden kanssa toteutui hyvin, vaikkakin lyhyessä ajassa toteutetut konkreettiset muutokset organisaatioissa lienevät pieniä. Hankkeen ja sitä edeltävien kuntoutukseen liittyvien hankkeiden aikana kuntoutuksen ja toimintakyvyn huomioiminen on saatu oleelliseksi osaksi Käypä hoito -suosituksia

INCORPORATING EVIDENCE-BASED REHABILITATION INTO CLINICAL PRACTICE GUIDELINES

Objective: Rehabilitation is often neglected in clinical practice guidelines, even when there is evidence for its effectiveness. The Current Rehabilitation development project, documented in this article, aimed to develop processes and structures to incorporate evidence and good practice on rehabilitation and functional capacity into the Finnish national Current Care Guidelines. Design: Descriptive assessment. Methods: The 3-year Current Rehabilitation development project was launched in 2012. It began with an assessment of existing rehabilitation evidence on the Current Care Guideline database and a query to Finnish rehabilitation experts. The project group developed and compiled tools for Current Care editors and guideline panels. The editorial team continued to monitor changes in rehabilitation evidence in the guidelines. Results: During the years 2012-2014, a total of 54 guidelines were published, and rehabilitation was incorporated into 31 of them. The number of rehabilitation-related evidence summaries increased from 49 to 164. During the next 3 years an additional 41 guidelines were published. Rehabilitation was incorporated to 24 of them, and the number of rehabilitation-related evidence summaries increased from 78 to 136. Conclusion: The level of evidence criteria used for rehabilitative interventions were the same as for symptomatic or curative interventions. Evidence showing the effectiveness of rehabilitation increased substantially during the project.Peer reviewe

Expression of Hyaluronan Synthases (HAS1–3) and Hyaluronidases (HYAL1–2) in Serous Ovarian Carcinomas: Inverse Correlation between HYAL1 and Hyaluronan Content

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Hyaluronan, a tumor promoting extracellular matrix polysaccharide, is elevated in malignant epithelial ovarian tumors, and associates with an unfavorable prognosis. To explore possible contributors to the accumulation of hyaluronan, we examined the expression of hyaluronan synthases (<it>HAS1</it>, <it>HAS2 </it>and <it>HAS3</it>) and hyaluronidases (<it>HYAL1 </it>and <it>HYAL2</it>), correlated with hyaluronidase enzyme activity hyaluronan content and HAS1–3 immunoreactivity.</p> <p>Methods</p> <p>Normal ovaries (n = 5) and 34 serous epithelial ovarian tumors, divided into 4 groups: malignant grades 1+2 (n = 10); malignant grade 3 (n = 10); borderline (n = 4) and benign epithelial tumors (n = 10), were analyzed for mRNA by real-time RT-PCR and compared to hyaluronidase activity, hyaluronan staining, and HAS1–3 immunoreactivity in tissue sections of the same specimens.</p> <p>Results</p> <p>The levels of <it>HAS2 </it>and <it>HAS3 </it>mRNA (<it>HAS1 </it>was low or absent), were not consistently increased in the carcinomas, and were not significantly correlated with HAS protein or hyaluronan accumulation in individual samples. Instead, the median of <it>HYAL1 </it>mRNA level was 69% lower in grade 3 serous ovarian cancers compared to normal ovaries (P = 0.01). The expression of <it>HYAL1</it>, but not <it>HYAL2</it>, significantly correlated with the enzymatic activity of tissue hyaluronidases (r = 0.5; P = 0.006). An inverse correlation was noted between <it>HYAL1 </it>mRNA and the intensity of hyaluronan staining of the corresponding tissue sections (r = -0.4; P = 0.025).</p> <p>Conclusion</p> <p>The results indicate that in serous epithelial ovarian malignancies <it>HAS </it>expression is not consistently elevated but <it>HYAL1 </it>expression is significantly reduced and correlates with the accumulation of hyaluronan. (233 words)</p

FinGPT: Large Generative Models for a Small Language

Large language models (LLMs) excel in many tasks in NLP and beyond, but most open models have very limited coverage of smaller languages and LLM work tends to focus on languages where nearly unlimited data is available for pretraining. In this work, we study the challenges of creating LLMs for Finnish, a language spoken by less than 0.1% of the world population. We compile an extensive dataset of Finnish combining web crawls, news, social media and eBooks. We pursue two approaches to pretrain models: 1) we train seven monolingual models from scratch (186M to 13B parameters) dubbed FinGPT, 2) we continue the pretraining of the multilingual BLOOM model on a mix of its original training data and Finnish, resulting in a 176 billion parameter model we call BLUUMI. For model evaluation, we introduce FIN-bench, a version of BIG-bench with Finnish tasks. We also assess other model qualities such as toxicity and bias. Our models and tools are openly available at https://turkunlp.org/gpt3-finnish.Comment: 17 pages (10 main), 7 figures, 5 table

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.Peer reviewe