Hallituksen kokoonpanon ja velkaantumisasteen välinen yhteys pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä

Tiivistelmä. Yhtiöiden hallinnointitavat ovat nostaneet merkitystään useiden talousskandaaleiden seurauksena. Hallitus on ensi kädessä vastuussa hyvän hallinnoinnin järjestämisestä, johon sisältyy johdon valvonta ja kontrollointi. Hyvillä corporate governance -käytännöillä voi olla merkittävä vaikutus yhtiöiden strategiseen päätöksentekoon mukaan lukien rahoitukseen liittyvä päätöksenteko. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, millainen vaikutus hallituksen kokoonpanolla on yhtiöiden velkaantumisasteeseen pohjoismaalaisissa pörssiyhtiöissä. Aihetta on tutkittu paljon esimerkiksi kehittyvissä maissa, mutta ei tiettävästi Pohjoismaiden kaltaisessa toimintaympäristössä, minkä vuoksi hallituksen kokoonpanon ja velkaantumisasteen välisen yhteyden selvittäminen on olennaista Pohjoismaissa. Lähtöoletuksena on, että heikommat hallinnointitavat omaavat yhtiöt hankkivat keskimäärin enemmän vieraan pääoman rahoitusta. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on regressioanalyysi, jossa tarkastellaan neljän selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Selitettävänä muuttujana tutkielmassa on velkaantumisaste. Selittäviksi muuttujiksi valikoituvat hallituksen koko, riippumattomuus, monimuotoisuus sekä toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kaksinaisrooli. Regressiomallissa otetaan huomioon myös viisi eri kontrollimuuttujaa, joita ovat yhtiön koko, yhtiön jakamat osingot, kannattavuus, kasvu sekä likviditeetti. Lisäksi regressiomallissa kontrolloidaan maata, sillä tulokset voivat vaihdella eri Pohjoismaiden välillä. Hypoteeseja on muodostettu yhteensä neljä kuvaamaan kunkin selittävän muuttujien ja velkaantumisasteen välistä yhteyttä. Hypoteesit eivät saa tukea, mikä voi mahdollisesti johtua tutkielman ulkopuolelle jääneistä muuttujista, aineiston suhteellisen suppeasta koosta sekä yritysten ja toimialojen välisistä eroista hallinnointitavoissa ja rahoitusrakenteissa. Havaintoaineisto koostuu yhteensä 182 pohjoismaalaisesta pörssiyhtiöstä, joista ruotsalaisten yhtiöiden lukumäärä on 78, norjalaisten ja suomalaisten 36 sekä tanskalaisten yhtiöiden määrä on 32. Aineisto on kerätty Refinitiv-tietokannasta vuodelta 2019 ja regressioanalyysit suoritetaan tilastollisen R-ohjelmointikielen avulla. Tutkimustulokset tarjoavat näkökulmaa siihen, kuinka hallituksen ja rahoitusrakenteen välinen yhteys muodostuu pohjoismaalaisessa toimintaympäristössä. Hallituksen koon ja velkaantumisasteen sekä toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kaksinaisroolin ja velkaantumisasteen välille löydetään negatiiviset ja tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Hallituksen riippumattomuuden ja monimuotoisuuden sekä velkaantumisasteen välillä ei havaita olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä havaintoaineiston perusteella. Havaintoaineiston koko on kuitenkin suhteellisen vähäinen, mikä luo rajoituksia tutkimustulosten yleistettävyydelle

A Frequency Tuning Method for a Planar Inverted-F Antenna

A novel method is presented for electrically tuning the frequency of a planar inverted-F antenna (PIFA). A tuning circuit, comprising an RF switch and discrete passive components, has been completely integrated into the antenna element, which is thus free of dc wires. The proposed tuning method has been demonstrated with a dual-band PIFA capable of operating in four frequency bands. The antenna covers the GSM850, GSM900, GSM1800, PCS1900 and UNITS frequency ranges with over 40% total efficiency. The impact of the tuning circuit on the antenna's efficiency and radiation pattern have been experimentally studied through comparison with the performance of a reference antenna not incorporating the tuning circuit. The proposed frequency tuning concept can be extended to more complex PIFA structures as well as other types of antennas to give enhanced electrical performance.</p

Näkökulmia musiikilliseen improvisaatioon alakoulussa

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmani on narratiivinen kirjallisuuskatsaus improvisaatioon koulumaailmassa. Luovan musiikillisen toiminnan muotoja ovat esimerkiksi säveltäminen ja improvisaatio. Keskityn tutkielmassani improvisaatioon. Käytössä olevat lähteet ovat luontevasti rajanneet työn koskemaan alakoululaisia. Tutkielman lähtökohtana on musiikillisen improvisaation mahdollisuudet ja haasteet musiikintunneilla. Etsin vastausta kysymykseen miksi pitäisi improvisoida sekä mitä lähtökohtia musiikinopettajan tulee huomioida improvisaation onnistumiseksi. Teoreettisena viitekehyksenä on luovuuden käsite. Käyn läpi luovuuden elementtejä, flow’n käsitettä, lyhyesti informaalia oppimista ja formaalia opetusta, sekä musiikin oppimisen prosessia. Musiikillisen improvisaation käsite avautuu vastakkainasettelun kautta. Improvisoitu musiikki tarvitsee parikseen sävelletyn musiikin käsitteen. Käsittelen lyhyesti improvisaation osuutta länsimaisessa taidemusiikissa sekä jazz-musiikissa. Lopuksi vielä katsaus artikkeleihin, joissa improvisaatio näyttäytyy koulukontekstissa. Mitä hyvää ja toisaalta mitä haasteita kouluissa on kohdattu? Pohdinta on yhteenveto oivalluksista, joita kirjallisuuteen tutustuminen on saanut aikaan. Harjoittelu, turvallinen ympäristö ja luovuuden edellytysten huomioiminen opetustyössä ovat musiikillisen improvisaation menestyksekkään harjoittamisen kulmakiviä

Musiikinopettajien käsityksiä musiikillisesta improvisaatiosta ja sille suotuisasta sosiaalisesta oppimisympäristöstä

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää musiikinopettajien käsityksiä musiikillisesta improvisaatiosta ja musiikilliselle improvisaatiolle suotuisasta sosiaalisesta oppimisympäristöstä sekä sen rakentamisesta. Tutkielman tavoitteena on lisätä musiikinopettajien tietoisuutta sosiaalisen oppimisympäristön merkityksestä musiikillisen improvisaation kannalta. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan sosiaaliseen toimintaan vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä: sosiaalisen kehityksen, sosiaalisen oppimisympäristön ja ryhmän kehityksen sekä ryhmädynamiikan käsitteitä. Lisäksi esitellään Engeströmin toiminnan teoria, joka havainnollistaa ihmisen toiminnan kehittymisen prosessia. Tässä tutkielmassa toiminnan teoria on sijoitettu musiikillisen improvisaation sosiaaliseen oppimisympäristöön. Musiikillista improvisaatiota avataan luovuuden ja ryhmäimprovisaation näkökulmista. Luovuuden näkökulmasta musiikillinen improvisaatio rinnastuu säveltämiseen. Ryhmäimprovisaation näkökulmassa korostuu opettajan rooli improvisaation ohjaajana. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen kuvaileva tutkimus. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on fenomenografinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastattelulla. Haastateltavina oli neljä (N=4) musiikinopettajaa, jotka käyttävät työssään musiikillista improvisaatiota ryhmäkontekstissa, kaksi heistä oli lukion ja kaksi vapaan sivistystyön musiikinopettajia. Haastateltavia yhdisti musiikillisen improvisaation käyttö musiikinopetuksen työvälineenä. Aineistoa on käsitelty sisällön analyysin metodein. Tutkimuskysymysten kannalta olennaiset vastaukset pelkistettiin ja edelleen luokiteltiin alaluokiksi, yläluokiksi ja lopuksi yhdistäviksi luokiksi. Yhdistävät luokat syntyivät prosessin aikana tehtyjen analyysien perusteella ja tulkittiin tutkielman tuloksiksi. Tutkielman tuloksina selvisi, että osallistujien käsitysten mukaan musiikillinen improvisaatio toimintana voi olla konkreettista tekemistä tai työskentelyn tapa. Ajattelutapana improvisaatio on toimintaa ohjaava myös muualla arjessa. Musiikillisen improvisaation kannalta suotuisa oppimisympäristö on turvallinen, salliva ja hyväksyvä. Opettajan pedagoginen toiminta ja didaktinen osaaminen ohjaavat opettajaa musiikillisen improvisaation kannalta suotuisan oppimisympäristön rakentamisessa. Opettajan tasapuolisuus, positiivinen palaute ja työrauhasta huolehtiminen ovat olennaisia ilmapiirin sallivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi selvisi, että oppimisympäristö rakentuu improvisoivan ryhmän jäsenten välisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kautta. Tällä tutkielmalla toimme näkyväksi musiikillisessa ryhmäimprovisaatiossa kommunikaation ja positiivisen vuorovaikutuksen erityisen suuren merkityksen

JNK1 controls adult hippocampal neurogenesis and imposes cell-autonomous control of anxiety behaviour from the neurogenic niche

Promoting adult hippocampal neurogenesis is expected to induce neuroplastic changes that improve mood and alleviate anxiety. However, the underlying mechanisms remain largely unknown and the hypothesis itself is controversial. Here we show that mice lacking Jnk1, or c-Jun N-terminal kinase (JNK) inhibitor-treated mice, display increased neurogenesis in adult hippocampus characterized by enhanced cell proliferation and survival, and increased maturation in the ventral region. Correspondingly, anxiety behaviour is reduced in a battery of tests, except when neurogenesis is prevented by AraC treatment. Using engineered retroviruses, we show that exclusive inhibition of JNK in adult-born granule cells alleviates anxiety and reduces depressive-like behaviour. These data validate the neurogenesis hypothesis of anxiety. Moreover, they establish a causal role for JNK in the hippocampal neurogenic niche and anxiety behaviour, and advocate targeting of JNK as an avenue for novel therapies against affective disorders.Peer reviewe

Myofibroblasts reside in the middle dermis of the keloids but do not predict the response to injection therapies : a double-blinded, randomized, controlled trial

Introduction: Keloids form as a pathological response to skin wound healing, and their etiopathology is poorly understood. Myofibroblasts, which are cells transformed from normal fibroblasts, are believed to contribute to pathological scar formation in wounds. Methods: We carried out a double-blinded randomized controlled trial (RCT) comparing the efficacy of intralesional 5-fluorouracil (5-FU) and triamcinolone (TAC) injections in treating keloids. A total of 43 patients with 50 keloids were treated with either intralesional TAC or 5-FU injections, and their clinical response was evaluated. Biopsies were collected before, during, and after injection therapy from the active border of a keloid. To understand the role of myofibroblasts in keloids, we conducted an immunohistochemical analysis to identify myofibroblasts [α-smooth muscle actin (αSMA)] from the biopsies. We first defined the three histologically distinct regions-superficial, middle, and deep dermis-in each keloid. Results: We then demonstrated that myofibroblasts almost exclusively exist in the middle dermis of the keloids as 80% of the cells in the middle dermis were αSMA positive. However, both the percentage of myofibroblasts as well as the area covered by them was substantially lower in the superficial and deep dermis than in the middle dermis of the keloids. Myofibroblasts do not predict the clinical response to intralesional injection therapies. There is no difference in the myofibroblast numbers in keloids or in the induced change in myofibroblasts between the responders and non-responders after treatment. Discussion: This study demonstrates that myofibroblasts reside almost exclusively in the middle dermis layer of the keloids, but their numbers do not predict the clinical response to intralesional injection therapies in the RCT.Peer reviewe

A good practice guide to managing human resource s in regional SMEs.

This publication is intended not only for small and medium-sized enterprises, but also for those who are in charge of human resources and are looking for inspiration on how to acquire and retain them or wish to educate themselves in this field further. The publication focuses on practice; it details the crucial challenges of HR in terms of literature, as well as practical case studies. And it is this focus - this lead in human resource management - that can give many companies a competitive edge and advance of others which have not yet gained that knowledge

Enterprise Education Competitions: A Theoretically Flawed Intervention?

The demand for including enterprise in the education system, at all levels and for all pupils is now a global phenomenon. Within this context, the use of competitions and competitive learning activities is presented as a popular and effective vehicle for learning. The purpose of this chapter is to illustrate how a realist method of enquiry – which utilises theory as the unit of analysis – can shed new light on the assumed and unintended outcomes of enterprise education competitions. The case developed here is that there are inherent flaws in assuming that competitions will ‘work’ in the ways set out in policy and guidance. Some of the most prevalent stated outcomes – that competitions will motivate and reward young people, that they will enable the development of entrepreneurial skills, and that learners will be inspired by their peers – are challenged by theory from psychology and education. The issue at stake is that the expansion of enterprise education policy into primary and secondary education increases the likelihood that more learners will be sheep dipped in competitions, and competitive activities, without a clear recognition of the potential unintended effects. In this chapter, we employ a realist-informed approach to critically evaluate the theoretical basis that underpins the use of competitions and competitive learning activities in school-based enterprise education. We believe that our findings and subsequent recommendations will provide those who promote and practice the use of competitions with a richer, more sophisticated picture of the potential flaws within such activities.Peer reviewedFinal Published versio

Diabetes is associated with familial idiopathic normal pressure hydrocephalus : a case-control comparison with family members

Background The pathophysiological basis of idiopathic normal pressure hydrocephalus (iNPH) is still unclear. Previous studies have shown a familial aggregation and a potential heritability when it comes to iNPH. Our aim was to conduct a novel case-controlled comparison between familial iNPH (fNPH) patients and their elderly relatives, involving multiple different families. Methods Questionnaires and phone interviews were used for collecting the data and categorising the iNPH patients into the familial (fNPH) and the sporadic groups. Identical questionnaires were sent to the relatives of the potential fNPH patients. Venous blood samples were collected for genetic studies. The disease histories of the probable fNPH patients (n = 60) were compared with their >= 60-year-old relatives with no iNPH (n = 49). A modified Charlson Comorbidity Index (CCI) was used to measure the overall disease burden. Fisher's exact test (two-tailed), the Mann-Whitney U test (two-tailed) and a multivariate binary logistic regression analysis were used to perform the statistical analyses. Results Diabetes (32% vs. 14%, p = 0.043), arterial hypertension (65.0% vs. 43%, p = 0.033), cardiac insufficiency (16% vs. 2%, p = 0.020) and depressive symptoms (32% vs. 8%, p = 0.004) were overrepresented among the probable fNPH patients compared to their non-iNPH relatives. In the age-adjusted multivariate logistic regression analysis, diabetes remained independently associated with fNPH (OR = 3.8, 95% CI 1.1-12.9, p = 0.030). Conclusions Diabetes is associated with fNPH and a possible risk factor for fNPH. Diabetes could contribute to the pathogenesis of iNPH/fNPH, which motivates to further prospective and gene-environmental studies to decipher the disease modelling of iNPH/fNPH.Peer reviewe