La Teoría de Estructura Retórica empleada en estudio de estructura esquemática, retórica y párrafo en exámenes de Bachillerato del finés como segunda lengua

Tesis doctoral en Lengua Finesa realizada por Johanna Komppa en la Universidad de Helsinki (HU) bajo la dirección del Dr. Jyrki Kalliokoski (HU) y la Dra. Susanna Shore (HU). El acto de defensa de la tesis tuvo lugar el viernes 31 de agosto de 2012 ante el tribunal formado por la Dra. Marja-Leena Kuronen (Aalto University School of Business), la Dra. Mirja Tarnanen (Universidad de Jyväskylä) y la Dra. Sanna Tanskanen (HU). La calificación obtenida fue 6 (eximia cum laude approbatur) en una escala de 1 (más bajo) - 7 (más alto).A PhD thesis in Finnish by Johanna Komppa at the University of Helsinki under the supervision of Professor Jyrki Kalliokoski (University of Helsinki) and Susanna Shore, docent at the University of Helsinki. The thesis was defended on 31 August 2012. The members of the defence committee were Dr. Marja-Liisa Kuronen (Aalto University School of Business), Professor Mirja Tarnanen (University of Jyväskylä) and Professor Sanna Tanskanen (University of Helsinki). The thesis was rated 6 on a scale of 1 (lowest) to 7 (highest)

Näkökulmia kirjoittamisen opettamiseen

Kirja-arvioSchleppegrell, Mary J. & Colombi, M. Cecilia (toim.): Developing advanced literacy in first and second languages: Meaning with powe

Retorisen rakenteen teoria suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen kirjoitelman kokonaisrakenteen ja kappalejaon tarkastelussa

Rhetorical structure theory in study of the schematic, rhetorical and paragraph structure of matriculation essays in Finnish as a second language. Johanna Komppa, University of Helsinki Non-native Finnish matriculation examination participants can sit for the Finnish as a sec-ond language examination instead of the Finnish examination for native Finnish writers. What is the essay for the Finnish as a second language examination like and what kind of writing skills does it demand from students writing in their second language? This thesis is concerned with the schematic structure of matriculation essays written in Finnish as a second language. The aim of the study is threefold. Firstly, the study focuses on increasing descriptive knowledge of the rhetoric and schematic structure of the expository essay written in Finnish as a second language. Secondly it examines the written texts according to their paragraphing. Finally the thesis tests a theory of text structure to material written by non-native student writers. The study employs Rhetorical Structure Theory (RST) as a method for researching the structure of the matriculation examination essay. The corpus for the thesis comes from matriculation essays written in Finnish as a second language in spring 2001. The total number of essays is 136, but the main corpus is comprised of 96 expository essays. The analysis concludes that the key rhetoric relations are elaboration, evaluation, causal relations, preparation, summary, conjunction, contrast and list. Especially elaborative relations are widely used both at the sentence and the discourse level. At the discourse level, orientation, summary, evaluation and list are common rhetorical relations. The schematic structure of the expository essay typically consists of four parts: deductive or inductive orientation, topic or statement, elaboration and evaluating summary. There are also two divergent structures, which are referred to as the narrative structure and the satellite structure. Further, the analysis of the interplay of rhetoric components and paragraph supports the notion that paragraphing constructs and emphasizes meanings in texts. The findings of this study suggest that matriculation examination essay written in Finnish as a second language could be developed in such a way as to elicit more argumentative and expository texts from the candidates. The findings also suggest that writers would benefit if they were given source material in the examination. Furthermore, the teaching of the use of conjunctions and connectors is essential if the writing skills of non-native writers is to be improved. Even if an essay contains several morphological or syntactical mistakes, the appropriate use of conjunctions would improve its intelligibility. Keywords: expository essay, rhetoric structure theory, schematic structure, function of the paragraph, second language writing, upper secondary school writing, matriculation exami-nationJoka vuosi yli 30 000 opiskelijaa suorittaa suomalaisen ylioppilastutkinnon. Ylioppilaiden joukossa on yhä enemmän opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole kumpikaan Suomen kansalliskielistä, suomi tai ruotsi, eikä saame. Nämä opiskelijat voivat suorittaa ylioppilastutkinnossaan suomi toisena kielenä -kokeen äidinkielen ylioppilaskokeen sijaan. Suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa antaa jatko-opintokelpoisuuden ja mahdollisuuden hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluihin ja yliopistoon aivan kuten äidinkielen koekin. Juuri korkeakoulutasoisten jatko-opintojen näkökulmasta on tärkeä tarkastella myös suomi toisena kielenä -kokeen vaatimaa ja tuottamaa kirjoittamisen taitoa. Tutkimuksessa tarkastellaan suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen kirjoitelmaosaa kolmesta näkökulmasta: yhtäältä tutkimus tuottaa kuvailevaa tietoa siitä, millainen on kirjoitelman retorinen kokonaisrakenne. Toisaalta tutkimuksessa fokusoidaan kappalejaon tarkasteluun, mikä on jäänyt vähälle aiemmassa suomalaisessa tekstintutkimuksessa. Kolmanneksi tutkimuksessa testataan erästä tekstintutkimuksen teoriaa ei-äidinkielellään kirjoittavien teksteihin. Tutkimusaineistona on lähes 100 suomi toisena kielenä -kokeessa kirjoitettua kirjoitelmaa keväältä 2001. Keskeisen teoriataustan muodostaa retorisen rakenteen teoria (Rhetorical Structure Theory). Tutkimuksen tuloksina on tietoa kirjoitelman kokonaisrakenteesta. Kirjoitelmissa kuvaillaan ja tarkennetaan jo sanottua, ja erilaiset yhteenvetomaiset, arvioivat ja listamaiset osat ovat tyypillisiä kirjoitelmien rakenteelle. Lisäksi tutkimuksessa hahmotellaan erilaisia erittelevän kirjoitelman rakennetyyppejä. Kappalejaon tarkastelun osalta tutkimus tukee näkemystä, jonka mukaan kappalejaolla rakennetaan ja korostetaan tekstin merkityksiä. Tutkimuksen tulosten perusteella nostetaan keskusteltavaksi, pitäisikö suomi toisena kielenä -koetta kehittää niin, että kokeessa ohjattaisiin kirjoittamaan argumentoivammin ja erittelevämmin. Toisella kielellä kirjoittamisen opettamisen näkökulmasta todetaan, että erilaisten konjunktioiden ja konnektoreiden oppiminen ja näiden käyttäminen kirjoittamisessa selkeyttää tekstin rakennetta ja ymmärrettävyyttä, vaikka tekstissä olisi morfologisia ja syntaktisia virheitä

Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja

Osallistun puheenvuorollani korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymisestä käytävään keskusteluun ja esittelen Kielitietoisen työyhteisön portaat -mallin. Malli kuvaa sitä, miten työyhteisö voi edetä kielenoppimista ja monimuotoisuutta tukevaksi työyhteisöksi. Sen lähtökohtana on kielen oppimisen tutkimuksessa vallalla oleva näkemys, jonka mukaan kieli opitaan parhaiten siinä yhteisössä, jossa kieltä käytetään. Näin ollen työssä tarvittavaa kieltä ei voi oppia yksin kielikursseilla, vaan keskeinen rooli on yhteisöllä, jossa kieltä on tarkoitus käyttää. Jotta yhteisö voi tukea työkielen oppimista mielekkäästi ja mahdollistaa myös monikielisen työskentelyn, sen täytyy olla kielitietoinen – tietoinen työssä tarvittavasta kielitaidosta ja keinoista, joilla yhteisö voi oppimista tukea. Mallin lähtökohtana on alhaalta lähtevä, henkilöstöä kuuleva johtaminen ja kehittäminen, mikä mahdollistaa työyhteisön pysyvän toimintakulttuurin muutoksen. Kielitietoiseksi työyhteisöksi tulemiseen tarvitaan sekä tiedostamista henkilöstöä osallistavin keskusteluin, oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista että – erityisesti kun portailla on edetty pidemmälle – resursseja kielitietoisen toiminnan vakiinnuttamiseksi

SAIRAANHOITAJAN TYÖKIELI – YLEISKIELTÄ VAI AMMATTIKIELTÄ? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä

Artikkelissa kysymme, missä määrin suomi toisena kielenä (S2) -opetuksenpitäisi tehdä ero ammattikielitaidon ja yleiskielitaidon välillä. Kysymystäselvitetään haastattelemalla työelämään juuri sijoittuneita tai opintojaanlopettelevia maahanmuuttajasairaanhoitajia ja heidän lähiesimiehiään.Tutkimuksen metodinen työkalu on luotu S2-opetukseen tehtyjen ammatillistenviitekehysten, tässä tapauksessa nimenomaan sairaanhoidon ammatillisenS2-viitekehyksen, pohjalta. Viitekehyksestä on luotu puolistrukturoituteemahaastattelukehikko, jonka avulla selvitetään hoitajien omia kokemuksiakielellisestä selviytymisestä ja toisaalta esimiesten näkemyksiä hoitajienkielellisestä selviytymisestä. Sisällönanalyysillä osoitetaan, että suurimmathaasteet ovat kirjaamistilanteiden rakenteellinen ja terminologinen tarkkuus,spontaanius ja reagointi puhelinkeskustelutilanteissa, rekisterinvaihto jakommunikoinnin seuraaminen monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissasekä ammatti-identiteetin kielenvarainen ilmentäminen. Eniten tukea koettiinsaatavan työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä, potilaiden myönteisestäasenteesta ja keskustelukumppanin suorista avuntarjouksista. Tämäntutkimuksen tuloksena syntyvä kuva ammattikielestä on moni-ilmeinen.Tutkimus haastaa kyseenalaistamaan ammatillisenkielitaidon määritelmän.Funktionaalisen S2-opetuksen pohjana ei voi toimia sellainen ammatillisenkielitaidon määritelmä, joka määrittelee ammattikielen yksinomaanterminologisin perustein ja sulkee pois ammattiin kuuluvien vuorovaikutustilanteidenkirjon.Asiasanat: ammatillinen kielenopetus, toisen kielen opetus, hoitotyöKey words: professional language, second language learning, nursin

Suunvuoro

Virittäjä on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1897 lähtien. Virittäjän ensimmäisessä numerossa lehden tavoitteita luonnehdittiin näin: ”[Virittäjän tarkoitus on] mieltymyksen ja harrastuksen virittäminen ja vireillä pitäminen suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden historian, kansanrunouden ja kansatieteen tutkimiseen. Virittäjä ei esiinny korkeatieteellisen aikakauskirjan vaatimuksilla eikä ole siksi aiottu, vaan sen tarkoituksena on olla yhdyssiteenä Suomen kansan henkisen elämän tutkijain ja kaikkien tätä tiedonalaa harrastavien välillä.” Virittäjä julkaisee tänä vuonna 126. vuosikertansa ja viettää 125. juhlavuottaan. Lehti on ilmestynyt säännöllisesti koko mainitun ajan – vallinneesta maailmantilanteesta riippumatta –, ja tänä aikana siitä on muovautunut fennistis­kielitieteellinen aikakauslehti, joka nimenomaisesti esiintyy korkeatieteellisen aikakauslehden vaatimuksilla. Virittäjän ala on toisin sanoen aloitusvuosistaan kaventunut ja muuttunut, mutta lehden rooli suomen kielen ja suomenkielisen tutkimuksen vireillä pitämisessä on edelleen keskeinen. On kuitenkin todettava, että vaikka englanninkieliseen tiede­julkaisemiseen on kasvavia paineita, Virittäjän toimituksessa kuhisee: vuonna 2021 lehteen tarjottiin ennätyksellisen suuri määrä arvioitavia käsikirjoituksia. Yksi Virittäjän alkuperäisistä tehtävistä oli toimia yhdyssiteenä tutkijoiden välillä, ja tässä lehden tehtävä on pysynyt samana koko sen 125-vuotisen historian ajan. Virittäjän toimituksesta aukeaa näkymä aktiiviselle tutkimuskentälle, jossa toimituksen tehtävänä on – metaforaa ryöstöviljelläksemme – viritellä verkkoja eri suuntiin, rakentaa sellaisia arviointi- ja toimitusketjuja, joiden kautta lehdessä julkaistavien kirjoitusten korkeatieteellisyys voidaan varmistaa. Niin diakronisesti kuin synkronisestikin tarkasteltuna tämän mahdollistaa vain lukuisten ihmisten välinen, jatkuva yhteistyö. Kirjoittajien ja toimittajien rooli on ehkä tässä prosessissa ilmeisin, mutta taustalla puurtavat aina myös toimitusneuvosto ja laajalta kentältä kutsutut arvioijat: jokaisen artikkelin taustalla on vähintään kahden asiantuntijan arviointityö. Vireillä pitämisen näkökulmasta Virittäjälle on aina ollut tärkeää, ellei suoranainen elinehto, myös tavoittaa uudet opiskelijapolvet. Kun lehti tänä vuonna ­jatkaa 125-vuotisjuhlintaansa, juhlinta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Virittäjä julkaisee 14. maaliskuuta Virittäjä 125-vuotta -verkkosivuston, https://virittaja125.kotikielenseura.fi, jonka tavoitteena on esitellä Virittäjää ja samalla fennistiikan ja tiedejulkaisemisen historiaa nykymedian ja tiedeviestinnän keinoin nykysukupolvea kiinnostavalla tavalla ja samalla tallentaa lähihistoriaa. Olemme halunneet luoda pysyvän sivuston, jossa on paljon Virittäjän historiaan liittyvää materiaalia ja jota voidaan käyttää esimerkiksi tieteenalan historian opetuksessa. Sivuston sisältöä on tehty suurelta osin opiskelijavoimin erilaisina kurssisuorituksina ja harjoitteluina, ja opiskelijoiden omat kiinnostuksen kohteet ovatkin esillä näkökulmissa, joista Virittäjää on tarkasteltu. Opiskelijoiden työn koordinointi ja sivustoprojektin eteneminen on ollut varapäätoimittajan vastuulla. Sivuston teknisestä toteutuksesta vastaa Tyylisivu, ja taloudellisesti sen toteutuksen ovat mahdollistaneet Koneen Säätiöltä ja Suomen tiedekustantajien liitolta saamamme apurahat, mistä lausumme kiitoksemme. Verkkosivujen julkaisemisen ohella Kotikielen Seura järjestää huhtikuun 22. päivä 2022 Virittäjän 125-vuotisjuhlaseminaarin, johon toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Tilaisuudessa kuullaan lehden entisen päätoimittajan ja Kotikielen Seuran kunniajäsenen, professori Lea Laitisen juhlaesitelmä; muilta osin tarkentunut ohjelma julkaistaan maaliskuun 2022 aikana. Virittäjän pitkässä historiassa on taas kerran aika aloittaa uuden toimituskokoonpanon voimin. Uuden jakson äärellä haluamme kiittää edellistä päätoimittajaa Hanna Lappalaista, joka itse toimituksellisen työnsä ohessa eri tavoin ideoi ja kehitti Virittäjän viestintää. Virittäjä siirtyi Twitteriin (@Virittajalehti), ja opiskelijavoimin toteutetun 125-vuotissivuston idea tuli niin ikään Lappalaiselta. Samaten hänen kaudellaan perustettiin Virittäjä-blogi, jonka tavoitteena on herättää kiinnostusta ajankohtaiseen kielitieteelliseen tutkimukseen populaarien tekstien keinoin. Korkeatieteellisyyden ohella Virittäjä pyrkii siis myös yleistajuisuuteen ja jatkaa näin jo vuonna 1897 viitoitetulla tiellä. Lämmin kiitos Suomen Kulttuurirahastolle, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle ja Suomen tiedekustantajien liitolle Virittäjän onnittelemisesta sen 125. juhlavuonna.   Laura Visapää ja Johanna Kompp

Suunvuoro

Käsillä oleva numero sisältää jälleen monipuolisen paketin tuoretta kielentutkimusta niin mennyttä kuin nykyisyyttä valottaen. Kirsi-Maria Nummila ja Minna Seppänen avaavat yhden historiallisen sanakirjan, Geitlinin Suomalais-latinaisen sana­kirjan (1883), taustaa. Olli Kuparinen sukeltaa artikkelissaan infinitiivimuotojen muutos­prosesseihin kolmen eriaikaisen aineiston valossa, ja Riikka Nissin tutkimuksen kohteena on erikois­sanaston rooli organisaatiomuutoksessa. Hilkka Paldaniuksen artikkelissa ja Henri Sato­kankaan havaintokirjoituksessa tarkasteltavana ovat koulumaailman tekstit. Henri Satokankaan havaintokirjoitus on viime vuonna järjestetyn kirjoitus­kilpailun voittaja. Kilpailu järjestettiin ensi kerran vuonna 2016, ja siihen osallistui pitkälti toista­kymmentä opiskelijaa tai vastavalmistunutta. Viimevuotisessa kilpailussa osallistujia oli huomattavasti vähemmän, mutta kaikki siihen lähetetyt kirjoitukset olivat korkea­tasoisia. Yksi kirjoituskilpailujen tavoitteista on ollut kasvattaa Virittäjän lukija­kuntaa, mutta se ei ole suinkaan niistä ainoa. Kielestä, sen käytöstä, kielen­tutkimuksesta ja tutkimuksen etiikasta on hyvä käydä julkista keskustelua muussakin kuin tutkimus­artikkeleiden muodossa. Oiva foorumi tällaiseen keskusteluun on Virittäjän Havaintoj­a ja keskustelua -osasto, jossa kilpailujen satoakin on julkaistu ja nyt julkaistaan. Osasto on kuitenkin vuosien ja vuosikymmenten aikana supistunut. Yksi syy lienee se, että h­avainto- ja keskustelukirjoituksia ei arvosteta tarpeeksi. Tilanne on ristiriitainen, sillä samaan aikaan kun paineet julkaista tutkimusartikkeleita korkeatasoisissa julkaisuissa ovat kasvaneet, olisi tärkeää julkaista myös lyhyitä kirjoituksia kielen ilmiöistä ja kielentutkimuksen tuloksista ja osallistua näin tieteelliseen keskusteluun. Kirjoituskilpailut ovat yksi keino, jolla Virittäjä pyrkii ylläpitämään tutkimukseen perustuvien tekstien lajikirjoa ja moniäänistä keskustelua. Kirjoituskilpailu on myös foorumi, jolla nuoret aloittelevat tutkijat ja opettajat voivat harjoitella tutkimukseen pohjaavaa kirjoittamista ja saada teksteistään asiantuntijapalautetta. Kirjoitus­kilpailujen kirjoitukset arvioineiden asiantuntijaryhmien puheenjohtajana on toiminut Yrjö Lauranto, ja viimevuotiseen arviointiryhmään kuuluivat Minna Jaakola ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta, Tommi Kurki Turun yliopistosta ja Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Heidän tarkoista ja osuvista huomioistaan on tehty tiivistelmä, ja kaikki osallistujat ovat saaneet kootun palautteen kirjoituksestaan. Virittäjä kiittää lämpimästi arviointiryhmän jäseniä sekä Koneen Säätiötä, jonka apuraha on mahdollistanut Laurannon kaksivuotisen panoksen lehden hanketoimittajana. Virittäjä haluaa pitää yllä perinteitä mutta myös uudistua ja laajentaa vaikutusalaansa. Siksi olemme käynnistämässä omaa blogia. Blogin tavoitteena on kertoa kielen­tutkimuksesta ja tutkimustuloksista populaaristi ja samalla houkutella lukemaan Virittäjässä julkaistuja artikkeleita ja muita kirjoituksia. Blogin kohderyhmänä ovat muut kuin suomen ja sen sukukielten tutkijat: kirjoitusten on tarkoitus puhutella monen­laisia kielestä ja kielentutkimuksesta kiinnostuneita lukijoita, kuten lukiolaisia ja aloittelevia suomen kielen opiskelijoita, äidinkielen- ja suomi toisena kielenä -opettajia, kääntäjiä ja myös toisten tieteen- tai ammattialojen edustajia. Blogin teknisen toteutuksen suunnittelu on jo loppusuoralla, ja tiedotamme Virittäjän lukijoille sähköpostitse sekä Facebook-­sivun ja verkkosivun kautta, kun blogi on avattu ja ensimmäiset blogi­kirjoitukset ovat luettavissa. Tässä numerossa kerromme myös viime vuoden lopussa toteutetun lukijakyselyn tuloksista. Kysely osoittaa, että Virittäjää luetaan ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä. Verkkolehti on vakiinnuttanut asemansa, ja esimerkiksi tiedonhaussa sitä pidetään painettua lehteä selvästi kätevämpänä. Moni kuitenkin edelleen arvostaa paperista lehteä, sillä ruutuajan jatkuvasti lisääntyessä on ilo välillä tarttua konkreettiseen esineeseen ja lukea tekstiä paperilta. Lukijakyselymme osoitti muun muassa sen, että Virittäjän kaikkein luetuinta sisältöä ovat artikkelit. Niiden taakse kätkeytyy pitkiä prosesseja. Keskeinen osa käsi­kirjoitusten hioutumisessa julkaisuvalmiiksi artikkeleiksi on arvioijilla, joista olennaisen ydinjoukon muodostaa Virittäjän toimitusneuvosto. Nyt onkin aika kiittää kuusi­vuotiskautensa päättäneitä jäseniä: Arto Anttilaa, Outi Duvallonia, Minna Jaakolaa, Matti Miestamoa, Taru Nordlundia, Renate Pajusalua, Marko Pantermölleriä, Marja-Leena Sorjosta, Minna Sunia ja Ulla Tiililää. Samalla on ilo toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenet: Vesa Jarva, Scott Jarvis, Leelo Keevallik, Niina Lilja, Liina Lindström, Krista Ojutkangas, Toini Rahtu, Mirja Tarnanen, Stefan Werner ja Jussi Ylikoski. Myös Virittäjän toimituksessa on tapahtunut muutoksia. Hanke­toimittajan määrä­aikainen tehtävä on tullut päätökseen, ja lisäksi maisteri Heidi Vepsäläinen on luovuttanut taloudenhoitajan tehtävät maisteri Irina Herne­aholle. Nykyinen toimitus kiittää lähtijöitä heidän merkittävästä työpanoksestaan.Non peer reviewe

Työnantajan odotukset, työntekijän vastuu ja työyhteisön tuki. Näkökulmia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ammatillisen suomen oppimiseen

The lack of (professional) Finnish language skills is often mentioned as preventing highly educated immigrants from gaining employment in Finland. At the same time, the supply of professional Finnish language courses for different professional fields is often very limited. The article studies how a work community employing highly educated immigrants can become more aware of language learning in the work place in addition to language classes. The viewpoints are based on an internet survey of members of the Helsinki Region Chamber of Commerce. The total number of responses was 144. According to the responses professional language seems to mean only professional vocabulary, and professional language skills are considered an attainment which should be worked towards outside of the work community. On the other hand, the responses point out that the work community may help the immigrant worker in many ways if the attitude to language learning is supportive.