Social Media Narratives as Political Fan Fiction in the 2016 U.S. Presidential Election

In the 2016 election, social media became an increasingly important site for building, transforming, and contesting political narratives. As part of this, the candidates and their supporters engaged in creating and sharing narratives that spanned from an imagined past to the present and onward to an anticipated future. This article examines the transformative processes that took place in social media around these narratives and how they were imbued with fantastic, larger-than-life heroic and villainous properties in a fashion similar to the process of producing fan fiction. Looking at how social media operated as a network of varied public imaginations, the article explores the distinct temporalities around Hillary Clinton, Bernie Sanders, and Donald Trump and explicates how different media logics influenced the ways that the past, the present, and the future were mobilized in narrative formations around each candidate

Epidemiology and clinical associations of human parechovirus and Ljungan virus

Human parechovirus (HPeV) and Ljungan virus (LV) are non-enveloped, single-stranded RNA viruses that form the genus Parechovirus in the family Picornaviridae. The interest in these viruses has notably increased over the past 15 years because of their strengthened associations to human and animal diseases. HPeV types 1 and 3 have been associated with more severe infections in young children, such as infections of the central nervous system (CNS) and sepsis-like disease. Rodent-infecting LV has been suggested to possess zoonotic potential and induce various human diseases. However, the proof for this remains lacking. This study aimed to describe the epidemiological features of HPeVs in Finland and in the Netherlands, to examine the connection between HPeV-induced infection and human diseases and to study the circulation of LV in Finland. The epidemiological analysis of stool samples, collected from 1996 to 2007, revealed that HPeVs are highly common in healthy Finnish children. HPeV was primarily detectable in children under 2 years of age. Altogether, 39% of the study participants tested positive for HPeV at least once during the study period. HPeVs circulated throughout the year, with a distinct seasonal peak in October-November. The results indicated that not only the previously described HPeV1 but also HPeV genotypes 3 and 6 circulate in Finland. Microneutralisation assays, which were set up to detect HPeV1 to 6, the most common genotypes in Europe, provided a deeper understanding of HPeV seroprevalence in the Finnish and Dutch populations. Seropositivity for HPeV1, 2 and HPeV4 to 6 was high and moderate in adults, in contrast to seropositivity for HPeV3, which was extremely low. The serological data demonstrate that HPeV types 1 to 6 might be even more prevalent than previously assumed. All six HPeV types circulate in Finland. In addition to HPeV detection in background populations, we presented the first cases of severe infection in neonates with HPeV4 and, subsequently, the first isolation of this genotype in Finland. Five hospitalised neonates with a sepsis-like disease in the fall of 2012 were positive for HPeV. Four of these children had HPeV4, indicating a potential small epidemic of this genotype, whereas one HPeV remained untyped. In addition, we detected HPeV3 in a neonate with suspected viral sepsis in October 2011 and another untyped HPeV in a child with symptoms corresponding to acute disseminated encephalomyelitis in May 2012. Following these findings, we promoted the addition of HPeV detection to routine diagnostics of young children. To extend the knowledge regarding other parechoviruses in Finland, we studied LV antibody prevalence in both humans and rodents. The seroprevalence detected for LV was 38% in humans and 18% in bank voles (Myodes glareolus). The observation of LV antibodies in humans is relatively high because LV has never been isolated from humans. These results suggest that an LV or LV-like virus, in addition to HPeVs, circulates frequently among human populations in Finland.Virusten aiheuttamat infektiot ovat yleisiä kaikissa ikäluokissa, mutta osa viruksista infektoi pääasiassa lapsia. Yksi tällainen viruslaji on ihmisen parechovirukset (HPeV), joka muodostaa parechovirusten suvun yhdessä jyrsijöitä infektoivan Ljungan viruksen (LV) kanssa. HPeV-infektioihin liittyy useimmiten lieviä hengitys- ja ruoansulatustiehytoireita, mutta niiden lisäksi HPeV voi aiheuttaa myös vakavampia yleis- sekä keskushermostoinfektioita vastasyntyneillä lapsilla. Tähän mennessä löydetyistä 16 HPeV-tyypistä kaksi, HPeV1 ja HPeV3, on aikaisemmin yhdistetty vakavampiin infektiotapauksiin. LV-infektiota on tähän mennessä havaittu vain jyrsijöillä, mutta sen on myös ehdotettu potentiaalisesti olevan zoonoottinen virus, joka saattaisi aiheuttaa vakavia tauteja myös ihmisissä. Väitöskirjatyössä osoitettiin, että HPeV on hyvin yleinen myös terveillä lapsilla. HPeV:n perimäaineksen, RNA:n, havaitsevalla testillä osoitimme, että virus esiintyy yleisesti alle kahden vuoden ikäisillä lapsilla. Vuosien 1997 2007 välisenä tarkasteluaikana suurin osa HPeV-löydöksistä painottui vuosittain syksylle. Näistä löydöksistä suurin osa oli HPeV-tyyppiä 1, mutta myös tyyppejä 3 ja 6 löytyi. Vasta-aineiden tunnistukseen perustuva testi osoitti, että vasta-aineet useita HPeV-tyyppejä vastaan ovat hyvin yleisiä suomalaisessa ja hollantilaisessa taustapopulaatiossa. Suurin osa tutkimuksen lapsista kehitti vasta-aineita yhden ja viiden vuoden välillä. Vasta-aineiden yleisyys vaihteli kuitenkin virustyyppien välillä. Aikuisikään mennessä lähes kaikilla henkilöillä oli vasta-aineita HPeV-tyyppejä 1 ja 2 vastaan, kun taas noin puolet aikuisista omasi vasta-aineita tyyppejä 4, 5 ja 6 vastaan. HPeV3-tyypin vasta-aineita havaitsimme vähän. Terveiden lasten lisäksi osoitimme, että vakavampia pienten lasten HPeV-tautitapauksia esiintyy myös Suomessa ja että HPeV tyyppi 4 on potentiaalisesti myös tällaisten tapausten aiheuttaja. Havaitsimme HPeV:n seitsemällä lapsella 85 vakavasti sairaasta lapsesta. Kuusi HPeV-positiivisista lapsista oli alle kolmen kuukauden ikäisiä ja heillä oli yleisinfektion oireita. Viisi lapsista oli sairaalahoidossa syksyllä 2012 ja neljällä näistä oli HPeV-tyyppi 4. Yhdellä vakavasti sairaista lapsista oli HPeV3 ja kahdella virustyyppi jäi selvittämättä. HPeV:n lisäksi tutkimme LV:n yleisyyttä ihmisissä ja metsämyyrissä virusta vastaan tuotettujen vasta-aineiden avulla. Testaamistamme ihmisistä 38% oli vasta-ainepositiivisia LV:sta vastaan, kun vastaava luku metsämyyrillä oli 18%. Tämä tulos on yllättävä, koska Ljungan virusta ei ole ikinä eristetty ihmisestä ja sen perusteella näyttää, että zoonottisen luonteen sijaan ihmisten keskuudessa saattaisi kiertää, joku oma vielä tuntematon LV tai sen kaltainen virus

Social Media Narratives as Political Fan Fiction in the 2016 U.S. Presidential Election

In the 2016 election, social media became an increasingly important site for building, transforming, and contesting political narratives. As part of this, the candidates and their supporters engaged in creating and sharing narratives that spanned from an imagined past to the present and onward to an anticipated future. This article examines the transformative processes that took place in social media around these narratives and how they were imbued with fantastic, larger-than-life heroic and villainous properties in a fashion similar to the process of producing fan fiction. Looking at how social media operated as a network of varied public imaginations, the article explores the distinct temporalities around Hillary Clinton, Bernie Sanders, and Donald Trump and explicates how different media logics influenced the ways that the past, the present, and the future were mobilized in narrative formations around each candidate.</p

Self-Sovereign Identity Ecosystems: Benefits and Challenges

Verifiable credentials, coupled with decentralized ledger technologies, have been potential providers of trustworthy digital identity for individuals, organizations, and other entities, and thus, potential enablers of trustful digital interactions. The rapid development of this technology—called self-sovereign identity (SSI)—and the ecosystems built around it have been fostered even more by the societal needs stemming from the current pandemic crisis, when governments, non-profit organizations, businesses, and individuals are working together on different aspects of SSI to enable mainstream adoption. In this study, we build on rich qualitative data gathered from SSI practitioners to give a fresh overview of the perceived benefits and challenges of SSI. The paper advances research on the domain of SSI adoption and provides valuable insights into the feasibility of SSI for practitioners both in the private and public sectors

Reaganized Rock: The 1983 Beach Boys Ban and the U.S. Culture Wars

In 1983, Ronald Reagan’s Interior Secretary, James Watt, decided that rock bands would not perform at the Independence Day celebration that year because they would “attract unwanted elements.” With the Beach Boys having played the event in the past, Watt suffered a backlash even from Reagan himself. In this article, I analyze the media discussions on the ideological undercurrents of how rock was defined as an idea by different people involved. I track rock’s transformation from being a target of a culture war, to the terrain for such a struggle, and finally to a tool for demonstrating ideological allegiances.</p

Epäonnistumisen poliittinen ideologia Disco Elysium -pelissä

Artikkeli tutkii poliittisten ideologioiden esittämistä Disco Elysium -pelissä (Viro 2019) epäonnistumisen tematiikan kautta. Virolaisen indie-peliyhtiö ZA/UM:n kehittämässä, fiktiiviseen maailmaan sijoittuvassa roolipelissä pelaajan tehtävänä on selvittää poliittisesti motivoitunut lynkkaus Revacholin kaupungin telakka-alueella. Tehtävää vaikeuttaa protagonistin ennen pelin alkua ottama humalaputki, jonka jäljiltä hän ei kykene muistamaan nimeään, persoonaansa tai edes maailmaansa. Artikkeli kysyy, miten absurdin humoristinen mutta synkkä peli rakentaa kuvauksia erilaisista poliittisista ideologioista (kommunismista, fasismista, kapitalismista ja sentrismistä) ja mahdollistaa pelaajan kanssakäymisen näiden ideologioiden kanssa epäonnistumisen kautta.Artikkeli pohtii epäonnistumista sekä pelimekaanisena että pelin maailmaan rakennettuna temaattisena elementtinä. Lähipeluun avulla se tuottaa analyysia pelin esittämästä maailmasta ja sen pelillisistä ratkaisuista ja kontekstualisoi sitten löydöksiään suhteessa pelin kehittäjien näkemyksiin työstään sekä pelin vastaanottoon kriitikoiden parissa. Artikkeli väittää, että pelimekaanisten ratkaisuidensa avulla peli esittää epäonnistumisen kautta näkemyksiä kuvailemistaan ideologioista ja rakentaa samalla laajempaa maailmankuvaa, jonka keskiössä on epäonnistumisen oma ideologisuus._____Disco Elysium and the political ideology of failure The article explores the portrayal of political ideologies in the video game Disco Elysium (2019) through the thematic of failure. Developed by an Estonian indie game company ZA/UM, the role-playing game sets player in a fictive world and tasks him with solving a politically motivated lynching at the industrial harbor district of the city of Revachol. The mission is hindered by the protagonist’s drinking binge prior to the start of the game, which has caused him to forget his name, persona and even his world. The article questions how the absurdly humorous and yet dark game constructs its depictions of political ideologies (communism, fascism, capitalism, and centrism) and enables the player to interact with these ideologies through the notion of failure.The article examines failure as both a game mechanical and a thematical element built into the game’s world. Through the method of close-playing, it produces analysis of the world produced by the game as well as its game mechanical decisions. It then contextualizes its findings in relation to the pronouncements of the game developers regarding their work as well as the game’s reception among critics in international gaming media. The article argues that through its game mechanical decisions, the game uses failure to create arguments regarding the political ideologies it depicts. It uses these arguments to create a wider worldview, at the heart of which lies an ideology of failure.</p

Epäonnistumisen poliittinen ideologia Disco Elysium -pelissä

Artikkeli tutkii poliittisten ideologioiden esittämistä Disco Elysium -pelissä (Viro 2019) epäonnistumisen tematiikan kautta. Virolaisen indie-peliyhtiö ZA/UM:n kehittämässä, fiktiiviseen maailmaan sijoittuvassa roolipelissä pelaajan tehtävänä on selvittää poliittisesti motivoitunut lynkkaus Revacholin kaupungin telakka-alueella. Tehtävää vaikeuttaa protagonistin ennen pelin alkua ottama humalaputki, jonka jäljiltä hän ei kykene muistamaan nimeään, persoonaansa tai edes maailmaansa. Artikkeli kysyy, miten absurdin humoristinen mutta synkkä peli rakentaa kuvauksia erilaisista poliittisista ideologioista (kommunismista, fasismista, kapitalismista ja sentrismistä) ja mahdollistaa pelaajan kanssakäymisen näiden ideologioiden kanssa epäonnistumisen kautta. Artikkeli pohtii epäonnistumista sekä pelimekaanisena että pelin maailmaan rakennettuna temaattisena elementtinä. Lähipeluun avulla se tuottaa analyysia pelin esittämästä maailmasta ja sen pelillisistä ratkaisuista ja kontekstualisoi sitten löydöksiään suhteessa pelin kehittäjien näkemyksiin työstään sekä pelin vastaanottoon kriitikoiden parissa. Artikkeli väittää, että pelimekaanisten ratkaisuidensa avulla peli esittää epäonnistumisen kautta näkemyksiä kuvailemistaan ideologioista ja rakentaa samalla laajempaa maailmankuvaa, jonka keskiössä on epäonnistumisen oma ideologisuus. &nbsp; Disco Elysium and the political ideology of failure &nbsp; The article explores the portrayal of political ideologies in the video game Disco Elysium (2019) through the thematic of failure. Developed by an Estonian indie game company ZA/UM, the role-playing game sets player in a fictive world and tasks him with solving a politically motivated lynching at the industrial harbor district of the city of Revachol. The mission is hindered by the protagonist’s drinking binge prior to the start of the game, which has caused him to forget his name, persona and even his world. The article questions how the absurdly humorous and yet dark game constructs its depictions of political ideologies (communism, fascism, capitalism, and centrism) and enables the player to interact with these ideologies through the notion of failure. The article examines failure as both a game mechanical and a thematical element built into the game’s world. Through the method of close-playing, it produces analysis of the world produced by the game as well as its game mechanical decisions. It then contextualizes its findings in relation to the pronouncements of the game developers regarding their work as well as the game’s reception among critics in international gaming media. The article argues that through its game mechanical decisions, the game uses failure to create arguments regarding the political ideologies it depicts. It uses these arguments to create a wider worldview, at the heart of which lies an ideology of failure