Työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen prosessit Paltamon työllisyyskokeilussa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Paltamon työllisyyskokeiluun työllistettyjen henkilöiden työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen prosesseja. Tutkimus perustui työterveyshuollossa työterveyslääkäreiden tekemään kuntoutusseurantaan (n=80) ja kuntoutusprosesseja (n=13) koskevaan aineistoon. Artikkeli on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Paltamon työllistämismallin 2009–2013 arviointitutkimuksen ja kuntoutusvaikutusten arviointia. Kuntoutusseuranta-aineistoa tarkasteltiin työterveyshuollon asiakkaiden toimintakykyongelmien, yksilöllisten asiakaspolkujen, työterveyshuollon toimenpiteiden, työkyvyn arvioinnin ja kuntoutusprosessien näkökulmista. Osalla työllistetyistä esiintyi useita fyysisen psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn ongelmia sekä kasautuneita työ- ja toimintakyvyn rajoitteita. Osa työllistetyistä ei selviytynyt työssä välityömarkkinoilla, vaikka he olivat olleet työnhakijoita avoimille työmarkkinoille. Kuntoutusprosesseista osa vaihtui eläkeprosesseiksi. Työkyvyn arviointi ja kuntoutus jäsentyivät asiakkaiden, työterveyshuollon, Työvoimatalon ja ylisektorisen yhteistyön rinnakkaisiksi ja laajeneviksi prosesseiksi.Peer reviewe

Asiakaslähtöisyys tavoitteena työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa

Artikkelissa tarkastellaan asiakaslähtöisyyden ilmenemistä työllistymistä edistävässä monialaisessa ja lakisääteisessä TYP-yhteispalvelussa työntekijöiden kuvaamana. TYP-palvelussa tavoitellaan henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja asiakaslähtöisyyttä. Millä tavoin asiakaslähtöisyys ilmenee työntekijöiden kuvauksissa TYP-palvelun asiakastyössä? Tutkimuksen aineistona ovat kuuden TYP-verkoston työntekijöiden 19 teemahaastattelua. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin käsitteitä järjestys ja muutos sekä asiakkaan tilanne ja asiakkuus. Tutkimuksessa jäsentyi kolme työorientaatiota: asiakaslähtöinen, organisaatiokeskeinen ja toimenpidekeskeinen työote. Lakisääteisyys ja velvoittavuus ohjasivat palvelua organisaatio- ja toimenpidekeskeisyyteen. Asiakaslähtöisyys esiintyi asiakkaan prosessin tukemisena, organisaatiokeskeisyys palvelukokonaisuuden turvaamisena ja toimenpidekeskeisyys valintoina palvelukonseptista. TYP-palvelu tuotti yhteistyöhön järjestystä ja muutosta. Asiakaslähtöisyys toteutui suurelta osin toimenpidekeskeisen työorientaation rinnalla.Peer reviewe

Social Rehabilitation Through a Community-Based Rehabilitation Lens : Empowerment, Participation and Inclusion of the Elderly Long-Term Unemployed in the Re-employment Process

This research examined social rehabilitation in the context of the components of community-based rehabilitation (CBR) through the experiences of elderly long-term unemployed in the re-employment process in Finland. Two questions were posed: ‘What kinds of experiences do the elderly long-term unemployed have of social rehabilitation?’ and ‘What can the key components of CBR—empowerment, participation and inclusion—offer for the re-employment process?’ We analysed social rehabilitation through the experiences of 15 elderly long-term unemployed individuals who had been employed in the intermediate labour market, and results showed they had experienced social rehabilitation in diametrically opposed ways, both positive and negative. The positive experiences included hopefulness, partnership, and re-employment, while a negative outlook, being left alone in the workplace community, and exclusion from the labour market were found amongst the negative experiences. Based on the results, we built a practical model of social rehabilitation, which we called the EPI model.Peer reviewe

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset - lähtötason tilanne 2009-2010: työllisyys, terveys ja hyvinvointi : Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus 2009-2013

Työtä kaikille -kokeiluhank

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.Peer reviewe