Tilapäishoidosta tukea perheelle : kehitysvammaisten lasten vanhempien kokemuksia tilapäishoidosta

Kehitysvammaisten laitosasumista ollaan lakkauttamassa ja heidän kotona asumistaan pyritään tukemaan eri tavoin. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kukaan ei enää asu laitoksessa. Tilapäisasuminen on keino, jolla voidaan tukea vanhempien jaksamista kehitysvammaisen lapsen kanssa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tilapäishoidossa olevien kehitysvammaisten lasten vanhempien kokemuksia heidän lapsensa hoidosta sekä heidän saamastaan vanhemmuutensa tuesta lahtelaisessa palvelukodissa. Tutkimuksemme tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon sekä vanhempien vanhemmuuden tukemisen kehittämisessä palvelukodissa. Opinnäytetyön kohteena oli eräs lahtelainen palvelukoti kehitysvammaisille lapsille. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja materiaali kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelut tehtiin kahdelle palvelukodin asiakkaina olevalle perheelle. Haastattelun teemat olivat lapsen saama hoito, vanhemmuuden tukeminen hoitohenkilökunnan osalta, vanhemmuuden tukemisen kehittäminen hoitoyksikössä sekä lapsen tilapäishoidon kehittäminen. Saatu materiaali analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen perusteella vanhemmat ovat hyvin tyytyväisiä lastensa saamaan tilapäishoitoon sekä vanhemmuuden tukemiseen palvelukodilla. Parannettavaa palvelukodilla on yhteistyön kehittämisessä. Vanhemmat kokivat, etteivät aina saaneet riittävästi tietoa lapsensa tilapäishoidon sujumisesta. Vanhemmat toivat myös esille, että haluaisivat enemmän yhteisiä hetkiä henkilökunnan kanssa, jolloin keskustella tilapäishoidon suunnittelusta sekä sen toteutumisesta.The residential treatment for people with developmental disabilities is intended to be discontinued and their living at home is intended to be supported in many different ways. The goal is that by the year 2020 no one will be living in institutions. Temporary care is a way to support parents’ ability to take care of their child with developmental disabilities. The purpose of this bachelor’s thesis was to describe the experiences of parents with disabled children about the care of their child and support for their parenting in a nursing home in Lahti. The aim of our study is that the results can be utilized in the improvement of temporary care for disabled children and supporting of parenting. The target of this thesis was a nursing home for children with developmental disabilities in Lahti. This study is a qualitative research and the material was gathered with theme interviews. Two families from the nursing home were interviewed. The themes of interview were child’s care, supporting of parenting by the nurses, the development of supporting of parenting in the unit and temporary care. The gathered material was analyzed inductively. The results of the study show that parents were very satisfied with the care of their child and supporting of parenting in the nursing home. The co-operation between parents and nurses could be better. Parents thought that they didn’t always get enough information about the temporary care of their child. They also brought up that they would like to have more moments with the nurses to discuss planning and how to accomplish it

Editorial : Wastewater management and resource recovery

acceptedVersionNon peer reviewe

Circular economy through enhanced treatment of municipal wastewaters

2nd Bioeconomy Congress, 12-13th September 2017, University of Hohenheim, Stuttgart, Germany201

Deanuleagi eanadatdikšun- ja geavahanplána. Biesjohka – Nuvvos.

Láidehus Ohcejoga gielda lea maŋimuš jagiid áigge ožžon máhcahaga ássiin, báikkálaš fitnodatdoalliin ja turisttain Deanugeainnu johkaeanadaga savvomis ja lassánan ealgabárteváras geainnu alde. Gielda álggahii geassemánus 2017 Min eanadat -leaderfidnu. Oassin fidnus mearridedje gárvvistit guhkes áigegaskka eanadaga dikšun- ja doaibmabidjoplána Biesjoga ja Nuvvosa gaskii. Gielda diŋgui plánejeaddji Marika Koskiniemis doaibmabidjoplána ja goasttádusrehkenastima dikšuma vuollásaš čuozáhagain suoidnemánus 2017. Go plánaguovllus badjánii beroštupmi luonddusuodjalanlága 32 §:a mielde riikkaviidosaččat árvvolaš eanadatguovllu vuođđudeapmái, lea om. plána dievasmahttonjagi 2018 eanadatdikšun- ja geavahanplánan Lappi ealáhus-, johtalus ja birasguovddážis (Lappi EBI-guovddáš). Plána mihttomearrin lea movttiidahttit gili olbmuid maiddái boahttevaš jagiin iežas kultureanadagastis guhkes áigegaskka dikšumii. Plána leat ruhtadan Davimus Lappi leader rs, Ohcejoga gielda, Lappi EBI-guovddáš ja Birasministeriija. Dikšun- ja geavahanplánii leat válljejuvvon ovttasbargguin gili olbmuiguin, gielddain, EBI-guovddážiin ja Meahciráđđehusain eanadaga ja kulturhistorjjá dáfus dehálaččamus čuozáhagat. Fárrui leat váldo áhpásmuhttinanu ja turismma ovddideami dáfus dehálaš čuozáhagat. Plánas evttohuvvon doaibmabidjoevttohusat leat ávžžuhusat. Dat eai čana eanaoamasteaddji ja buot doaimmaid vuođđun lea eaktodáhtolašvuohta. Eanadaga sáhttá divvut lassin gieldda doaimma bokte dahje eaktodáhtolaš bargguid ordnemiin, muhto ovdal bargguid álggaheami ohccojuvvo álo eanaeaiggáda lohpi. Go almmolaš geaidnoguovlu rádjašuvvá ássojuvvon giddodahkii, sohppojuvvojit vejolaš geaidnoguovllu njáskamat giddodatoamasteaddjiin. Plána mihttomeriid ollašuvadettiin giliin loaktá boahttevuođasge ja dat geasuhit ássanbirasin. Dál eanadatdikšun- ja geavahanplána gárvvásmuvadettiin lea Deanuleagi guvlui vejolaš vuođđudit luonddusuodjalanlága 32 §:s oaivvilduvvon eanadatdikšunguovllu. Álgaga eanadatdikšunguovllu vuođđudeapmái lea dahkan Gáregasnjárgga gilisearvi ođđajagimánus 2018 dainna eavttuin, ahte eanaoamasteaddjit váldet fidnu vuostá miehtemielalaččat. Jus gielda dahká evttohusa eanadatguovllu vuođđudeapmin, ordne Lappi EBI-guovddáš vuođđudeamis eanaoamasteaddjiide sihke báikkálaš ja eanagottálaš doaibmiide gullanjorrosa. Miehtemielalaš mearrádusa oažžumii guovddážis lea, ahte vuođđudanbargu ovdána oiddolaččat báikkálaš dásis. Virggálaš sajádat fállá vejolašvuođa ohcat dikšumii ruhtadeami. Stáhtusa sáhttá maiddáiávkkástallat guovllu turismačuozáhagaid márkanastimis. Plánaguovlu gullá ollásit sámediggelága 4 §:a čuovvu sámiid ruovttuguvlui, gos sápmelaččain lea gielas ja kultuvrras guoskevaš iešstivrejupmi vuođđolága 121 § mielde. Luonddusuodjalanlága 32 §:s oaivvilduvvon eanadatdikšunguovllu vuođđudeapmi ii buvtte eanaoamasteaddjái vuoigatvuođaváikkuhusa ráddjejumiid eatnamiid, vuvddiid dahje čázádagaid ávkkástallamii. Huksen guovllus dáhpáhuvvá ain fámus lean Gáregasnjárgga oasseoppalašláva ja gieldda huksenortnega mielde. Boazodoalu, meahásteami ja guollebivddu sáhttá hárjehit ovddeš vuogi mielde vb. láhkaásaheami mielde. Lappi EBI-guovddáš ja gielda lea ordnen jagi 2017 áigge guovllus rávvema, vai eanaoamasteaddjit ja ráhkadusaid hálddašeaddjit sáhtte boahttevuođas ohcat doarjaga eanadatdikšunbargui ja ráhkadusaid divvumii. Dán plánas ovdan buktojuvvon doaibmabijuid sáhttá lassin ohcat eanadatdikšunguovllu vuođđudeami maŋŋá sierra eanadatdikšunruđa Lappi EBI-guovddážis

Tenonlaakson maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma. Piesjoki - Nuvvus.

Utsjoella Norjan ja Suomen rajalla virtaava Tenonlaakso on yksi Suomen kauneimmista jokilaaksoista. Maisemankuvaa leimaavat jokilaakson tasanteille syntyneet saamelaiskylät, joiden puoliavoimissa pihapiireissä on sopusuhtaisesti uutta ja sodalta säästynyttä vanhaa rakennuskantaa.Vaikuttavimmat maisemat avautuvat tunturien kupeesta ja Tenojoelta käsin, joka on toiminut ikiaikaisena kulkureittinä määritellen niin kylien sijoittumisen kuin lohipatojen paikan. Elinkeinoista maisemassa näkyy lohenkalastuksen lisäksi poronhoito, karjatalous, poroheinän ja rehun tuotto sekä pienimuotoinen kalastusmatkailu. Valtakunnallisissa luokituksissa suunnittelualue on vahvistettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi vuonna 1995. Dalvadaksen kylä ja osa Nuvvuksen kylää on lisäksi luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuonna 2009. Saamelaisessa kulttuurissa maiseman arvottaminen on vierasta ja kulttuurille on luonteenomaista, ettei maisemaan jätetä näkyviä jälkiä. Arvokkaaksi koetaan koko elinpiiri, mutta erityisesti alueet, jotka ovat suotuisia perinteisten elinkeinojen harjoittamisen näkökulmasta. Maiseman hyvyys ja kauneus liittyyvätkin vahvasti siihen, kuinka suotuisa alue on asua ja saada leipä. Tämä suunnitelma on yhdessä kyläläisten kanssa tehty kartoitus alueen maisema-arvoista ja hoidettavista kohteista. Suunnittelun aikana pohdittiin mitä muutoksia maisemassa on tapahtunut elinkeinojen ja ilmaston muuttuessa sekä mikä on Tenonlaakson maisemassa säilyttämisen arvoista. Tämän jälkeen on sovittu hoidettavista kohteista, pohdittu sopivia hoitotapoja, tehty kustannuslaskelmia ja kartoitettu taloudellisia tukimahdollisuuksia. Maiseman – oman asuinympäristön – viihtyisyydestä huolehtiminen koettiin kyläyhteisöissä tärkeänä. Elinkeinojen tukemisen, maisemanhoidon sekä rakennusten ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvien rakennelmien säilyttämisen nähtiin tukevan lisäksi paikallista kulttuuri-identiteettiä. Nyt maisemanhoito- ja käyttösuunnitelman valmistuttua voidaan alueen maisemaa hoitaa pitkäjänteisesti ja yhteisillä periaatteilla. Kylämaisemien hoidossa kullakin maanomistajalla on vastuu omien maidensa osalta ja maisemanhoito on luonnollisesti vapaaehtoista.Työtä jatketaan myös kunnan käynnistämässä Utsjoen kulttuuri maisemat näkyviksi –Leader-hankkeessa. Jatkossa suunnittelualueelle on mahdollista perustaa luonnonsuojelulain 32 §:n mukainen maisemanhoitoalue, joka sai marraskuussa 2018 tehdyn kyselyn perusteella tukea kyläläisiltä.Virallinen asema mahdollistaa kylien tekemistä tunnetuksi ja tarjoaa mahdollisuuden hakea hoitoon tukea ympäristöministeriöstä. Maanomistajat voivat hakea rahoitusta maisemanhoitoon lisäksi maatalouden ympäristötuen kautta. Kylien rakennusperinnön säilyttämiseen ja kunnossapitoon on mahdollista hakea avustusta Lapin ELY-keskuksesta ja Museovirastosta. Maisemanhoitoalueen perustaminen ei tuo oikeusvaikutteisia lisärajoituksia maiden, vesien tai metsien käyttöön. Rakentaminen tapahtuu edelleen Karigasniemen osayleiskaavan ja kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Suunnitelman on rahoittanut Leader Pohjoisin Lappi, Utsjoen kunta, Lapin ELY-keskus ja ympäristöministeriö

Cathodic biofilms – A prerequisite for microbial electrosynthesis

Cathodic biofilms have an important role in CO2 bio-reduction to carboxylic acids and biofuels in microbial electrosynthesis (MES) cells. However, robust and resilient electroactive biofilms for an efficient CO2 conversion are difficult to achieve. In this review, the fundamentals of cathodic biofilm formation, including energy conservation, electron transfer and development of catalytic biofilms, are presented. In addition, strategies for improving cathodic biofilm formation, such as the selection of electrode and carrier materials, cell design and operational conditions, are described. The knowledge gaps are individuated, and possible solutions are proposed to achieve stable and productive biofilms in MES cathodes.publishedVersionPeer reviewe

The effects of digestate pyrolysis liquid on the thermophilic anaerobic digestion of sewage sludge — Perspective for a centralized biogas plant using thermal hydrolysis pretreatment

The use of pyrolysis process to valorize digestate from anaerobic digestion (AD) of municipal sewage sludge for biochar production was piloted in a central biogas plant. The pyrolysis also generates pyrolysis liquid with high organics and nutrient contents that currently has no value and requires treatment, which could potentially be done in AD. As the pyrolysis liquid may contain inhibitory compounds, we investigated the effects of adding the pyrolysis liquid on AD of sewage sludge and thermal hydrolysis pretreated sewage sludge (THSS) simulating the full-scale centralized biogas plant conditions. In batch assays, the pyrolysis liquid as such did not produce any methane, and the 1% and 5% (v/w) shares suppressed the methane production from THSS by 14–19%, while a smaller decrease in methane production was observed with sewage sludge. However, in the semi-continuous reactor experiments, pyrolysis liquid at a 1% (v/w) share was added in sewage sludge or THSS feed without affecting the methane yields or digestate characteristics. The laboratory results indicated that pyrolysis liquid can be treated in AD, while extrapolating the results to the centralized biogas plant indicated minor increase in the overall methane production and an increased potential for ammonium recovery. © 2022 The Author(s

Catalyzing the circular economy of critical resources in a national system : Case study on drivers, barriers, and actors in nutrient recycling

Cycling of nutrients, such as phosphorus (P) and nitrogen (N), is essential for all life: Nutrients are crucial for securing societies’ food systems and valuable raw materials for industrial processes. Recycling nutrients from various side and waste streams instead of virgin nutrients has attracted considerable interest in the society, particularly as geopolitical and epidemic issues have caused many nations to reconsider how they ensure flows of critical resources by increasing the Circular Economy (CE) principles. This study examines what drivers and barriers catalyze nutrient circulation in national settings, requiring diverse actors to support intentional nutrient recycling. By taking multidisciplinary and ecosystem approaches, we examine diverse sociotechnical drivers and barriers and the actor ecosystem involved. We conduct an extensive qualitative case study on nutrient circulation (P and N) in a Finnish context, analyzing over 150 documents and interviewing over 20 diverse actors (from diverse companies through ministries to farmers) involved in nutrient recycling, from biowaste through agricultural biomasses and sludge from municipal wastewater treatment plants. Our study 1) generates an ecosystem actor map uncovering diverse actors enabling nutrient recycling in society; and 2) exposes technological, business, organizational, regulatory, linguistic, visual, and psychological drivers and barriers shaping nutrient circulation. It explains the sociotechnical preconditions for different actor/stakeholder groups to adopt and advocate circular economy (CE) principles for nutrient recycling, which are generalizable to other critical resources. The study contributes to CE research and advises practitioners by providing a comprehensive catalyst toolbox to advance nutrient circulation and facilitate its acceptability and diffusion.publishedVersionPeer reviewe

Sound mining in the North : a guide to environmental regulation and best practices supporting social sustainability

Julkaistu versi

Effects of mesophilic and thermophilic anaerobic digestion of sewage sludge on different polymers : Perspectives on the potential of the treatment to degrade microplastics

Sewage sludge is produced during municipal wastewater treatment and can be further treated to be used for soil applications due to its high nutrient and carbon content. Anaerobic digestion is often used to manage sewage sludge. However, sewage sludge has a high load of microplastics that can be transferred to the soil, causing a burden to the environment. Some researchers suggest that anaerobic digestion could be used as a method to remove microplastics from sewage sludge, while others have shown the opposite. In this study, a variety of commodity polymers (LLDPE, HDPE, PP, PS, PET, uPVC, PA66 and SBR) are tested under mesophilic (35 °C) and thermophilic (55 °C) anaerobic digestion to evaluate their degradation after the process. As 1 mm thick sheets of polymers were used, in terms of diffusion they were considered to correspond to microplastics. Different characterization methods were used to access the visual, chemical, mechanical and thermal changes caused by anaerobic digestion. The results showed evidence of polymer degradation, for example, surface smoothening of LLDPE, HDPE and PP, embrittlement of PS and uPVC, hydrolysis of PET, plasticization of PA66, and surface cracking of SBR. However, although some changes in properties happened, anaerobic digestion could not comprehensively degrade the studied polymers. Therefore, this study suggests that anaerobic digestion of sewage sludge, at the conditions tested, is not able to be used as a method to eliminate microplastics from the sewage sludge before it is added to the soil.Peer reviewe