Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet – lakisääteiset turvaamiskeinot

Julkaisu tarjoaa tietoa uhanalaisten luontotyyppien suojelusta ja sen kehittämistarpeista lainsäädännön keinoin. Selvitys keskittyy nykyiseen lainsäädäntöön, etenkin luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakeihin, joiden nojalla on säilytettävä tiettyjä laeissa lueteltuja luontotyyppejä. Lisäksi on tarkastelu joitakin muita luontotyyppien turvaamiskeinoja kuten Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Julkaisussa on kuvattu lakisääteisen luontotyyppisuojelun nykytilanne. Luonnonsuojelulain 29 §:n luontotyyppien rajauspäätöksiä on tehty n. 2 100 hehtaarille. Metsälain 10 §:n erityisen tärkeitä elinympäristöjä on löydetty n. 160 600 ha. Lisäksi METSO-ohjelmassa on rauhoitettu vajaat 13 700 ha puustoisia elinympäristöjä ja tehty ympäristötukisopimuksia n. 7 500 ha:lle. Vastaavaa pinta-alatietoa ei ole saatavissa vesilain 2 luvun 11 §:n nojalla suojeltavista pienvesityypeistä. Julkaisussa on tarkasteltu em. säädösten vaikuttavuutta luontotyyppien suojelussa. Tähän perustuen on tehty sekä luontotyyppikohtaisia että yleisempiä kehittämisehdotuksia säädösten ekologisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Useiden luonnonsuojelulain luontotyyppien ja metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritelmiin on ehdotettu muutoksia ja täsmennyksiä. Selvityksen perusteella luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain turvattaviin elinympäristöihin ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 15 uhanalaista kallioiden, metsien, soiden, tunturien ja Itämeren luontotyyppiä. Julkaisussa on tarkasteltu myös joitakin luontotyyppejä, joiden turvaaminen on kiireellistä, mutta jotka eivät laajuutensa, uhkiensa moninaisuuden tai muun syyn vuoksi sovellu nykyisen kaltaisen lakisääteisen luontotyyppisuojelun kohteiksi. Näiden luontotyyppien tilan parantamiseksi on ehdotettu useita toisiaan täydentäviä keinoja. Uhanalaisten luontotyyppien yleistä painoarvoa lisäävänä keinona on tuotu esiin niiden kirjaaminen luonnonsuojelulakiin ja -asetukseen vastaavalla tavalla kuin uhanalaiset lajit. Julkaisussa käsitellyistä luontotyypeistä on esitetty runsaasti luonnontieteellistä taustatietoa niiden tilasta, ominaispiirteistä ja esiintymisestä Suomessa

Puruveden Hummonselän rantaluontotyypit ja rantakasvillisuus

Raportti on osa FRESHABIT Life IP hankkeen laajaa A6 toimenpidettä, jossa on tehty kartoituksia ja mallinnuksia tiettyjen kirkasvetisten järvien vedenalaisesta luonnosta. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa työssä selvitettiin, mitkä rantaluontotyypit liittyvät kartoitettuihin vedenalaisiin luontotyyppeihin Puruveden Hummonselällä ja mitä rantaluontotyyppejä tarkastelualueella esiintyy. Maastossa määritettiin kunkin vesikasvillisuuden tutkimusalan kohdalta niiden rantaluontotyyppi (sekä kansallinen että luontodirektiivin mukainen Natura 2000 luontotyyppi) ja tarkasteltiin rantavyöhykkeen kasvillisuutta, sekä tehtiin kasvillisuusnäytealoja rantakasvillisuuden runsaussuhteiden selvittämiseksi. Selvityksestä on hyötyä rantaluonnon pitkän aikavälin muutosten seurannassa. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota rantaluhtiin. Luhdat ovat lahtien pohjukoiden luontaista suokasvillisuutta, joka on riippuvainen järven pintaveden tasosta ja veden korkeuden vaihtelusta. Luhtien läpi kulkee vesiä yläpuoliselta valuma-alueelta, ja ne toimivat luontaisesti näiden vesien biosuodattimina. Hummonselän rantaluhtien yläpuolisten valuma-alueiden tummat ravinnepitoiset vedet laskevat tavallisesti leveitä valtaojia pitkin luhtien läpi suoraan järveen. Luhtia ja niiden reunusten puustoisia soita on ojitettu paikoin kuivatusmielessä tai luhtien läpi kulkee ainakin yksittäisiä ojia. Ojitukset ovat kuivattaneet luhtia, mikä saa aikaan umpeenkasvua kuten pensoittumista ja puustoittumista. Jo yksittäiset ojat riittävät muuttamaan luhdan kasvillisuutta ja hydrologiaa. Hankkeessa selvitettiin lisäksi miten avointen ja puustoisten rantaluhtien kasvillisuutta voidaan tyypitellä erilaisin kaukokartoitusmenetelmin. Vääräväri-ortoilmakuva soveltuu hyvin puustoisten ja avointen luhtien paikantamiseen ja karkeaan kuviointiin. Tarkempi luontotyypin määrittely ja luhtakasvillisuuden kartoitus edellyttävät maastotarkistuksia, drone-kuvia/videoaineistoa tai mieluiten näiden yhdistelmää. Hieman yllättäen tarkka vedenkorkeusmalli tarjosi parhaan keinon visualisoida nopeasti potentiaalisia luhta- ja tulvametsäkohteita. Tämä perustuu osin siihen, että Saimaan tulvadynamiikka on tunnettu hyvin jo pitkään. Maastotarkastelussa Hummonselän rantojen luhtaluonto osoittautui hyvin monimuotoiseksi. Rehevien lahtien pohjukoissa on ruokoluhtaa, ruoholuhtaa, saraluhtaa, ruoho- ja saraluhtaa, osmankäämiluhtaa, kastikkaluhtaa sekä pensasluhdista suomyrttiluhtia ja pajuluhtia. Luhtien yhteydessä on myös muita rantasoita, kuten nevoja ja rämeitä sekä erilaisia luhtaisia sekatyyppejä. Puustoiset luhdat ovat Hummonselän rannalla harvinaisia, laajojen avoluhtien laidoissa on pienialaisesti etenkin koivuluhtia. Tervaleppäluhtaa tavattiin vain yhdeltä kuviolta. Erikoisuutena Hummonselän rannoilta löydettiin useita pienialaisia suomyrttiluhtia. Suomyrttiluhta on luokiteltu uhanalaiseksi vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa. Selvitys tuotti uutta tietoa suomyrttiluhtien levinneisyydestä ja niille tyypillisestä kasvillisuudesta Järvi-Suomessa. Nopeasti tehty rantaluonnon kartoitus osoitti Hummonselällä olevan hyvin monimuotoisen rantaluonnon, jonka lajisto- ja luontotyyppiarvot liittyvät kirkasvetiseen niukkaravinteiseen järveen. Tarkempi rantaluonnon kartoitus ja lajistoselvitys olisi tarpeen tehdä koko Puruveden Natura-alueella. Tietoja ranta- ja vesiluonnosta tarvitaan tulevaisuudessa Puruveden Natura 2000 alueen tilan seurannassa. Puruveden Hummonselän valuma-alueella on ojitettuja soita, joista monet sijaitsevat pohjavesialueilla. Näiden metsäojitettujen soiden käsittelyssä ja vesiensuojelussa tulee olla erityisen tarkkana, etenkin kunnostusojitusten yhteydessä. Valuma-alueella tehtävät kunnostusojitukset ja suometsien hakkuut edellyttävät Natura-arviointia. Ne vaikuttavat todennäköisesti suoraan haitallisesti Natura-luontotyypin karut kirkasvetiset järvet suojelutasoon Hummonselällä ja laajemminkin Puruvedellä. Kaikki vesien tilaa parantavat toimet tulee hyödyntää valuma-alueella. Mahdollisuudet ennallistaa valuma-alueen metsäojitettuja soita ja ojitettuja luhtia (mukaan lukien luhdat, joiden läpi johdettu vesiä) pitää selvittää ja ennallistamissuunnitelmia sekä käytännön toteutusta tulee edistää nopeasti

Ympäristönsuojelulain toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi

Hankkeessa toteutettiin ympäristönsuojelulain (527/2014) toimivuus- ja vaikuttavuusarvioin-ti, jossa selvitettiin kyselyillä ja haastatteluilla eri tahojen näkemyksiä lain uudistuksista. Selvityksen perusteella myönteisinä asioina on koettu muun muassa lupahakemusten laatua ja tiedonkulkua parantaneet ennakkotapaamiset, turvetuotannon sijoituspaikan luonnonar-vojen parempi huomioiminen lupaharkinnassa, valvonnan perustellumpi kohdistuminen ja yhdenmukaistuminen riskiperusteisuuden ja maksullisuuden myötä sekä mahdollisuus maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyyn. Myös lupamääräysten tarkistamismenettelystä luopuminen on otettu pääasiassa myönteisesti vastaan erityisesti kunnissa ja toiminnanhar-joittajien keskuudessa. Menettelyt ovat uudistusten myötä osin nopeutuneet. Selvityksestä käy ilmi, että ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen nähdään erittäin tärkeänä menettelyitä kehitettäessä. Sama koskee myös osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia sekä niihin liittyvää haitankärsijöiden asemaa. Nämä näkökohdat tulee huomioida entistäkin selkeämmin jatkossa ympäristönsuojelulain¬säädäntöä kehitettäessä. Muita kehitettäviä asioita ovat muun muassa lupamääräysten tarkistamis¬menettelyn palauttaminen tarkemmin määriteltävissä tapauksissa, jälkivalvonta¬menettelyiden tukeminen palvelemaan paremmin haitankärsijöitä sekä valvontamaksujen tarkistaminen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Physical activity from adolescence to young adulthood : patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time

BackgroundLongitudinal studies demonstrate an average decline in physical activity (PA) from adolescence to young adulthood. However, while some subgroups of adolescents decrease activity, others increase or maintain high or low activity. Activity domains may differ between subgroups (exhibiting different PA patterns), and they offer valuable information for targeted health promotion. Hence, the aim of this study was to identify PA patterns from adolescence to young adulthood; also to explore the associations of (i) changes in PA domains and in sedentary time, (ii) sociodemographic factors, and (iii) self-rated health with diverging PA patterns.MethodsThe observational cohort study data encompassed 254 adolescents at age 15 and age 19. K-means cluster analysis for longitudinal data was performed to identify participant clusters (patterns) based on their accelerometry-measured moderate-to-vigorous PA (MVPA). Logistic regressions were applied in further analysis.ResultsFive PA patterns were identified: inactivity maintainers (n=71), activity maintainers (n=70), decreasers from moderate (to low) PA (n=61), decreasers from high (to moderate) PA (n=32), and increasers (n=20).At age 15, participation in sports clubs (SC, 41-97%) and active commuting (AC, 47-75%) was common in all the patterns. By age 19, clear dropout from these activities was prevalent (SC participation mean 32%, AC 31-63%). Inactivity maintainers reported the lowest amount of weekly school physical education.Dropout from SC - in contrast to non-participation in SC - was associated with higher odds of being a decreaser from high PA, and with lower odds of being an inactivity maintainer. Maintained SC participation was associated with higher odds of belonging to the decreasers from high PA, and to the combined group of activity maintainers and increasers; also with lower odds of being an inactivity maintainer. Maintenance/adoption of AC was associated with decreased odds of being an inactivity maintainer. Self-reported health at age 19 was associated with the patterns of maintained activity and inactivity.ConclusionsPA patterns diverge over the transition to adulthood. Changes in SC participation and AC show different associations with diverging PA patterns. Hence, tailored PA promotion is recommended.Peer reviewe

Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus

peerReviewe

Health promotion activities of sports clubs and coaches, and health and health behaviours in youth participating in sports clubs: the Health Promoting Sports Club study

Introduction: Sports clubs form a potential setting for health promotion, but the research is limited. The aim of the Health Promoting Sports Club (HPSC) study was to elucidate the current health promotion activities of youth sports clubs and coaches, and to investigate the health behaviours and health status of youth participating in sports clubs compared to non-participants.Methods and analysis: The study design employs cross-sectional multilevel and multimethod research with aspirations to a prospective cohort study in the next phase. The setting-based variables at sports clubs and coaching levels, and health behaviour variables at the individual level, are investigated using surveys; and total levels of physical activity are assessed using objective accelerometer measurements. Health status variables will be measured by preparticipation screening. The health promotion activity of sports clubs (n=154) is evaluated by club officials (n=313) and coaches (n=281). Coaches and young athletes aged 14-16 (n=759) years evaluate the coaches' health promotion activity. The survey of the adolescents' health behaviours consist of two data sets-the first is on their health behaviours and the second is on musculoskeletal complaints and injuries. Data are collected via sports clubs (759 participants) and schools 1650 (665 participants and 983 non-participants). 591 (418 athletes and 173 non-athletes) youth, have already participated in preparticipation screening. Screening consists of detailed personal medical history, electrocardiography, flow-volume spirometry, basic laboratory analyses and health status screening, including posture, muscle balance, and static and dynamic postural control tests, conducted by sports and exercise medicine specialists.Ethics and dissemination: The HPSC study is carried out conforming with the declaration of Helsinki. Ethical approval was received from the Ethics Committee of Health Care District of Central Finland. The HPSC study is close-to-practice, which generates foundations for development work within youth sports clubs.</p