Ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot tasogeometriassa:opetuskokeilu van Hielen opetusmenetelmän mukaan

Tiivistelmä. Työelämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavia taitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot. Joillakin tutkintoon valmistuneista opiskelijoista on puutetta näissä taidoissa. Ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot ovat tulevaisuuden taitoja, joita tässä tutkielmassa tarkastellaan tasogeometrian opettamisen yhteydessä. Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa van Hielen opetusmenetelmää hyödyntävä matematiikan opetuskokonaisuus tasogeometrian alueella. Tutkielman tehtävänä oli selvittää van Hielen opetusmenetelmän ja tulevaisuuden taitojen välistä yhteyttä. Osana tutkielmaa pidettiin van Hielen opetusmenetelmän mukainen opetuskokeilu alkuopetusluokassa. Tutkielmassa selvitettiin, miten van Hielen opetusmenetelmä tukee ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja sekä sitä, miten ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot näkyvät van Hielen opetusmenetelmässä käytännössä. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään aluksi ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoihin. Nämä ovat tutkielman yläkäsitteinä eli ne liittyvät muihin teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin asioihin oleellisesti. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään lisäksi van Hielen teoria ja opetusmenetelmä, luodaan katsaus alakoulussa 1.8.2016 voimaan astuviin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulevaisuuden taitojen ja tasogeometrian osalta 1.–2. luokilla sekä tasogeometriaan. Tutkielman empiirinen osuus eli opetuskokeilu on luonteeltaan etnografinen toimintatutkimus. Opetuskokeilu van Hielen opetusmenetelmän mukaisesti ajoittui helmi-maaliskuulle keväällä 2015. Tutkimuksen osallistujina olivat ensimmäisen luokan oppilaat (N=24) ja se toteutettiin neljänä noin viikon välein pidettyinä opetuskertoina. Pidetyt opetuskerrat suunniteltiin ja toteutettiin van Hielen opetusmenetelmän mukaisesti ja ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot näkyivät tavoitteissa ja opetusmenetelmän sisällä aktiviteettien valinnassa. Van Hielen opetusmenetelmään kuuluu tutkivan kyselyn, suunnatun orientoitumisen, tarkentamisen, vapaan orientoitumisen ja kokoamisen vaiheet, jotka käytiin opetuksessa läpi joka kerralla opetusmenetelmän mukaisesti. Opetuksessa huomioitiin alkuopetuksen näkökulma ja oppilaiden aiempi osaaminen, mikä tarkoitti opetuksen konkreettisuutta ja oppilaiden kiinnostuksen herättämistä muun muassa leikillisyyden ja tutkimisen avulla. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin videointia ja havainnointia. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä analyysinä käyttäen apuna Nvivo-ohjelmaa. Tulosten mukaan van Hielen opetusmenetelmän mukainen opetus tukee ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitojen oppimista. Van Hielen opetusmenetelmällä ja ongelmanratkaisutaidoilla on selkeä yhteys: Strukturoidut eli yksinkertaiset ongelmat sopivat hyvin suunnatun orientoitumisen tehtäviksi ja ei-strukturoidut eli monimutkaisemmat ja avoimet ongelmat vapaan orientoitumisen tehtäviksi. Ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot esiintyivät useimmiten samassa yhteydessä, joten samat aktiviteetit kehittivät molempia taitoja. Opetuskokeilun perusteella ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaidot kehittyivät eniten opetusmenetelmän vapaan orientoitumisen vaiheessa, mutta kehitystä tapahtui myös suunnatun orientoitumisen ja tarkentamisen vaiheissa. Ongelmanratkaisua tapahtui yhtä paljon kaikissa yhteistyöluokan alaluokissa, joten pari- ja ryhmätyöskentely ovat yhtä hyviä työskentelymuotoja opetusmenetelmän sisällä

Effect of Early Feeding on Intestinal Permeability and Inflammation Markers in Infants with Genetic Susceptibility to Type 1 Diabetes: A Randomized Clinical Trial

ObjectivesTo assess whether weaning to an extensively hydrolyzed formula (EHF) decreases gut permeability and/or markers of intestinal inflammation in infants with HLA-conferred diabetes susceptibility, when compared with conventional formula.Study designBy analyzing 1468 expecting biological parent pairs for HLA-conferred susceptibility for type 1 diabetes, 465 couples (32 %) potentially eligible for the study were identified. After further parental consent, 332 babies to be born were randomized at 35th gestational week. HLA genotyping was performed at birth in 309 infants. Out of 87 eligible children, 73 infants participated in the intervention study: 33 in the EHF group and 40 in the control group. Clinical visits took place at 3, 6, 9, and 12 months of age. The infants were provided either EHF or conventional formula whenever breastfeeding was not available or additional feeding was required over the first 9 months of life. The main outcome was the lactulose to mannitol ratio (L/M ratio) at 9 months. The secondary outcomes were L/M ratio at 3, 6, and 12 months of age, and fecal calprotectin and human beta-defensin 2 (HBD-2) levels at each visit.ResultsCompared with controls, the median L/M ratio was lower in the EHF group at 9 months (.006 vs .028; P = .005). Otherwise, the levels of intestinal permeability, fecal calprotectin, and HBD-2 were comparable between the two groups, although slight differences in the age-related dynamics of these markers were observed.ConclusionsIt is possible to decrease intestinal permeability in infancy through weaning to an extensively hydrolyzed formula. This may reduce the early exposure to dietary antigens.Trial registrationClinicaltrials.gov: NCT01735123.AbbreviationsEHFExtensively hydrolyzed formula; IDDMInsulin dependent diabetes mellitus; HBD-2Human beta-defensin 2; L/MLactulose/mannitol; T1DType 1 diabetes</p

Structure of a novel form of carbon: Dehydropolycondensed adamantane?

The paper presents synchrotron X-ray diffraction and complementary transmission TR spectroscopy data on a series of products of adamantane in an attempt to elucidate the detailed nature of their structure. Although qualitative similarities between this work and earlier studies have been identified, the X-ray diffraction measurements, when coupled with IR absorption analysis, argue for a very different interpretation of the structural changes associated with the chemical processes involved in generating this suite of materials. It is clear that 1,3,5,7-tetrabromoadamantane has indeed been formed from the adamantane precursor, but that there are some Br sites that are occupied by carbon atoms. 'Polymerisation' of these units into an amorphous network with no residual long-range ordering may then be induced through chemical processes; the C-10 carbon units are broken up to form an amorphous network (or 'patchwork') of unit fragments. The corroborating presence of short hydrocarbon chains is also revealed. Once the material is heat treated it begins to revert to a graphitic structure, with the hydrocarbon chains being eliminated

Microbiome of the first stool after birth and infantile colic

Abstract Background: Recent studies have shown a diverse microbiome in the first stool after birth. The clinical significance of the microbiome of the first stool is not known. Infantile colic has earlier been associated with the composition of the intestinal microbiome. Methods: We set out to test whether the microbiome of the first stool is associated with subsequent infantile colic in a prospective, population-based cohort study of 212 consecutive newborn infants. We used next-generation sequencing of the bacterial 16S rRNA gene. Results: The newborns who later developed infantile colic (n = 19) had a lower relative abundance of the genus Lactobacillus and the phylum Firmicutes in the first stool than those who remained healthy (n = 139). By using all microbiome data, random forest algorithm classified newborn with subsequent colic and those who remained healthy with area under the curve of 0.66 (SD 0.03) as compared to that of shuffled samples (P value &lt;0.001). Conclusions: In this prospective, population-based study, the microbiome of the first-pass meconium was associated with subsequent infantile colic. Our results suggest that the pathogenesis of infantile colic is closely related to the intestinal microbiome at birth

Different endophyte communities colonize buds of sprouts compared with mature trees of mountain birch recovered from moth herbivory

Abstract Plant meristems were previously thought to be sterile. Today, meristem-associated shoot endophytes are mainly reported as contaminants from plant tissue cultures, the number of observed species being very low. However, the few strains characterized have the capacity for infecting host cells and affecting plant growth and development. Here we studied the communities of endophytic bacteria in the buds of mountain birch (Betula pubescens ssp. czerepanovii (N. I. Orlova) Hämet-Ahti) exposed to winter moth (Operophtera brumata L.) herbivory, to identify differences between sprouts and branches of mature birch trees. Mountain birch of the high subarctic is cyclically exposed to winter moth and produces sprouts to generate new trees as a survival mechanism. The majority (54%) of operational taxonomic units belonged to Xanthomonadaceae and Pseudomonales of Proteobacteria. Most of the observed species were classified as Xanthomonas (28%). Sprout buds had the highest diversity, containing approximately three times more species, and significantly more (43%) Pseudomonas species than the mature trees (14%). Our results demonstrate that endophytic communities of buds are richer than previously thought. We suggest that the meristem-associated endophytes should be studied further for a possible role in sprouting and aiding regeneration of trees

Microbiome of the first stool and overweight at age 3 years:a prospective cohort study

Abstract Background: Several reports have revealed that the first‐pass meconium hosts a diverse microbiome, but its clinical significance is not known. Objective: We designed a prospective population‐based cohort study to evaluate whether the meconium microbiome predicts subsequent growth in children. Methods: The study comprised 212 consecutive newborns with a meconium sample and a follow‐up sample at 1 year of age. Trained nurses measured the children for weight and length using standardized techniques. We used next‐generation sequencing of bacterial 16S rRNA gene and machine‐learning approach for the analysis. Results: The children with overweight at 3 years of age differed in their meconium microbiome from those with normal weight, having a higher proportion of Bacteroidetes phylum (29% vs 15%, P = .013). Using the machine‐learning approach, the gut microbiome at birth predicted subsequent overweight with area under the curve 0.70 (SD 0.04). A lower proportion of Staphylococcus at birth was associated with greater length/height at 1 year (ß = −.68, P = .029) and 2 years of age (β = −.74, P = .030). Conclusions: The microbiome of the first‐pass meconium predicted subsequent overweight at the age of 3 years. The association between the gut microbiome and overweight appears to start already during pregnancy and at birth