The good, the bad, and the blameless in parenting : a thematic analysis of discussions of childhood obesity on an internet forum

Background: Childhood obesity is affecting an increasing percentage of families globally. For families, obesity is often a tense issue, not least because of the negative stigma and cultural perceptions associated with it. Discussions around childhood obesity do not take place only at home or in healthcare, but increasingly on social media, such as Internet discussion forums. Our aim was to analyse how childhood obesity is discussed on a Finnish online discussion forum by parents of children with obesity and other commenters. Method: We gathered and analysed 16 discussion threads on childhood obesity taken from a Finnish Internet discussion forum, vauva.fi, between 2015 and 2021 (a total of 331 posts). For the analysis, we chose threads where the parents of a child with obesity took part. The parents’ and other commenters’ discussions were analysed and interpreted with inductive thematic analysis. Results: In the online discussions, childhood obesity was discussed mostly in the context of parenting, parental responsibility and lifestyle choices within the family. We identified three themes that were used to define parenting. In the theme of proving good parenting, parents and commenters listed healthy elements in their family’s lifestyle to show their responsibility and parenting skills. In the theme of blaming bad parents, other commenters pointed out mistakes in the parents’ behaviour or offered them advice. Moreover, many acknowledged that some factors causing childhood obesity were outside the parents’ influence, forming the theme of lifting the blame from parents. In addition, many parents brought up that they were genuinely ignorant of the reasons for their child’s overweight. Conclusions: These results are in line with previous studies suggesting that in Western cultures obesity – including childhood obesity – is typically seen as the individual’s fault and is associated with negative stigma. Consequently, counselling parents in healthcare should be expanded from supporting a healthy lifestyle to strengthening parents’ identity as being good enough parents who are already making many health enhancing efforts. Situating the family in a wider context of the obesogenic environment could ease the parents’ feelings that they have failed at parenting.publishedVersionPeer reviewe

Finnish dentists' experiences with foreign-background patients-a qualitative study

Objective The population in many countries is becoming more diverse. The number of people from foreign backgrounds is growing in Finland as well. The aim of this study was to better understand how the foreign background of a patient affects the dentist's work. Methods The research was carried out as a semi-structured interview. Six dentists from Helsinki municipality public dental care were interviewed between December 2019 and January 2020. After the interviews were transcribed verbatim, two members of the research group read individually the interviews to find emerging themes. Results The most common problems that arose in the interviews were problems within communication and interpretation. Periodontal diseases and the importance of self-care in treating them were observed to be unfamiliar to many foreign-background patients. The dentists also noticed different expressions of pain among foreign-background patients compared with native Finnish patients. The interviewed dentists thought that the length of time a patient had lived in Finland affected the experienced difficulties and the prejudice that the patients and dentists faced. Conclusion In this qualitative research, we were able to identify some of the common difficulties that the dentists experience while treating patients from foreign backgrounds, despite the small number of participants.Peer reviewe

Parent and carer experiences of health care professionals' communication about childhood obesity : a qualitative systematic review protocol

OBJECTIVE: The objective of the systematic review is to identify, critically appraise, and synthesize the best available qualitative evidence on parent and carer experiences of health care professionals' communication about childhood obesity. INTRODUCTION: Parents and carers play a key role in a child's environment and healthy development, which is why they can find it confronting to discuss their child's weight. This review will provide an insight into the experiences of parents and carers with health care professionals' communication about their child's overweight or obesity. INCLUSION CRITERIA: This qualitative review will consider participants who are parents and carers with a child with overweight or obesity (birth to 12 years). The phenomenon of interest are parents' and carers' lived experiences of childhood obesity communication from a health care professional, and the context is health care settings. Communication includes verbal or written communication about a child's obesity from health care professionals and received by a parent or a carer. METHODS: The proposed review will systematically search the following databases: MEDLINE (EBSCO), CINAHL (EBSCO), PsycINFO (Ovid), Scopus, LILACS, and the Finnish health sciences database MEDIC. ProQuest Dissertations and Theses (ProQuest) will be searched for unpublished articles. A manual search will be used to supplement the database searches. The quality of included studies will be assessed independently by 2 reviewers, and the qualitative data will be extracted from papers by 2 independent reviewers using the standardized JBI data extraction tool. The recommended JBI approach to critical appraisal, study selection, data extraction, and data synthesis meta-aggregation will be used. SYSTEMATIC REVIEW REGISTRATION NUMBER: PROSPERO CRD42022297709.publishedVersionPeer reviewe

Perhelähtöinen ravintointerventio lastenneuvoloissa - Elintapainterventio Naperoille (ETANA) -esitutkimus

ETANA-tutkimuksessa suunniteltiin ja esitestattiin ravintointerventio, jonka tavoitteena on edistää lapsiperheiden hyviä elintapoja ja tukea ravitsemussuositusten saavuttamista. Intervention toteutusta ja vaikuttavuutta tutkittiin Espoon lastenneuvoloissa toteutetulla Elintapainterventio Naperoille (ETANA) -esitutkimuksella. Tutkimukseen osallistui lapsia, jotka kävivät kahdeksan kuukauden, yhden vuoden ja puolentoista vuoden ikäisten lasten määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Tulosten perusteella lastenneuvolan terveysneuvonnan keskeisiä kehittämishaasteita ovat elintapaohjauksen toteuttaminen yksilöllisesti kunkin perheen tarpeiden mukaan, perheen motivointi tarvittavaan muutokseen ja muutoksen saavuttamiseksi tarvittavien keinojen tunnistaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen seuranta. Tässä raportissa esiteltävä tutkimus tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa terveyden edistämisen työkaluista tutkijoille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille sekä terveydenhuoltohenkilöstölle

Hyvinvointi Vaasassa: tutkimus hyvinvoinnin eroista Vaasan ja eräiden vertailukaupunkien välillä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä hyvinvoinnin käsitteellä tarkoitetaan ja millaisia teorioita hyvinvoinnista on muodostettu. Tarkoituksena on muodostaa kuva vaasalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin eri tekijöiden kehittymisestä tilastotietoja hyväksi käyttäen. Hyvinvoinnin arvioimiseksi suoritetaan myös vertailu koko maan keskiarvoon ja viiteen kaupunkiin (Hämeenlinna, Kotka, Kuopio, Lappeenranta ja Pori). Mittaamisen ja vertailun pohjalta pohditaan syitä kehitykseen ja vertailupoikkeamiin. Hyvinvointia voidaan tutkia sekä objektiivisella tasolla aineellisista resursseista koostuvana ilmiönä tai henkilön kokemusten ja tuntemusten muodostaman käsityksenä omasta hyvinvoinnistaan. Tämä tutkimus on tehty tilastotiedon pohjalta, joten tarkastelu on objektiivista. Tilastot on pääosin poimittu Tilastokeskuksen ylläpitämistä StatFin ja Altika -tietokannoista. Hyvinvointiteoriat voidaan jakaa pääasiassa tarve- tai resurssilähtöisiin suuntauksiin. Tutkimuksessa käydään läpi näiden teoriasuuntien pääpiirteitä sekä molempien katsantokantojen ajatuksia yhdistelevää Erik Allardtin having-loving-being -jaottelua. Teorian ohella käydään läpi myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitys pääpiirteissään. Teorian pohjalta ja aiempia hyvinvointitutkimuksia hyväksikäyttäen valitaan parikymmentä indikaattoria, joista poimitaan tilastot saatavilla olevalta ajanjaksolta. Mittauksen tuloksia arvioidaan graafisten esitysten (Excel) pohjalta. Eri indikaattorien aikasarjoista laskettujen keskiarvojen perusteella kaupungit ja koko Suomen arvot asetetaan keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Suhteellisten erojen selvittämiseksi tuloksia verrataan myös jokaisesta indikaattorista laskettuun kaikkien vertailukohteiden keskiarvoon. Hyvinvoinnin kehitys on Vaasassa ollut tasaista eikä merkittäviä poikkeamia suhteessa muiden vertailukaupunkien kehitykseen ole ollut. Kaikkien mittareiden keskiarvoista laskettuna Vaasa sai parhaan tuloksen ylittäen niukasti koko maan keskiarvon, jota heikommat tulokset Vaasa sai ainoastaan kolmen mittarin osalta. Kaikki hyvinvointia edistävät tekijät kuitenkin olivat Vaasassa vähintään kärkipäässä.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Isien kokemuksia isyyden muuttumisesta, lastenneuvolasta ja terveysneuvonnasta

Isyys on ollut jo pitkään muutoksessa ja isät osallistuvat aktiivisemmin lapsen arkeen. Lastenneuvola tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet, ja isän aktiivisempi rooli lapsen arjessa näkyy myös lisääntyneinä isän neuvolakäynteinä. Lastenneuvolan painopistettä on siirretty lapsen terveydestä koko perheen terveyden edistämiseen. Aina neuvolassa ei kuitenkaan ole riittävästi valmiuksia kohdata isää yksilönä. Miehet ovat muuallakin terveydenhuollossa haastava ryhmä tavoittaa terveysneuvonnan pariin. Terveellisiin elintapoihin liittyvä terveysneuvonta on tärkeä osa terveyden edistämistä, sillä suomalaisten ylipaino lisääntyy sekä lapsilla, nuorilla että aikuisilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata isien kokemuksia lastenneuvolasta ja terveysneuvonnasta sekä heidän ajatuksiaan isyydestä ja lapsen terveystottumusten muodostumisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, miten kohdata isät neuvolassa ja miten isille tulisi terveysneuvontaa antaa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla teemahaastattelulla yksilöhaastatteluna kuutta isää ja ryhmänä neljää isää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan isät kokivat isyyden muuttuneen vastuullisemmaksi ja enemmän arkeen osallistuvaksi. Lastenneuvolassa käynnin isät kokivat positiivisena, mutta isät ohittavana. Isät eivät kokeneet tarvitsevansa terveysneuvontaa lastenneuvolasta, eivätkä sitä sieltä odottaneet. Terveysneuvonnan isät kokivat tärkeäksi, erityisesti kun se kohdennetaan lapsen terveystottumusten muodostumisen ympärille. Tutkimuksen tulosten perusteella isien huomiointiin tulee kiinnittää lastenneuvolassa jatkossa paremmin huomiota. Isille kohdistetun terveysneuvonnan tulee olla yksilöllistä ja nousta perheiden sekä isien omista tarpeista. Isiä motivoi terveysneuvonnassa vastuu lapsen terveystottumusten muodostumiseen. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää lastenneuvolatyössä, jotta annettu terveysneuvonta tavoittaisi isät ja motivoisi heitä edistämään omaa terveyttään. Onnistumalla tavoittamaan isät terveysneuvonnan pariin voimme paremmin edistää sekä isien, lapsien että perheiden terveyttä. Avainsanat: isä, isyys, lastenneuvola, terveysneuvont

Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä : Lihavuuden stigma ja sen vähentäminen

Tämä raportti esittää suositukset, tulokset ja tutkimusmenetelmät valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä -hankkeessa. Hankkeen toteuttivat Suomen Sydänliitto ja Jyväskylän yliopisto, kumppaninaan Syömishäiriöliitto. Tulokset perustuvat tutkittuun tietoon lihavuuden stigmasta, kolmeen etukäteisaineistoon, hankkeen aikana järjestyttyihin työpajoihin (terveydenhuolto, liikunta, lihavuuden asiantuntijat, media, päättäjät) sekä media-analyysiin. Hankkeen aikana osallistuttiin aktiivisesti mediassa ja eri verkostoissa keskusteluun lihavuuden stigmasta. Lihavuuden stigman vaikutukset, erityisesti painoon liittyvä syrjintä, näkyvät kaikilla keskeisillä elämän alueilla yhteiskunnassamme. Olemassa olevat käytännöt, rakenteet ja prosessit tukevat paino-, ei hyvinvointikeskeistä tapaa toimia. Puhetapamme ja viestintämme lihavuudesta lisäävät lihavuuden stigmaa. Jotta edetään kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä sekä vähennetään lihavuuden stigmasta johtuvia seurauksia, tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä lihavuuden stigmasta koulutuksen, tutkimuksen ja arvotyöskentelyn keinoin. Lihavuuteen liittyvää viestintää on kehitettävä ja laadittava eettiset ohjeet lihavuudesta viestimiseen ja sen kuvittamiseen. Yhdenvertaisuuslakiin on lisättävä kielto syrjinnästä koon tai painon perusteella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä