Outdoor pollen concentration is not associated with exercise-induced bronchoconstriction in children

Background: Free running exercise test outdoors is an important method to diagnose asthma in children. However, the extent of how much exposure to pollens of outdoor air affects the results of the test is not known. Methods: We analyzed all reliable exercise challenge tests with impulse oscillometry in children (n = 799) between January 2012 and December 2014 in Tampere University Hospital. Pollen concentrations at the time of the test were collected from the register of Biodiversity Unit of the University of Turku. We compared the frequency of exercise-induced bronchoconstriction and pollen concentrations. Results: The analyses were restricted to birch and alder pollen as high counts of grass and mugwort pollen were so infrequent. The relative change in resistance at 5 Hz after exercise or the frequency of exercise-induced bronchoconstriction were not related to alder or birch pollen concentrations over 10 grains/m3 (p = 0.125–0.398). In logistic regression analysis comparing the effects of alder or birch pollen concentrations, immunoglobulin E (IgE)-mediated alder or birch allergy and absolute humidity over 10 g/m3 only absolute humidity was independently associated with change in airway resistance (odds ratio [OR]: 0.32, confidence interval [CI]: 0.13–0.67, p: 0.006). Conclusions: In our large clinical sample, outdoor air pollen concentration was not associated with the probability of exercise-induced bronchoconstriction in free running test in children while low absolute humidity was the best predictor of airway obstruction.acceptedVersionPeer reviewe

Näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmät erikoistumiskoulutuksessa: esimerkkinä neonatologinen ongelma

Erikoislääkärin tutkinnon yhtenä tavoitteena on perehdyttää erikoistuva lääkäri tulevan erikoisalansa tieteelliseen kirjallisuuteen. Kuvaamme koulutushankkeen, jossa lastentauteihin erikoistuvat lääkärit kokosivat ja arvioivat nykyisen tutkimustiedon keskosen avoimen valtimotiehyen sulkemisesta. Kirjoituksen pääpaino on selvitettävien kysymysten asettamisessa, tarvittavan tiedon hankinnassa, näytönasteen arvioinnissa ja siinä, kuinka luotettavasti nykyisillä tiedoilla kysymyksiin voidaan vastata. Suosittelemme näyttöön perustuvan lääketieteen koulutuksen järjestämistä erikoistuville lääkäreille todellisten, kliinisesti tärkeiden kysymysten ratkaisuun pyrkivinä hankkeina. English summary: Evidence-based methods of medicine in specialization training: a neonatologic problem as an example One of the objectives of the qualification of medical specialists is familiarization to the scientific literature of the future special field. We describe a training project, in which doctors specializing in pediatrics collected and evaluated the current scientific data on the closure of the arterial duct in premature infants. Main emphasis in the article is put on the setting of the questions to be elucidated, acquisition of the required information, evaluation of the degree of evidence, and how reliably these questions can be answered on the basis of the current information. We recommend arranging evidence-based medical training for specializing doctors

Näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmät erikoistumiskoulutuksessa: esimerkkinä neonatologinen ongelma

Erikoislääkärin tutkinnon yhtenä tavoitteena on perehdyttää erikoistuva lääkäri tulevan erikoisalansa tieteelliseen kirjallisuuteen. Kuvaamme koulutushankkeen, jossa lastentauteihin erikoistuvat lääkärit kokosivat ja arvioivat nykyisen tutkimustiedon keskosen avoimen valtimotiehyen sulkemisesta. Kirjoituksen pääpaino on selvitettävien kysymysten asettamisessa, tarvittavan tiedon hankinnassa, näytönasteen arvioinnissa ja siinä, kuinka luotettavasti nykyisillä tiedoilla kysymyksiin voidaan vastata. Suosittelemme näyttöön perustuvan lääketieteen koulutuksen järjestämistä erikoistuville lääkäreille todellisten, kliinisesti tärkeiden kysymysten ratkaisuun pyrkivinä hankkeina. English summary: Evidence-based methods of medicine in specialization training: a neonatologic problem as an example One of the objectives of the qualification of medical specialists is familiarization to the scientific literature of the future special field. We describe a training project, in which doctors specializing in pediatrics collected and evaluated the current scientific data on the closure of the arterial duct in premature infants. Main emphasis in the article is put on the setting of the questions to be elucidated, acquisition of the required information, evaluation of the degree of evidence, and how reliably these questions can be answered on the basis of the current information. We recommend arranging evidence-based medical training for specializing doctors

Current state and future of pediatric allergology in Europe: A road map

The history of pediatric allergology (PA) in Europe is relatively youthful, dating back to 1984, when a small group of pediatricians founded the European Working Group on Pediatric Allergy and Immunology—later giving rise to ESPACI (European Society on Pediatric Allergology and Clinical Immunology). In 1990, the first dedicated journal, Pediatric Allergy and Immunology (PAI), was founded. There are striking differences across Europe, and even within European countries, in relation to the training pathways for doctors seeing children with allergic disease(s). In 2016, the EAACIClemens von Pirquet Foundation (CvP) organized and sponsored a workshop with the European Academy of Allergy and Clinical Immunology (EAACI) Pediatric Section. This collaboration focussed on the future of PA and specifically on education, research, and networking/ advocacy. The delegates representing many countries across Europe have endorsed the concept that optimal care of children with allergic diseases is delivered by pediatricians who have received dedicated training in allergy, or allergists who have received dedicated training in pediatrics. In order to meet the needs of children and families with allergic disease(s), the pediatric allergist is highly encouraged to develop several networks. Our challenge is to reinforce a clear strategic approach to scientific excellence to across our member base and to ensure and enhance the relevance of European pediatric research in allergy. With research opportunities in basic, translational, clinical, and epidemiologic trials, more trainees and trained specialists are needed and it is an exciting time to be a pediatric allergologist

Poisonings in Finnish Children

Lasten myrkytykset ja myrkytyskuolemat ovat vähentyneet Suomessa alkoholimyrkytykset ovat kuitenkin lisääntyvä ongelma Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 6.2.2009 tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten myrkytysten yleisyyttä ja ominaispiirteitä sekä myrkytyskuolemien ilmaantuvuutta Suomessa. Vuosina 1969 2003 yhteensä 121 alle 16-vuotiasta lasta kuoli myrkytyksiin Suomessa. Eniten myrkytyskuolemia aiheuttivat keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ja häkä. Myrkytyskuolemat käytännössä hävisivät 0 4-vuotiaiden ikäryhmässä 1980-luvun aikana. Tämän jälkeen tapahtuneet yksittäiset kuolemantapaukset muistuttavat kuitenkin, että pienten lasten myrkytyskuolemavaara ei ole kokonaan väistynyt. Vanhemmilla lapsilla (5 15-vuotiaat) myrkytyskuolemien vuosittainen ilmaantuvuus vaihteli tutkimusajanjakson 1969 2003 aikana. Myrkytysitsemurhat olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Sen sijaan pojilla oli enemmän myrkytyskuolemia, jotka olivat aiheutuneet päihdekäytön seurauksena. Myrkytysten aiheuttamat osastohoidot sairaalassa vähenivät Suomessa lasten ja nuorten keskuudessa vuosina 1971 2005. Laskua pojilla oli 29 % ja tytöillä 20 %. Tutkimusjakson aikana alle 5-vuotiailla lapsilla myrkytysten aiheuttamat osastohoidot sairaalassa vähenivät peräti 51 %. Huolimatta yleisestä positiivisesta kehityksestä, alkoholimyrkytysten aiheuttamat osastohoidot kaksinkertaistuivat Suomessa lasten ja nuorten keskuudessa vuosina 1971 2005. Lasten myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2002 2006 neljä viidestä johti osastohoitoon. Pienten lasten myrkytykset olivat yleensä tahattomia ja vähäoireisia. Murrosikäisten myrkytyksiin liittyi useammin tahallisuutta ja heillä oli myös useammin enemmän oireita sairaalan tullessa. Myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä jopa 31 % johtui alkoholista. Alkoholin osuus lasten ja nuorten myrkytystapauksissa näyttääkin olevan maassamme suurempi kuin muualla Euroopassa tai USA:ssa. Lasten myrkytykset ja myrkytyskuolemat ovat siis vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Todennäköisiä syitä tähän positiiviseen kehitykseen ovat olleet lapsiturvallisten pakkausten yleistyminen, vanhempien tietomäärän lisääntyminen, Myrkytystietokeskuksen toiminta sekä terveydenhuollon edistysaskeleet myrkytysten hoidossa. Edelleen kuitenkin joka päivä 2 3 lasta ja nuorta joutuu maassamme sairaalaan osastohoitoon myrkytyksen vuoksi. Tämän väitöskirjatutkimuksen mukaan myrkytyksen vuoksi osastohoitoon joutuneista lapsista ja nuorista prosentti myös kuolee myöhemmin elämässään myrkytykseen. Tahattomia ja tahallisesti aiheutettuja myrkytyksiä tapahtuu maassamme päivittäin ja myrkytyskuolemien riski on yhä olemassa. Erityishuomiota on kiinnitettävä perheiden hyvinvointiin, jotta tapaturmaiset pikkulasten myrkytyskuolemat, nuorten itsemurhat ja päihdekäyttö sekä laajennetut itsemurhat ja kemialliset pahoinpitelyt saataisiin estettyä.The aim of this study was to investigate the incidence and nature of paediatric poisonings and poisoning deaths in Finland. The study was based on four databases. First, using the Tampere University Hospital Information System the incidence and distribution of emergency department (ED) visits due to poisonings among 0 15 years old children during 2002 2006 were analysed. Second, the incidence of hospital admissions due to poisoning among Finnish children and adolescents during 1971 2005 was studied. This study was based on the information from the National Hospital Discharge Register (NHDR) and aimed to describe the secular trend of hospitalisations due to poisoning in 0 19 years old children and adolescents. Third aim was to investigate the incidence, nature and secular trend of poisoning deaths in Finland. The incidence of poisoning deaths was studied in all age groups during 1971 2005. This part of the study was based on the Official Cause-of-Death Statistics (OCDS) in Finland. Finally, the aim was more specifically describe poisoning deaths among Finnish children including the causes and distribution of substances involved in fatal poisonings. This part of the study was based on copies of the death certificates of all Finnish children aged 0 15 years who died from poisoning between 1969 and 2003. This thesis showed that acute paediatric poisonings are relatively common in Finland. The incidence of ED visits due to poisonings among 0-15 years old children was 8.1 per 10,000 person-years during 2002 2006 within the catchment area of the Tampere University Hospital. Nonpharmaceutical agents were suspected to cause 60% and pharmaceuticals 31% of the intoxications. The most common single agent in poisonings was alcohol. Overall mortality in ED visits due to poisonings was 0.3%, indicating that poisoning may still today represent a life-threatening problem. Annually about 1,000 children and adolescents are admitted to hospital in Finland due to poisoning. During 1971 2005 there were altogether 41,862 hospitalisations due to poisoning among 0 to 19 years old Finnish children and adolescents. The incidence of hospitalisations declined from 91 admissions per 100,000 person-years in boys and 105 in girls in 1971 to 65 and 84 in 2005, respectively. In the 0 4- year age group, admissions declined by 51%. On the other hand, hospitalisations for alcohol poisoning increased 1.7-fold among boys and 2.4-fold among girls. Of all children and adolescents hospitalised due to poisoning up to 1% has died in subsequent poisoning later (until the end of year 2005). When investigating the whole population by means of OCDS it was seen that poisoning deaths increased in Finland during 1971 2005. In 1971, the incidence of all poisoning deaths was 12.2 per 100,000 person-years among men and 2.1 in women. In 2005, the corresponding figures were 23.6 and 7.4. Alcohol poisonings comprised the majority of poisoning deaths in Finland during the 35-year study period. Men s risk was markedly higher than women s, but in later years, women s risk was increasing. During 1969 2003 altogether 121 children aged 0 to 15 years died from poisoning in Finland. Among 0 4-year-olds the incidence of poisoning deaths declined to practically zero by the beginning of 1980s. Most of these deaths were unintentional poisonings. Among 5 15-year-olds the incidence of poisoning deaths varied during the study period. At this age the majority of the poisonings were intentional. Girls predominated in suicides while substance abuse was more common among boys. In conlusion, paediatric poisonings remain a relatively frequent problem in Finland. In spite of child-resistant packaging, heightened parental awareness, and other protective measures, such as interventions by the Finnish Poison Information Centre and specially trained healthcare professionals, paediatric poisonings occur in Finland. Moreover, despite the declining secular trend seen in paediatric poisoning deaths, the risk of death from both intentional and unintentional poisoning persists in children. Health promotion programmes should be continued and improved especially to promote the well-being of families and to prevent unintentional poisonings among young children, teenage suicides and substance abuse, collateral suicides and chemical assaults

Tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden vaikutus tehohoidossa olevan vastasyntyneen hapetukseen ja hemodynamiikkaan.

Syventävä työ ei kirjastoss

Poisonings in Finnish Children

Lasten myrkytykset ja myrkytyskuolemat ovat vähentyneet Suomessa alkoholimyrkytykset ovat kuitenkin lisääntyvä ongelma Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 6.2.2009 tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten myrkytysten yleisyyttä ja ominaispiirteitä sekä myrkytyskuolemien ilmaantuvuutta Suomessa. Vuosina 1969 2003 yhteensä 121 alle 16-vuotiasta lasta kuoli myrkytyksiin Suomessa. Eniten myrkytyskuolemia aiheuttivat keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ja häkä. Myrkytyskuolemat käytännössä hävisivät 0 4-vuotiaiden ikäryhmässä 1980-luvun aikana. Tämän jälkeen tapahtuneet yksittäiset kuolemantapaukset muistuttavat kuitenkin, että pienten lasten myrkytyskuolemavaara ei ole kokonaan väistynyt. Vanhemmilla lapsilla (5 15-vuotiaat) myrkytyskuolemien vuosittainen ilmaantuvuus vaihteli tutkimusajanjakson 1969 2003 aikana. Myrkytysitsemurhat olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Sen sijaan pojilla oli enemmän myrkytyskuolemia, jotka olivat aiheutuneet päihdekäytön seurauksena. Myrkytysten aiheuttamat osastohoidot sairaalassa vähenivät Suomessa lasten ja nuorten keskuudessa vuosina 1971 2005. Laskua pojilla oli 29 % ja tytöillä 20 %. Tutkimusjakson aikana alle 5-vuotiailla lapsilla myrkytysten aiheuttamat osastohoidot sairaalassa vähenivät peräti 51 %. Huolimatta yleisestä positiivisesta kehityksestä, alkoholimyrkytysten aiheuttamat osastohoidot kaksinkertaistuivat Suomessa lasten ja nuorten keskuudessa vuosina 1971 2005. Lasten myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2002 2006 neljä viidestä johti osastohoitoon. Pienten lasten myrkytykset olivat yleensä tahattomia ja vähäoireisia. Murrosikäisten myrkytyksiin liittyi useammin tahallisuutta ja heillä oli myös useammin enemmän oireita sairaalan tullessa. Myrkytysten aiheuttamista ensiapukäynneistä jopa 31 % johtui alkoholista. Alkoholin osuus lasten ja nuorten myrkytystapauksissa näyttääkin olevan maassamme suurempi kuin muualla Euroopassa tai USA:ssa. Lasten myrkytykset ja myrkytyskuolemat ovat siis vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Todennäköisiä syitä tähän positiiviseen kehitykseen ovat olleet lapsiturvallisten pakkausten yleistyminen, vanhempien tietomäärän lisääntyminen, Myrkytystietokeskuksen toiminta sekä terveydenhuollon edistysaskeleet myrkytysten hoidossa. Edelleen kuitenkin joka päivä 2 3 lasta ja nuorta joutuu maassamme sairaalaan osastohoitoon myrkytyksen vuoksi. Tämän väitöskirjatutkimuksen mukaan myrkytyksen vuoksi osastohoitoon joutuneista lapsista ja nuorista prosentti myös kuolee myöhemmin elämässään myrkytykseen. Tahattomia ja tahallisesti aiheutettuja myrkytyksiä tapahtuu maassamme päivittäin ja myrkytyskuolemien riski on yhä olemassa. Erityishuomiota on kiinnitettävä perheiden hyvinvointiin, jotta tapaturmaiset pikkulasten myrkytyskuolemat, nuorten itsemurhat ja päihdekäyttö sekä laajennetut itsemurhat ja kemialliset pahoinpitelyt saataisiin estettyä.The aim of this study was to investigate the incidence and nature of paediatric poisonings and poisoning deaths in Finland. The study was based on four databases. First, using the Tampere University Hospital Information System the incidence and distribution of emergency department (ED) visits due to poisonings among 0 15 years old children during 2002 2006 were analysed. Second, the incidence of hospital admissions due to poisoning among Finnish children and adolescents during 1971 2005 was studied. This study was based on the information from the National Hospital Discharge Register (NHDR) and aimed to describe the secular trend of hospitalisations due to poisoning in 0 19 years old children and adolescents. Third aim was to investigate the incidence, nature and secular trend of poisoning deaths in Finland. The incidence of poisoning deaths was studied in all age groups during 1971 2005. This part of the study was based on the Official Cause-of-Death Statistics (OCDS) in Finland. Finally, the aim was more specifically describe poisoning deaths among Finnish children including the causes and distribution of substances involved in fatal poisonings. This part of the study was based on copies of the death certificates of all Finnish children aged 0 15 years who died from poisoning between 1969 and 2003. This thesis showed that acute paediatric poisonings are relatively common in Finland. The incidence of ED visits due to poisonings among 0-15 years old children was 8.1 per 10,000 person-years during 2002 2006 within the catchment area of the Tampere University Hospital. Nonpharmaceutical agents were suspected to cause 60% and pharmaceuticals 31% of the intoxications. The most common single agent in poisonings was alcohol. Overall mortality in ED visits due to poisonings was 0.3%, indicating that poisoning may still today represent a life-threatening problem. Annually about 1,000 children and adolescents are admitted to hospital in Finland due to poisoning. During 1971 2005 there were altogether 41,862 hospitalisations due to poisoning among 0 to 19 years old Finnish children and adolescents. The incidence of hospitalisations declined from 91 admissions per 100,000 person-years in boys and 105 in girls in 1971 to 65 and 84 in 2005, respectively. In the 0 4- year age group, admissions declined by 51%. On the other hand, hospitalisations for alcohol poisoning increased 1.7-fold among boys and 2.4-fold among girls. Of all children and adolescents hospitalised due to poisoning up to 1% has died in subsequent poisoning later (until the end of year 2005). When investigating the whole population by means of OCDS it was seen that poisoning deaths increased in Finland during 1971 2005. In 1971, the incidence of all poisoning deaths was 12.2 per 100,000 person-years among men and 2.1 in women. In 2005, the corresponding figures were 23.6 and 7.4. Alcohol poisonings comprised the majority of poisoning deaths in Finland during the 35-year study period. Men s risk was markedly higher than women s, but in later years, women s risk was increasing. During 1969 2003 altogether 121 children aged 0 to 15 years died from poisoning in Finland. Among 0 4-year-olds the incidence of poisoning deaths declined to practically zero by the beginning of 1980s. Most of these deaths were unintentional poisonings. Among 5 15-year-olds the incidence of poisoning deaths varied during the study period. At this age the majority of the poisonings were intentional. Girls predominated in suicides while substance abuse was more common among boys. In conlusion, paediatric poisonings remain a relatively frequent problem in Finland. In spite of child-resistant packaging, heightened parental awareness, and other protective measures, such as interventions by the Finnish Poison Information Centre and specially trained healthcare professionals, paediatric poisonings occur in Finland. Moreover, despite the declining secular trend seen in paediatric poisoning deaths, the risk of death from both intentional and unintentional poisoning persists in children. Health promotion programmes should be continued and improved especially to promote the well-being of families and to prevent unintentional poisonings among young children, teenage suicides and substance abuse, collateral suicides and chemical assaults

Tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden vaikutus tehohoidossa olevan vastasyntyneen hapetukseen ja hemodynamiikkaan.

Syventävä työ ei kirjastoss

Tehokkaimman tutoriaalin määritteleminen VR-ohjaimelle : kolmen variaation vertailu asiantuntijoilla

Virtuaalitodellisuuden (VR) suosion kasvaessa muiden kuin peliyhteisöjen keskuudessa, syntyy tarve opettaa työntekijöitä virtuaaliympäristössä. Mikä taas vaatii opettamaan VR-silmikkojen käyttöä. Ongelmana käyttäjillä on oppia käyttämään VR-ohjaimia virtuaalitodellisuudessa liikkumiseen, mikä johtaa koulutuksen laskevaan tehokkuuteen. Opinnäytetyössä tutkittiin virtuaalitodellisuussovellusten tutoriaaleja vertailemalla kolmea erilaista tutoriaali variaatiota. Tutoriaalien tarkastelupisteeksi otettiin virtuaalitodellisuudessa liikkumiseen käytetty teleporttausmekaniikka. Työn tutoriaalien testauksissa käytettiin Turku Game Lab -pelilaboratorion kehittämää Crumbling Factory -virtuaalitodellisuuspeliprojektia, jonka kehitystyöhön kirjoittaja oli myös osallistunut. Crumbling Factorysta pelistä toteutettiin kolme versiota. Ensimmäisessä versiossa testaajille ei annettu ohjeistuksia ollenkaan. Toisessa versiossa tutkittava mekaniikka esitettiin tekstinä ja kuvina. Kolmannessa versiossa pelimekaniikka esitettiin videona. Tutoriaaleja testasi neljä käyttäjää, joilla ei ollut aikaisempaa virtuaalitodellisuuskokemusta ja neljä Turku Game Lab -pelilaboratorion insinööriä asiantuntija-arviointeina. Kokemattomat käyttäjät testasivat ainoastaan yhtä pelin versiota, kun taas asiantuntijat testasivat kaikkia kolmea versiota. Asiantuntijat testasivat pelin versiot järjestyksessä, jossa tutoriaalin laatua parannetaan asteittain. Kokemattomilla testaajilla oli aikaa testata 10 minuuttia ja asiantuntijoiden testausaikaa ei rajoitettu. Lisäksi molempien testaukset tallennettiin pelikuvan osalta. Kokemattomat käyttäjät ja asiantuntijat täyttivät testin jälkeen Google Forms kyselytutkimuksen. Tässä työssä yhdistettiin kokemattomien käyttäjien mieltymykset asiantuntijoiden arviointeihin. Lopputuloksena saatiin määrällisesti ja laadullisesti kollektiivinen analyysi. Testien ja kyselytutkimuksen perusteella analysoitiin kuinka hyvin kokemattomat käyttäjät oppivat teleporttausmekaniikan. Analyyseistä selvisi, ettei tutoriaalin laatu riittänyt varmistamaan mekaniikan oppimista. Oppimiseen vaikuttavista tekijöistä ei voitu tehdä enempää johtopäätöksiä, johtuen testaajien vähäisestä määrästä. Asiantuntijoiden kommentit osoittivat, että huonoin mahdollinen tutoriaali voisi olla laittaa käyttäjä lukemaan suuret määrät tekstiä. Paras tutoriaali voisi olla interaktiivinen videotutoriaali. Tämä opinnäytetyö osoitti selvästi, että kolmesta tutoriaalin variaatiosta, graafisesti animoitua videotutoriaalia tulisi testauttaa suuremmalla osallistuja määrällä. Suuremmalla testauksella saataisiin parempi ymmärrys siitä, miten tutoriaalia voitaisiin parantaa.With virtual reality (VR) gaining in popularity among non-gaming communities for purposes such as job-related training, many users with limited exposure to such technologies are asked to engage with VR headsets. The problem is that these users struggle to overcome difficulties posed by using the VR-controllers to move around in the virtual space, resulting in lowered effectiveness of training. The objective of this final thesis was to study virtual reality tutorials by comparing three tutorial variations. The teleportation mechanics used for moving in virtual reality were taken as the point of view for the tutorials. The testing of the tutorials used the Crumbling Factory virtual reality game project developed by the Turku Game Lab, in the development of which the author had also participated. Three different versions of the Crumbling Factory game were implemented. In the first version, there was no tutorial at all. In the second version, tutorial were presented with a text and images. In the third version, tutorial were presented via a video. The three variations of the teleportation tutorial were tested by four users with limited to no VR experience and four Turku Game Lab engineers as expert evaluators. This thesis combines the inexperienced user preferences with expert evaluations into a collective analysis, both quantitatively and qualitatively. Inexperienced users only tested one of the versions. Experts tested all three versions iteratively and the quality of the tutorial was improved after each develop-test cycle. The inexperienced testers had 10 minute for testing and the testing time of the experts was not limited. Every inexperienced user test and expert test sessions were recorded. After the tests were completed, web -based Google Forms questionnaires were filled by all testers both users and experts. The inexperienced recordings analysis revealed that the quality of the tutorial was not sufficient to ensure the learning of mechanics. No further conclusions could be drawn about the factors influencing learning due to the small number of testers. Expert opinion indicated that the worst possible tutorial would be let the user to read large amounts of text. The best tutorial would be an interactive video tutorial. This thesis clearly shows that of the three tutorial variations that were presented in this thesis, the graphical animated tutorial should be used for further testing with a large group of participants to better understand how it can be improve

Laukaisevat allergeenit ja anafylaksia

Anafylaksian tärkeimmät laukaisijat ovat lasten osalta ruoka-aineet ja aikuisten osalta lääkkeet sekä ruoka. Suomessa 2-3 ihmistä kuolee vuosittain anafylaksiaan. He ovat lähinnä aikuisia, joiden anafylaksian laukaisevat lääkkeet tai pistiäiset. Lasten pähkinäanafylaksiat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Molekyyliallergologiset diagnostiset menetelmät ja altistustutkimuksista kertynyt tieto reaktioon vaadittavasta proteiinimäärästä auttavat anafylaksiariskin arvioinnissa. Lääkeanafylaksioiden selvittämisessä tulisi huomioida valmisteiden apuaineet kuten povidoni ja makrogolit. Lääkeanafylaksiat eivät aina ole IgE-välitteisiä, ja niiden selvittely on vaikeampaa - uusien menetelmien tarve on ilmeinen.Peer reviewe