From an Author to a Male Author, Female Author and Back : Kainin tytär (Cain s Daughter) by Pirkko Saisio and the Works of Jukka Larsson and Eva Wein as a Response to Feminist Literary Discourse of the 1980s

This study explores Pirkko Saisio s novel, Kainin tytär (Cain s Daughter, 1984) published under her own name, and her later novels that were published under different pseudonyms. Kiusaaja (Tornmenter, 1986), Viettelijä (Seducer, 1987) and Kantaja (Bearer, 1991) were published under the male pseudonym Jukka Larsson, and Puolimaailman nainen (A Demimonde, 1990) and Kulkue (Procession, 1992) were published under the female pseudonym, Eva Wein. My research investigates the poetics of gender difference constructed by these works, when considered in particular from the three perspectives of authorship, intertextuality and narrative structure. The novels are contextualized within Finnish feminist-oriented research and discourse on women s literature of the 1980s. During the spring of 1985, author Pirkko Saisio took part in a seminar on research in women s literature held at the University of Turku. This seminar addressed issues of research from feminist perspectives that were typical of the period, such as the different receptions of work by male and female writers, and the possible differences between literature written by men and women respectively. Pirkko Saisio was aware of feminist literary discourse of the 1980s and, as demonstrated in the present study, she also contributed to the discourse by writing under both male and female pseudonyms. The theoretical underpinning of the present study is feminist literary research. I interpret Saisio's switching from one pseudonym to another as the author commenting on the gender debates from outside the binary logic of male and female. From her borderline position, she worked not as a female or male author, but as a bit of both, or neither. The author's struggle to create a perspective beyond women's literature is precisely what makes Pirkko Saisio a lesbian feminist writer. The novels' intertextual references need to be contextualized within the literary discourse at the time of publication, defining the relationship of Saisio s Kainin tytär and her pseudonym novels with the literary tradition. The different relationships of male and female writers to this tradition were among the key issues of feminist literary discussion in the 1980s. Saisio s novels under different pseudonyms share a number of intertexts that are important for interpreting all of them and assemble the six novels into a whole. The main intertexts addressed in this study contain explicit or implicit statements on gender difference or the meaning of gender. Therefore analyzing the intertextual references open up the thematization of the problematic of gender in the novels. The novels of Saisio, Larsson and Wein also shared certain thematically central structural elements repeated from one work to another, such as a cyclical chronological structure, embedded narratives and recurring motifs. Pirkko Saisio s, Jukka Larsson s and Eva Wein s novels did not respond to the discussion on women s literature of the 1980s in any unequivocal way. Writing as Wein and Larsson, Saisio created a unique literary output that responded polemically to the literary debate of its time of publication, testing the boundaries and definitions of not only authorship and reception but also of literary production and the literary work . Keywords: author, authorship, gender, poetics, intertextuality, feminist narratology, feminist literary research, lesbian author, lesbianTutkimuksen kohteena ovat Saision omalla nimellään julkaisema romaani Kainin tytär (1984) sekä sitä seuranneet nimellä Jukka Larsson julkaistut romaanit Kiusaaja (1986), Viettelijä (1987) ja Kantaja (1991) ja nimellä Eva Wein julkaistut romaanit Puolimaailman nainen (1990) ja Kulkue (1992). Tutkimuksessa selvitetään millaista sukupuolieron poetiikkaa teokset rakentavat, kun niitä tarkastellaan erityisesti kolmesta näkökulmasta: tekijyyden, intertekstuaalisuuden ja kerronnallisten rakenteiden kautta. Tutkimuskohteena olevat teokset kontekstoidaan 1980-luvun suomalaiseen naisnäkökulmaiseen tutkimukseen ja kirjallisuuskeskusteluun. Keväällä 1985 Pirkko Saisio osallistui Turun yliopistossa järjestettyyn Naiskirjallisuus tutkimuskohteeksi -seminaariin, jossa pohdittiin ajankohdan naisnäkökulmaiselle tutkimukselle tyypillisiä kysymyksiä kuten nais-ja mieskirjailijoiden erilaista vastaanottoa sekä miesten ja naisten kirjoittaman kirjallisuuden mahdollisia eroja. Pirkko Saisio oli tietoinen 1980-luvun naisnäkökulmaisesta kirjallisuuskeskustelusta ja, kuten tässä tutkimuksessa osoitetaan, osallistui siihen myöhemmin myös kirjailijanimillään. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat 1980- ja 1990-lukujen taitteen ja sitä myöhemmässä feministisessä kirjallisuudentutkimuksessa. Kirjailijanimestä toiseen vaihtaminen tulkitaan tässä tutkimuksessa tasapainoiluksi erilaisten positioiden välillä, Saision yritykseksi tutkia ja kommentoida sukupuolesta käytyä keskustelua binaarilogiikan ulkopuolelta tai rajalta: ei naiskirjailijana tai mieskirjailijana, vaan vähän molempina tai ei kumpanakaan. Romaaneja tarkastellaan feministisenä lesbokirjallisuutena lähtien siitä ajatuksesta, että juuri kamppailu (mies- tai) naiskirjailijuuden ylittävän kirjailijaposition luomiseksi tekee Saisiosta lesbokirjailijan. Intertekstuaaliset suhteet kontekstoivat teokset ilmestymisajankohtansa kirjallisuuskeskusteluun ja määrittelevät niin Pirkko Saision Kainin tyttären kuin hänen pseudonyymeillä julkaisemiensa romaanien suhdetta kirjallisuuden traditioon. Nais- ja mieskirjailijan erilainen suhde kirjallisuuden perinteeseen oli yksi 1980-luvun naisnäkökulmaisen kirjallisuuskeskustelun tärkeistä kysymyksistä. Eri kirjailijanimillä julkaistuilla romaaneilla on joukko yhteisiä, kaikkien tulkinnan kannalta olennaisia intertekstejä, jotka järjestävät tutkimuskohteenani olevat teokset kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa käsitellyt keskeiset intertekstit sisältävät eksplisiittisiä tai implisiittiä kannanottoja sukupuolieroon tai sukupuolen merkitykseen, ja siten ohjaavat tai avaavat sukupuolen problematiikan tematisoitumista romaaneissa. Saision, Larssonin ja Weinin romaaneja yhdistävät myös tietyt, teoksesta toiseen toistuvat, temaattisesti keskeiset rakenteelliset elementit kuten syklinen aikarakenne, upotetut kertomukset ja läpi tuotannon toistuvat motiivit. Pirkko Saision, Jukka Larsson ja Eva Weinin romaanit eivät vastanneet 1980-luvulla naiskirjallisuudesta käytyyn keskusteluun millään yksiselitteisellä tavalla. Weinina ja Larssonina Saisio loi ainutlaatuisen kirjallisen tuotannon, joka vastasi poleemisesti ilmestymisajankohtansa kirjallisuuskeskusteluun sekä koetteli tekijyyden ja teosten vastaanoton lisäksi myös "tuotannon" ja "teoksen" rajoja ja määritelmiä. Avainsanat: tekijä, tekijyys, sukupuoli, poetiikka, intertekstuaalisuus, feministinen narratologia, feministinen kirjallisuudentutkimus, lesbokirjailija, lesbokirjallisuus

Tutkimuskohteena arkistot – uutta, vanhaa ja tulevaisuuteen kurottuvaa

Tämä Avaimen teemanumero avaa arkistojen merkitystä ja arkistoaineistojen käytön mahdollisuuksia tämän hetken kirjallisuudentutkimukselle tuoreiden näkökulmien ja aineistoesimerkkien kautta. Teksteissä reflektoidaan kirjallisuudentutkimuksen muuttuvaa suhdetta arkistoaineistoihin sekä historiallisiin aineistoihin kohdistuvien uusien tutkimusnäkökulmien myötä että uusien, esimerkiksi syntysähköisten aineistojen kautta. Numero esittelee myös, mitä arkistoihin kohdistuva kiinnostus voi tulevaisuudessa tarjota kirjallisuudentutkimukselle. Sillä aikaa kun kirjallisuudentutkimuksen paradigmat ovat moninaistuneet viimeisen parin kolmenkymmenen vuoden aikana, myös kirjailijoiden käyttämät välineet ja sen myötä heidän toiminnastaan syntyneet aineistot ovat digitalisaation myötä kokeneet valtavan murroksen, joka jatkuu edelleen