Sidos

Yhdyskuntasuunnittelun Ammattikurssi 1 Kandidaatin työ Huhtala, Seinäjok

Viharikosten tekijät

Tässä raportissa tarkastellaan viharikosten tekijöiden tunnuspiirteitä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden ja suomalaisen rekisteriaineiston avulla. Kirjallisuuskatsauksen perusteella viharikosten tekijät eivät muodosta homogeenista tai selkeästi muista rikoksentekijöistä poikkeavaa ryhmää. Viharikosten tekijöillä on usein taustallaan myös muuta rikoskäyttäytymistä ja sosiaalista huono-osaisuutta. Raportin empiirisissä analyyseissa viharikoksen tekijöinä tarkastellaan: 1) vuosina 2013–2020 poliisin viharikosluokittelemista rikoksista syytettyjä sekä 2) vuosina 2013–2021 syrjinnästä ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomittuja henkilöitä (n=893). Lisäksi analyyseissa hyödynnetään syyttäjä- ja tuomioistuintietoja sekä tilastokeskuksen ylläpitämää valmisrekisteriaineistoa. Empiiristen analyysien perusteella viharikosten tekijöistä useat olivat saaneet tuomioita myös muista rikoksista. Yleisimmin tuomiot koskivat pahoinpitelyitä, törkeitä tai perusmuotoisia rattijuopumuksia sekä näpistyksiä ja varkauksia. Samat sosiodemografiset ja sosioekonomiseen asemaan liittyvät tekijät olivat pääosin yhteydessä sekä viha- että tarkasteltuihin verrokkirikoksiin. Raportin tulosten perusteella yleinen rikollisuuden ennaltaehkäisy on keskeiseltä osin myös viharikollisuuden torjuntaa

Työaikajoustojen vaikutus ansiotuloihin

Työntekijälähtöisen työaikajoustavuuden on nähty olevan yhteydessä organisaatioiden menestykseen ja työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Joustavien työaikajärjestelyjen yhteyttä ansiotuloihin on kuitenkin tutkittu vain vähän, vaikka ansiotaso voi sisältää organisaatioiden menestyksen ja työhyvinvoinnin kannalta merkittävää tietoa. Tässä tutkielmassa analysoidaan työaikajoustojen vaikutusta ansiotuloihin. Analyysin tarkoituksena on selvittää, voidaanko ansiotulojen ja työaikajoustojen välistä yhteyttä selittää tehokkuuspalkkahypoteesilla ja kompensoivien palkkaerojen teorialla. Tutkielman pääaineistona käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimusta. Ansiotulojen ja työaikajärjestelyjen yhteyttä tutkitaan sovittamalla mikroaineistoon palkkaregressio. Analyysissa kohdistetaan erityistä huolellisuutta yhteyksien ammattiluokittaisiin, toimialoittaisiin ja sukupuolittaisiin eroihin. Analyysissa ilmenee, että joustavien työaikajärjestelyjen yhteys ansioihin on negatiivinen pääasiallisesti suorittavaa työtä tekevillä henkilöillä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi prosessi- ja kuljetustyöntekijät, joilla joustavat työaikajärjestelyt ovat yhteydessä keskimäärin 3,5 prosenttia pienempiin ansioihin. Muilla suorittavaa työtä tekevillä henkilöllä vastaava negatiivinen yhteys on 4,7 prosenttia. Joustavien työaikajärjestelyjen positiivinen yhteys ansioihin puolestaan korostuu tulospalkkauksen piirissä olevilla henkilöillä, ja erityisesti vaativaa asiantuntijatyötä tekevillä henkilöillä, joilla havaittu positiivinen yhteys on keskimäärin 6,3 prosenttia. Havaitut positiiviset yhteydet ovat voimakkaampia naisilla. Tutkielman ulkoista validiteettia testataan tarkastelemalla yhteyksiä Euroopan työolotutkimuksen Ruotsin ja Norjan aineistoissa, joissa vastaavasti tulospalkkauksen ja joustavan työajan yhteisvaikutus on myös voimakkaasti positiivinen. Ammattiluokittaiset yhteisvaikutukset ovat naapurimaiden aineistossa myös samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä. Toisaalta esimerkiksi sosioekonomista asemaa ei voida naapurimaiden aineistojen yhteydessä kontrolloida yhtä huolellisesti kuin kotimaisen aineiston yhteydessä. Kahden palkkateorian mukaisia yhteyksiä ansioihin ei oletettavasti voida havaita kaikissa ammattiluokissa, koska yhteydet ovat vastakkaisia. Toisaalta kompensoivien palkkaerojen mukainen negatiivien yhteys ansioihin korostuu juuri tehtävissä, joissa joustavan työajan järjestäminen on hankalaa. Vastaavasti tehokkuuspalkkahypoteesin mukainen yhteys korostuu tehtävissä, joissa ansiot perustuvat keskimääräistä enemmän työn tuloksellisuuteen, ja joustavien työaikojen järjestäminen on tehtävän luonteen vuoksi vaivatonta. Näin ollen havaitut vastakkaiset yhteydet tukevat tarkastelujen palkkateorioiden suuntaisia vaikutuksia

Työaikajoustojen vaikutus ansiotuloihin

Työntekijälähtöisen työaikajoustavuuden on nähty olevan yhteydessä organisaatioiden menestykseen ja työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Joustavien työaikajärjestelyjen yhteyttä ansiotuloihin on kuitenkin tutkittu vain vähän, vaikka ansiotaso voi sisältää organisaatioiden menestyksen ja työhyvinvoinnin kannalta merkittävää tietoa. Tässä tutkielmassa analysoidaan työaikajoustojen vaikutusta ansiotuloihin. Analyysin tarkoituksena on selvittää, voidaanko ansiotulojen ja työaikajoustojen välistä yhteyttä selittää tehokkuuspalkkahypoteesilla ja kompensoivien palkkaerojen teorialla. Tutkielman pääaineistona käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimusta. Ansiotulojen ja työaikajärjestelyjen yhteyttä tutkitaan sovittamalla mikroaineistoon palkkaregressio. Analyysissa kohdistetaan erityistä huolellisuutta yhteyksien ammattiluokittaisiin, toimialoittaisiin ja sukupuolittaisiin eroihin. Analyysissa ilmenee, että joustavien työaikajärjestelyjen yhteys ansioihin on negatiivinen pääasiallisesti suorittavaa työtä tekevillä henkilöillä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi prosessi- ja kuljetustyöntekijät, joilla joustavat työaikajärjestelyt ovat yhteydessä keskimäärin 3,5 prosenttia pienempiin ansioihin. Muilla suorittavaa työtä tekevillä henkilöllä vastaava negatiivinen yhteys on 4,7 prosenttia. Joustavien työaikajärjestelyjen positiivinen yhteys ansioihin puolestaan korostuu tulospalkkauksen piirissä olevilla henkilöillä, ja erityisesti vaativaa asiantuntijatyötä tekevillä henkilöillä, joilla havaittu positiivinen yhteys on keskimäärin 6,3 prosenttia. Havaitut positiiviset yhteydet ovat voimakkaampia naisilla. Tutkielman ulkoista validiteettia testataan tarkastelemalla yhteyksiä Euroopan työolotutkimuksen Ruotsin ja Norjan aineistoissa, joissa vastaavasti tulospalkkauksen ja joustavan työajan yhteisvaikutus on myös voimakkaasti positiivinen. Ammattiluokittaiset yhteisvaikutukset ovat naapurimaiden aineistossa myös samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä. Toisaalta esimerkiksi sosioekonomista asemaa ei voida naapurimaiden aineistojen yhteydessä kontrolloida yhtä huolellisesti kuin kotimaisen aineiston yhteydessä. Kahden palkkateorian mukaisia yhteyksiä ansioihin ei oletettavasti voida havaita kaikissa ammattiluokissa, koska yhteydet ovat vastakkaisia. Toisaalta kompensoivien palkkaerojen mukainen negatiivien yhteys ansioihin korostuu juuri tehtävissä, joissa joustavan työajan järjestäminen on hankalaa. Vastaavasti tehokkuuspalkkahypoteesin mukainen yhteys korostuu tehtävissä, joissa ansiot perustuvat keskimääräistä enemmän työn tuloksellisuuteen, ja joustavien työaikojen järjestäminen on tehtävän luonteen vuoksi vaivatonta. Näin ollen havaitut vastakkaiset yhteydet tukevat tarkastelujen palkkateorioiden suuntaisia vaikutuksia