Enzymes as Feed Additive to Aid in Responses Against Eimeria Species in Coccidia-Vaccinated Broilers Fed Corn-Soybean Meal Diets with Different Protein Levels

This research aimed to evaluate the effects of adding a combination of exogenous enzymes to starter diets varying in protein content and fed to broilers vaccinated at day of hatch with live oocysts and then challenged with mixed Eimeria spp. Five hundred four 1-d-old male Cobb-500 chickens were distributed in 72 cages. The design consisted of 12 treatments. Three anticoccidial control programs [ionophore (IO), coccidian vaccine (COV), and coccidia-vaccine + enzymes (COV + EC)] were evaluated under 3 CP levels (19, 21, and 23%), and 3 unmedicated-uninfected (UU) negative controls were included for each one of the protein levels. All chickens except those in unmedicated-uninfected negative controls were infected at 17 d of age with a mixed oral inoculum of Eimeria acervulina, Eimeria maxima, and Eimeria tenella. Live performance, lesion scores, oocyst counts, and samples for gut microflora profiles were evaluated 7 d postinfection. Ileal digestibility of amino acids (IDAA) was determined 8 d postinfection. Microbial communities (MC) were analyzed by G + C%, microbial numbers were counted by flow cytometry, and IgA concentrations were measured by ELISA. The lowest CP diets had poorer (P ≤ 0.001) BW gain and feed conversion ratio in the preinfection period. Coccidia-vaccinated broilers had lower performance than the ones fed ionophore diets during pre- and postchallenge periods. Intestinal lesion scores were affected (P ≤ 0.05) by anticoccidial control programs, but responses changed according to gut section. Feed additives or vaccination had no effect (P ≥ 0.05) on IDAA, and diets with 23% CP had the lowest (P ≤ 0.001) IDAA. Coccidial infection had no effect on MC numbers in the ileum but reduced MC numbers in ceca and suppressed ileal IgA production. The COV + EC treatment modulated MC during mixed coccidiosis infection but did not significantly improve chicken performance. Results indicated that feed enzymes may be used to modulate the gut microflora of cocci-vaccinated broiler chickens

The Under-Examined Trade-Environment Linkage: Domestic Politics and WTO Disputes

Neglect eli huomiotta jääminen on tarkkaavuuden häiriö, jossa vaurioon nähden vastakkaisen kehonpuoliskon ja toimintatilan huomioiminen on puutteellista tai ei onnistu lainkaan. Sitä esiintyy yli 40 %:lla oikean aivopuoliskon verenkiertohäiriön jälkeen. Huomiotta jääminen heikentää potilaan työ- ja toimintakykyä ja on ehdoton este autolla ajamiselle. Siksi neglectin diagnosointi on tärkeää. Neglectin vaikeusasteen ja liitännäisoireiden selvittämiseksi sekä kuntoutustarpeen arvioimiseksi tarvitaan yleensä laajaa neuropsykologista tutkimusta. Neuropsykologisen kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa potilaan toimintakykyä ja oiretiedostusta sekä edistää paluuta työhön

Role of disorder in the size-scaling of material strength

We study the sample size dependence of the strength of disordered materials with a flaw, by numerical simulations of lattice models for fracture. We find a crossover between a regime controlled by the fluctuations due to disorder and another controlled by stress-concentrations, ruled by continuum fracture mechanics. The results are formulated in terms of a scaling law involving a statistical fracture process zone. Its existence and scaling properties are only revealed by sampling over many configurations of the disorder. The scaling law is in good agreement with experimental results obtained from notched paper samples.Comment: 4 pages 5 figure

The Presence of Visual Neglect after Thrombolytic Treatment in Patients with Right Hemisphere Stroke

Visual neglect (VN) is a common consequence of right hemisphere (RH) stroke. The aims of this study were to explore the presence of VN after RH stroke in the patients with (T+) or without (T−) thrombolytic treatment, and to determine whether thrombolysis is a predictor of VN. The study group consisted of 77 RH infarct patients. VN was evaluated with six conventional subtests of the Behavioural Inattention Test (BIT). Stroke severity was assessed using the National Institute of Health Stroke Scale (NIHSS). In the neuropsychological examination, 22% of all RH stroke patients had VN. VN was present in 15% of the patients in the T+ group and in 28% of the patients in the T− group, but the difference was not statistically significant. Despite that, patients in the T− group had a higher risk of VN than patients in the T+ group. Our results suggest that thrombolysis independently predicted absence of VN

Agile in the Era of Digitalization : A Finnish Survey Study

This paper was a Candidate for the Best Full Paper.Peer reviewe

Selective Plating Underestimates Abundance and Shows Differential Recovery of Bifidobacterial Species from Human Feces

The aim of the present work was to compare the efficacies and levels of selectivity of different culture-dependent and -independent methods for analyzing bifidobacteria in human stool samples. The three different culture media used here significantly differed from each other, particularly with regard to the recovery of Bifidobacterium adolescentis. Bifidobacterium medium failed to recover B. adolescentis; Beerens medium recovered some B. adolescentis organisms (17% of total bifidobacteria), whereas tomato-Eugon medium recovered mainly B. adolescentis organisms (58% of total bifidobacteria). A culture-independent method that combines GC fractionation of bacterial community DNA and 16S rRNA sequencing indicated that B. adolescentis organisms accounted for 85% of all bifidobacteria. Methodological biases, such as those described in this paper, should be taken into account in interpreting earlier studies and designing future experiments

Disney-elokuvat tunnekasvatuksen apuna

Tiivistelmä. Tunteet ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, joten niiden ymmärtäminen ovat merkittävä taito oppia jo lapsuudessa. Tunteiden oikeanlainen tunnistaminen, nimeäminen ja hyväksyminen lapsena auttavat tunteiden kohtaamista aikuisena. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan aikaisempaa enemmän tunnekasvatuksen merkitystä. Tutkimuksemme tarkoituksena oli ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvittää Disney-elokuvien mahdollisuutta osaksi monipuolista tunnekasvatusta. Näin pyrimme tuomaan uutta näkökulmaa tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Toinen tutkimuskysymys johdatteli meitä etsimään Disney-elokuvissa esiintyviä tunteiden ilmaisun tehokeinoja. Tämä edesauttoi löytämään kolmanteen tutkimuskysymykseen “Miten tunnekarttojen tunnekohdat näkyvät Disney-elokuvien hahmojen tunteiden ilmaisussa?” vastauksia. Tutkimus on toteutettu laadullisena elokuva-analyysinä, jonka tarkastelun näkökulmana on rakenneanalyysi. Tässä empiirisessä tutkimuksessa olemme vertailleet tunnekarttoja ja Disney-elokuvissa esiintyvää hahmojen tunteiden ilmaisua. Yhdeksi kriittiseksi kohdaksi tutkimuksessamme nousi sen luotettavuus, sillä olemme suorittaneet analysoinnin kahdestaan. Käytimme kuitenkin analyysin tukena monipuolista lähdekirjallisuutta. Yleistettävyyttä tuli myös pohtia kriittisesti pienen otoskoon johdosta. Tutkimuksemme kattoi kolme Walt Disney Picturesin suosituinta elokuvaa. Tutkimus osoitti, että Disney-elokuvia voidaan käyttää materiaalina tunnekasvatukseen, esimerkiksi hyödyntämällä elokuvien musiikkia. Elokuvien avulla voidaan käsitellä haastaviakin tunteita, turvallisen etäältä. Disney-elokuvista löytyi yhtäläisyyksiä tunnekarttojen kanssa, mikä antoi merkityksen elokuvien hahmojen tunteiden ilmaisuun ja samalla myös näkökulmaa tunnekasvatuksen toteutukseen. Nämä voivat helpottaa lapsen omien tunteiden tunnistamista. Jatkotutkimuksena pohdimme empiiristä tutkimusta lasten näkökulmasta. Lapset voivat kokea tunteita eri tavalla kuin aikuiset, joten tällöin lasten ääni saataisiin kuuluviin. Tunnekasvatuksen lisäksi tutkimukseen voisi ottaa esimerkiksi suvaitsevaisuuskasvatuksen näkökulman.Disney movies supporting emotional education. Abstract. Emotions are part of holistic well-being, so handling and understanding them are important skills to learn in childhood. Proper identification, naming, and acceptance of feelings as a child will help you to confront emotions as adults. The new Early Childhood Education Plan emphasizes the importance of emotional education. The purpose of our first research question was to investigate the possibility of Disney films becoming a part of versatile emotional education. By this we strive to bring a new perspective to the realization of emotional education. The second research question led us to seek out the powerful means of expressing emotion in Disney movies. This helped us to find the answers to the third research question, "How do emotional points in bodily maps of emotions appear in the expressions of emotions of characters in Disney films?" The research has been carried out as a qualitative film analysis, the analysis of which is based on structural analysis. In this empirical study, we have compared emotional maps and the expression of emotions in characters in Disney movies. One of the critical points in our research was its reliability because we have carried out the analysis on our own. However, we used versatile source literature to support the analysis. Publicity also had to be critically considered due to the small sample size. Our research covered three of Walt Disney Pictures’ most popular films. The research showed that Disney films could be used as material for emotional education, for example, by using movie music. Movies can handle challenging emotions safely from a distance. Disney movies found similarities with the bodily maps of emotions, which gave meaning to the expression of the emotions of the movie characters and at the same time the perspective of emotional education. These can help identify the child’s feelings. As a follow-up study, we consider empirical research from a child’s perspective. Children can experience feelings differently from adults, so the voice of the children can be heard. In addition to emotional education the perspective of tolerance education could be taken into consideration

Tunteet työyhteisössä:induktiovaiheen varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia

Tiivistelmä. Viime aikoina varhaiskasvatuksen piirissä on kiinnitetty huomiota tunnekasvatukseen ja tunteiden merkitykseen. Tunteet ovat myös vahvasti läsnä varhaiskasvatuksen opettajien arjessa, koska he luovat toiminnallaan tunteiden mallia lapsille. Induktiovaihe eli työuran ensimmäiset viisi vuotta ovat emotionaalisesti herkkää aikaa. Koulutuksen ja työuran nivelvaiheessa kohdataan työn todellisuus. Koimme merkityksellisenä tutkia juuri induktiovaiheen varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia siitä, miten tunteisiin suhtaudutaan työyhteisössä ja millaista tukea tunteiden käsittelyyn on tarjolla. Tutkimuksessamme pääpaino on negatiivisissa tunteissa, sillä ne nähdään useimmiten ongelmallisina. Tunteet linkittyvät vahvasti työhyvinvointiin, sillä ne vaikuttavat jaksamiseen ja työssä suoriutumiseen. Halusimme selvittää myös, miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tunteiden vaikuttavan työhyvinvointiin. Tutkimuksemme kohteena ovat induktiovaiheen varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset tunteisiin liittyen, joten valitsimme fenomenologisen tutkimusmenetelmän. Tämä menetelmä keskittyy tutkimaan juuri kokemuksia. Tutkimuksemme aineiston keräsimme sähköisellä kyselylomakkeella. Saimme kyselyyn yhteensä 12 vastausta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotaustaisilta induktiovaiheen varhaiskasvatuksen opettajilta ympäri Suomea. Aineiston analyysin toteutimme tulkitsevan fenomenologisen analysointimenetelmän mukaisesti. Sen mukaan analyysi tapahtuu vaihe kerrallaan ja aineistosta muodostetaan teemoja. Tutkimuksemme tuloksista nousi esille, että työyhteisöissä suhtaudutaan tunteisiin vaihtelevasti. Työyhteisön avoimuudella oli vaikutusta siihen, kuinka tunteisiin suhtaudutaan. Ammatillisuus vaikutti tunteiden tukahduttamiseen ja säätelemiseen, koska oman esimerkin nähtiin olevan merkityksellistä tunnekasvatusta ajatellen. Koulutuksessa harjoittelut koettiin tunteiden kannalta merkittäväksi. Tulosten mukaan työn ulkopuoliset ystävät koettiin tärkeimmäksi tukiverkostoksi, mutta vaitiolovelvollisuus muodostui ongelmaksi tässä tilanteessa. Tämän vuoksi työpaikan tiimi koettiin myös tärkeänä tukena. Työpaikan tunneilmapiirin koettiin vaikuttavan työhyvinvointiin. Negatiiviset tunteet vaikuttavat tulosten mukaan työmotivaatioon. Tunteet tarttuvat helposti toisiin ja sitä kautta vaikuttavat työilmapiiriin. Tunteiden käsittelyyn kaivattaisiinkin tukea jo koulutuksesta lähtien. Lapset joutuvat kärsimään liiallisesta negatiivisuudesta, sillä se vaikuttaa huomattavasti työn laatuun. Omien tunteiden käsittelyn kannalta samassa elämäntilanteessa, esimerkiksi induktiovaiheessa, olevat opettajat voivat toimia hyvänä tukena. Työn hektisyyden vuoksi tunteet joudutaan usein siirtämään syrjään, sillä niiden käsittelemiseen ei ole aikaa