Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista?

Muistiossa esitellään osaamisen tunnistamiseen liittyviä ilmiöitä, haasteita ja mahdollisuuksia, jotka perustuvat kirjoittajien esittelemään tutkimukseen sekä heidän kokemuksiinsa ja havaintoihinsa. Muistio käsittelee moninaisen osaamisen huomaamisen ja näkyväksi tekemisen kysymyksiä yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Kantavana ajatuksena on, että osaaminen on hyvän elämän tärkeä osatekijä.Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna osaaminen on nähtävä tutkintoa tai ammattia laajemmin. Osaaminen on tärkeä osa ihmisen identiteettiä, ja monin tavoin hankittu osaaminen kietoutuu osaksi läpi elämän kehittyvääosaamisidentiteettiä. Osaamisidentiteetin vahvistaminen auttaa yksilöä hyö- dyntämään osaamistaan monipuolisesti työssä ja muussa elämässä. Yhteisöjen osaamisen tunnistamista tarkastellaan muistiossa kahdesta näkökulmasta. Työyhteisöissä on käytäntöjä ja ajattelutapoja, jotka voivat jättää moninaista osaamista piiloon. Työyhteisöissä ja rekrytoinneissa on keskeistä huomata erilaiset ja moninaiset osaamistarpeet sekä tunnistaa, tuoda esiin ja vaalia monenlaisia vahvuuksia. Toinen näkökulma liittyy siihen, etteivät osaamisesta käytetty kieli ja merkitykset aina kohtaa. Avuksi tähän voidaan löytää ratkaisuja esimerkiksi kieliteknologian hyödyntämisestä.Kun tarkastellaan elinikäistä oppimista sekä moninaisen osaamisen kehittymistä ja näkyväksi tekemistä yhteiskunnassa, on tärkeää nostaa esiin maailman monimutkaistuminen ja systeeminen ajattelu. Ratkaisuja onkin haettava monista suunnista. On tunnistettava osaamisen ja oppimisen merkityksellisyys ja tehtävä oman osaamisen kehittäminen mahdolliseksi ihmi- sille elämän kaikissa vaiheissa. Oppiminen ja taitojen hankkiminen tulee nähdä yhteiskunnan tärkeimpänä investointina tulevaisuuteen.</p

Työmarkkinatieto digitalisoituvassa Suomessa

Tässä selvityksessä on kartoitettu ura- ja koulutusvalintoja tukevia tietojärjestelmiä eri maissa, tähän käyttöön soveltuvia tietovarantoja Suomessa ja esitetty kehitysehdotuksia, joilla Suomessa voidaan aiempaa paremmin vastata muuttuvien työmarkkinoiden haasteisiin. Selvityksessä on tehty katsaus ura- ja koulutusvalintoja, siirtymiä ja nivelkohtia käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen. Selvityksessä esitetään perinteistä laajempi työmarkkinatiedon käsite, joka sisältää ulkoisia työmarkkinoita kuvaavan informaation lisäksi digitaalisten palvelujen henkilökohtaistamiseksi tarvittavaa tietoa. Raportin johdanto kuvaa tätä työmarkkinatiedon kenttää ja esittelee hankkeen tavoitteet ja selvityksen lähestymistavan. Raportin toinen luku kuvaa käytössä ja kehitteillä olevien työmarkkinatieto- ja ohjausjärjestelmien yleispiirteitä ja kehityehdotusten taustaa. Kolmas luku kuvaa järjestelmiä vertailumaissa. Neljäs luku kartoittaa Suomessa käytettävissä olevia tietovarantoja ja tieto- ja ohjauspalveluja. Viides luku tarjoaa katsauksen ura- ja koulutuspolkujen siirtymistä ja nivelvaiheista tehtyyn tutkimukseen. Kuudes luku esittää joukon kehitysehdotuksia. Ehdotuksia on taustoitettu erityisesti avoimien tietovarantojen, elinikäisen oppimisen, uusien sääntelytarpeiden ja data-analytiikan uusien mahdollisuuksien näkökulmista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Pupils' Activities in a Multimaterial Learning Environment in Craft subject: A Pilot Study using an Experience Sampling Method based on a Mobile Application in Classroom

This study investigates holistic craft processes in craft education with an instrument for data-collection and self-assessment. Teaching in a study context is based on co-teaching and a design process, highlighted by the Finnish Basic Education Core Curriculum 2014.The school architecture and web-based learning environment is combined. Division for textiles and technical work is no longer supportedin this multimaterial learning environment. The aim of the study is to 1) make pupils’ holistic craft processes visible in everyday classroom practices with information collected by a mobile-application and 2) point out the curriculum topics that are covered during everyday classroom practices as defined by the teachers. The data is collected using an Experience Sampling Method with a gamified learning analytics instrument. Teachers’ classroom activities were used as the backbone for the thematic mapping of the craft curriculum. Preliminary measurements were carried out in a Finnish primary school in grades 5–6 (age 10–12, n= 125) during a four-week period in October-November 2016. The list of classroom activities was updated after the four weeks’ experiment and was tested in March-May 2017 with all the pupils of the pilot school (N = 353). The key findings were that a) for pupils the self-assessment was easy as a technical process but there were several factors in the everyday classroom settings that made the process challenging and b) it was relatively difficult for teachers to describe the classroom  activities in terms of the new curriculum; however, after four weeks they could not only described the activities in more details but had also developed new activities that supported the ideas of the new curriculum better.</div

Maailman paras julkinen hallinto? : Julkisen hallinnon strategian merkitys suomalaiselle hallinnon kehittämiselle

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa asetettiin tavoite, jonka mukaan Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras julkinen hallinto. Tätä tavoitetta tukemaan vuosina 2019–2020 laadittiin koko julkisen hallinnon käsittävä yhteinen strategia. Tämän selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa julkisen hallinnon uudistumisen tilasta ja julkisen hallinnon strategian integroitumisen asteesta osaksi julkisten organisaatioiden toimintaa. Hankkeessa tarkasteltiin, millainen on strategiamuotoisen ohjauksen soveltuvuus julkisen hallinnon systeemiseen uudistamiseen, miten julkishallinnon organisaatiot ovat vastanneet hallinnon tunnistettuihin kehittämistarpeisiin ja systeemisen uudistamisen edistämisen mahdollistamiseen nähden, millaisena strategian valmistelu ja toimeenpano on koettu sekä miten strategian toimeenpanoa on seurattu ja arvioitu. Selvityksen perusteella julkisen hallinnon yhteinen strategia on laajasti koettu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Kuitenkin strategian sisältö on jäänyt tuntemattomiksi julkisen hallinnon keskuudessa. Samoin strategian toimeenpano on jäänyt vajavaiseksi, koska toimeenpanoa ei varsinaisesti resursoitu erikseen. Strategian päivitykseen toivottiin perustuvan mahdollisimman laajalle osallistamiselle, julkisen hallinnon kannalta relevantteihin konkreettisiin tavoitteisiin sekä niiden kytkemiseen julkisten palveluiden kehittämiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Evaluating cognitive and affective outcomes of a digital game-based math test

Even though digital learning games have become common in education, relatively little is known about the usefulness of game-based assessment. This paper aims to explore if a game-based math test can provide added value to math education with respect to cognitive and affective outcomes. We used in-game measures, embedded in the game called Semideus Exam, focusing on conceptual fraction knowledge. In order to validate the game-based assessment approach, we compared the cognitive outcomes of fifty-one Finnish sixth graders, who completed both paper-based and game-based math tests in a randomized order. In addition, the students’ test anxiety and flow experience were measured to evaluate the affective outcomes. The results indicate that the game-based test scores correlated significantly with the paper-based test scores suggesting that the game-based assessment was successfully implemented and the game provided comparable data with the paper-based test approach. More importantly, the results revealed that game-based assessment lowered test anxiety and increased engagement which is likely to decrease assessment bias caused by test anxiety. In addition, the results show that earlier playing experience and gender did not influence the game-based test score suggesting fairness of the game-based assessment approach. Although we identified several benefits of the game-based assessment approach, more evidence is needed on the usefulness and fairness of game-based assessments.acceptedVersionPeer reviewe

Opetus, opiskelu, oppiminen: Tieto- ja viestintätekniikka tiederajat ylittävissä konteksteissa

Usein kuulee valitettavan kuinka vaikeaa ja epämiellyttävää tietokoneen näyttöpäätteeltä on lukea tekstiä. Niinpä moni kertoo joutuvansa tästä syystä tulostamaan kaikki vähänkin pidemmät tekstit lukemista varten. Useimmat sähköiset asiakirjat, lomakkeet, raportit jne. noudattavat taitoltaan edelleenkin tiukasti A4 –muotoa ja -kokoa. Varsinkin digitaalisten oppimateriaalien suunnittelussa tarvittaisiin empiiristä tietoa siitä, millainen merkitys tekstin visuaalisella ilmeellä on luettavuuden kannalta. Tässä tutkimuksessa otetaan ensi askeleet edellä mainitun ongelman parissa. Tutkimuksen kohteeksi päätettiin ottaa mahdollisimman selväpiirteiset ja helposti erotettavat tekstimuotoilut: 1) kirjasinkoko, 2) kirjasimen väri, 3) kirjasintyyppi, 4) palstojen määrä ja 5) palstojen leveys sekä 6) riviväli. Tekstimuotoilujen vaikutusta tutkittiin kuuden oppikirjatekstin perusteella muodostetun monivalintatehtävän avulla. Koehenkilöt (n=222) saivat luettavakseen keskenään eri tavoin muotoiltuja tekstejä. Tuloksia tarkastellessa kiinnitettiin huomiota paitsi siihen, kuinka kauan oikean vastauksen löytämiseen vastaajilta kului keskimäärin aikaa, niin myös oikeiden ja väärien vastausten määrään. Tuloksia tarkesteltiin myös henkilöltä ennen testiä mitattujen hiirenkäyttönopeuden ja havaintonopeuden avulla. Tehtävien visuaalisen ilmeen erojen merkityksen arvioiminen on mahdollista silloin kun voidaan vertailla iältään, koulutukseltaan, sukupuoleltaan ja tietokoneen käyttökokemukseltaan samanlaisten vastaajien tuloksia tilastollisesti.Tutkimuksen tehtävät ja ruudulta luettavaksi tarkoitetut tekstit – huolimatta niiden visuaalisesta ilmeestä – osoittautuivat vaikeiksi nuorimmille (perusopetuksen yläluokkalaisille) vastaajille. Erityisen vaikeaa ohjeiden mukainen tehtävien tekeminen oli 12-15 -vuotiaille pojille (2/3 vastauksista hylättiin). Suurin osa hylätyistä vastauksista oli seurausta vastaajan halusta siirtyä eteenpäin testissä perehtymättä lainkaan tehtäviin. Mittarin keräämistä lokitiedoista ilmenee,että useat vastaajat olivat koettaneet arvata vastauksen ”klikkaamalla” jokaista vastausvaihtoehtoa. Vaikka tämä ilmiö saattaakin olla seurausta liian vaativista tehtävistä, voi se olla myös sähköisiin oppimateriaaleihin yleisemmin liittyvä ominaisuus. Joidenkin oppilaiden on selvästi vaikeaa keskittyä monia mahdollisuuksia tarjoaviin oppimateriaaleihin ja vastustaa tämän ”online experienceksi” nimitetyn ”klikkailuvimman” houkutusta.”Klikkailuvimman” vaikutusta voidaan vähentää suunnittelemalla sähköiset oppimateriaalit dynaamisiksi ja selailuun kannustaviksi, eikä staattisiksi ja suoraviivaisiksi. Myös sähköisten oppimateriaalien sisältämiin toimintaohjeisiin pitäisi kiinnittää huomiota. Moni tutkimukseemme osallistuneista vastaajista ohitti tekstinä esitetyt toimintaohjeet lukematta niitä lainkaan. Ruudulta lukeminen ei ehkä eroa painetun tekstin lukemisesta kognitiivisena prosessina tarkasteltuna; kumpikin taito kehittyy kokemuksen myötä. Niinpä voidaan olettaa, että ruudulta lukemisen kokevat vaikeaksi lähinnä ne, jotka ovat ylipäätään tottumattomia lukijoita. Toisaalta tietokoneen käyttökokemuksella voi olla merkitystä ruudulta lukemisen kannalta. Tästä syystä tutkimuksessa mitattiin koehenkilöiden tietokoneen käyttörutiinia kolmella eri tavalla: 1) koehenkilöiden oman ilmoituksen perusteella, sekä kehittämämme 2) hiirenkäyttötestin ja 3) havaintotestin avulla. Tuloksista ilmenee, että ”rutinoituneimmat” 10% tietokoneenkäyttäjistä selvisivät mittarin tehtävistä merkittävästi paremmin kuin vähiten tietokonetta käyttäneet 10% koehenkilöistä. Kaikkein kokeneimmat/ rutinoituneimmat tietokoneenkäyttäjät saavuttavat testissä hyviä tuloksia riippumatta siitä, millaisia tekstimuotoiluja heidän luettavakseen annetuissa tekstikatkelmissa oli käytetty. Tietokoneen käyttörutiinin tai kokeneisuuden merkitys testitulosten selittäjänä jäi kuitenkin paljon ennalta arveltua vähäisemmäksi. Niinpä on todettava, että vastaajien ikä selittää tutkimustuloksia paljon kokeneisuutta kattavammin. Tämä tulos antaa olettaa, että tekstien lukemiseen perustuvan sähköisen oppimateriaalin suuntaaminen alle lukioikäisille ei ole mielekästä.</p

Aposentadoria dos servidores públicos federais após as reformas da Constituição

Aborda a questão das aposentadorias dos servidores públicos da administração direta e indireta da União, analisando as modificações introduzidas pelas Emendas constitucionais números 41 e 20, bem como a Proposta de Emenda Constitucional 227-A