Korona-altistusten jäljittämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja

  Kontaktien jäljittäminen on oleellinen osa infektioiden hallintaa ja ehkäisyä. Ihmistyönä toteutettavan kontaktien jäljittämisen rinnalle tarvitaan uusia aikaa säästäviä sekä kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös nykyaikaisen teknologian täyden hyödyntämisen.  Radiotaajuuksilla toimivan etätunnistusteknologian (RFID) käytöstä on jo lupaavia tuloksia, mutta soveltaminen terveydenhuoltoon on hidasta.   Koronaltistusten jäljitysprosessi on aikaa vievää sekä sen saavuttamat tulokset epävarmat, koska kontaktien kartoitus on muistinvaraista. Kun COVID -19 testi on henkilökunnan jäsenellä positiivinen, kontaktien jäljittäminen tapahtuu kyselemällä ja kartoittamalla altistuneet työntekijät yksikön esihenkilön tai vastaavan hoitajan toimesta. Kontaktien kartoitus ei ole systemaattista, se on aikaa vievää eivätkä tulokset ole luotettavia. Mikäli työyksikössä on joukkoaltistuminen ja/tai altistuminen koskee useita työyhteisön jäseniä, prosessi on huomattavan monimutkainen ja työläs. On kehitettävä uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan altistuneet jäljittää nopeammin ja varmemmin. &nbsp

Vaginal Microbiota Composition Correlates Between Pap Smear Microscopy and Next Generation Sequencing and Associates to Socioeconomic Status

Recent research on vaginal microbiota relies on high throughput sequencing while microscopic methods have a long history in clinical use. We investigated the correspondence between microscopic findings of Pap smears and the vaginal microbiota composition determined by next generation sequencing among 50 asymptomatic women. Both methods produced coherent results regarding the distinction between Lactobacillus-dominant versus mixed microbiota, reassuring gynaecologists for the use of Pap smear or wet mount microscopy for rapid evaluation of vaginal bacteria as part of diagnosis. Cytologic findings identified women with bacterial vaginosis and revealed that cytolysis of vaginal epithelial cells is associated to Lactobacillus crispatus-dominated microbiota. Education and socio-economic status were associated to the vaginal microbiota variation. Our results highlight the importance of including socio-economic status as a co-factor in future vaginal microbiota studies.Peer reviewe

Hyvä elämä maaseutukunnissa : Osallisuuden ja yhteiskehittämisen avaamia näköaloja kestävään hyvinvointiin ja kuntien älykkääseen uudistumiseen

Tarvetta hyvinvointikäsityksen päivittämiseen sekä hyvinvointia ja elinvoimaa koskevien mittareiden kehittämiseen on tunnistettu laajalti. Ennen kaikkea tähän haastaa kestävän kehityksen tavoitteet, mutta myös hyvinvointitutkijat, jotka peräänkuuluttavat kansalaisten vahvempaa osallisuutta hyvinvointia koskevan tiedon tuottamisessa ja hyvinvointikäsityksen uudelleen jäsentämisessä. Tarkastelemme artikkelissa, mistä hyvän elämän koetaan muodostuvan ja kuinka koettu hyvinvointi jäsentyy suhteessa kestävän hyvinvoinnin paradigmaan. Analysoimme myös kansalaisten näkemyksiä kuntien pito- ja vetovoimatekijöistä ja kuinka nämä haastavat tulevaisuuden kuntien elinvoimatyötä. Tutkimuksen aineisto on kerättä Posiolta, Ilomantsista, Viitasaarelta, Karvialta ja Tammelasta soveltaen osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimus osoittaa kuinka osallisuus, jaettu asiantuntijuus ja yhteistoiminnallinen tiedontuotanto jäsentävät hyvinvointia ja elinvoimaa nykyistä moniulotteisemmin, ja että kansalaisten näkemykset hyvästä elämästä kytkeytyvät luontevasti osaksi kestävän kehityksen paradigmaa. Tutkimus avaa uusia näköaloja niin hyvinvointi- ja elinvoimaindikaattoreiden kehittämiseen kuin väestöön menettävien kuntien pyrkimyksiin hahmottaa uusia polkuja tulevaisuuteen

Parity and gestational age are associated with vaginal microbiota composition in term and late term pregnancies

Background Vaginal microbiota and its potential contribution to preterm birth is under intense research. However, only few studies have investigated the vaginal microbiota in later stages of pregnancy or at the onset of labour. Methods We used 16S rRNA gene amplicon sequencing to analyse cross-sectional vaginal swab samples from 324 Finnish women between 37-42 weeks of gestation, sampled before elective caesarean section, at the onset of spontaneous labour, and in pregnancies lasting >= 41 weeks of gestation. Microbiota data were combined with comprehensive clinical data to identify factors associated with microbiota variation. Findings Vaginal microbiota composition associated strongly with advancing gestational age and parity, i.e. presence of previous deliveries. Absence of previous deliveries was a strong predictor of Lactobacillus crispatus dominated vaginal microbiota, and the relative abundance of L. crispatus was higher in late term pregnancies, especially among nulliparous women. Interpretation This study identified late term pregnancy and reproductive history as factors underlying high abundance of gynaecological health-associated L. crispatus in pregnant women. Our results suggest that the vaginal micro biota affects or reflects the regulation of the duration of gestation and labour onset, with potentially vast clinical utilities. Further studies are needed to address the causality and the mechanisms on how previous labour, but not pregnancy, affects the vaginal microbiota. Parity and gestational age should be accounted for in future studies on vaginal microbiota and reproductive outcomes. Funding This research was supported by EU H2020 programme Sweet Crosstalk ITN (814102), Academy of Finland, State Research Funding, and University of Helsinki. Copyright (C) 2022 The Author(s). Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Emättimen mikrobiomi terveyden ylläpitäjänä

English summaryPeer reviewe

Tekstiiliylijäämän elinkaaren pidentäminen upcycling-mallistolla

Opinnäytetyö käsittelee tekstiiliylijäämän elinkaaren pidentämistä upcycling-mallistolla. Aihetta käsitellään kestävän kehityksen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on ymmärtää, miltä ekologinen ja eettinen vaatetuotanto voi näyttää ja yhdeksi vaihtoehdoksi esitetään upcycling-mallistoa. Opinnäytetyössä tehdään taustaselvitys alan historiasta, tämänhetkisen vaatetuotannon ongelmakohdista, siitä mitä vastuullinen vaate nykypäivänä tarkoittaa sekä tarkastellaan kiertotaloutta edistäviä liiketoimintamalleja. Taustaselvityksessä käydään läpi erityisesti kierrätystä ja upcycling-ilmiötä. Työssä käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat teemahaastattelu ja vertailuanalyysi, joilla syvennetään ymmärrystä alan tilanteesta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on suomalainen vaatealan yritys Arela. Työ pohjaa aiemmin toteutettuun Arela Reborn upcycling-mallistoon. Lopuksi esitetään selvitys seuraavan Reborn-upcycling-malliston tuotanto- ja toteutusmahdollisuuksista