81 research outputs found
Processing of Stimulus Repetition and Change in the Somatosensory System : Recordings of Electrical and Magnetic Brain Responses
In the present work, effects of stimulus repetition and change in a continuous stimulus stream on the processing of somatosensory information in the human brain were studied. Human scalp-recorded somatosensory event-related potentials (ERPs) and magnetoencephalographic (MEG) responses rapidly diminished with stimulus repetition when mechanical or electric stimuli were applied to fingers. On the contrary, when the ERPs and multi-unit a ctivity (MUA) were directly recorded from the primary (SI) and secondary (SII) somatosensory cortices in a monkey, there was no marked decrement in the somatosensory responses as a function of stimulus repetition. These results suggest that this rate effect is not due to the response diminution in the SI and SII cortices. Obviously the responses to the first stimulus after a long "silent" period are nhanced due to unspecific initial orientation, originating in more broadly distributed and/or deeper neural structures, perhaps in the prefrontal cortices. With fast repetition rates not only the late unspecific but also some early specific somatosensory ERPs were diminished in amplitude. The fast decrease of the ERPs as a function of stimulus repetition is mainly due to the disappearance of the orientation effect and with faster repetition rates additively due to stimulus specific refractoriness.
A sudden infrequent change in the continuous stimulus stream also enhanced somatosensory MEG responses to electric stimuli applied to different fingers. These responses were quite similar to those elicited by the deviant stimuli alone when the frequent standard stimuli were omitted. This enhancement was obviously due to the release from refractoriness because the neural structures generating the responses to the infrequent deviants had more time to recover from the refractoriness than the respective structures for the standards. Infrequent deviant mechanical stimuli among frequent standard stimuli also enhanced somatosensory ERPs and, in addition, they elicited a new negative wave which did not occur in the deviants-alone condition. This extra negativity could be recorded to deviations in the stimulation site and in the frequency of the vibratory stimuli. This response is probably a somatosensory analogue of the auditory mismatch negativity (MMN) which has been suggested to reflect a neural mismatch process between the sensory input and the sensory memory trace
Nikotiiniriippuvuuden kritiikki
Kirja-arvostelu: A critique of nicotine addiction / Hanan Frenk & Reuven Dar. Boston, 2000
Yhteistyöverkostot vuorovaikutuksen vaihtoalueina perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön palvelutarpeen arvioinnissa
Trading zones as a social network in the field of social work with children and families
This article focuses on social networks in child and family social work. Networks were analysed from the point of view of a trading zone and theory of network management. Data was collected from social welfare case file documents of 265 children and their families. Networks were examined in the documents based on the social workerâs assessment of the needs of children and families. The results show the links between face-to-face communication and verbal and written communication. The multi-agency networks are broad and multifaceted, consisting of actors in and outside social and health organisations. In short, the results indicate the importance of knowing the network structures in social welfare and using this information at the client level and in the leadership and management of social welfare organisations
Hoidon alkuarvioinnin tulkintakehykset mielenterveystyössÀ
MielenterveystyoÌn hoidon alkuarvioinnissa selvitetaÌaÌn asiakkaan vahvuudet ja haasteet eri elaÌmaÌn osa-alueilla, punnitaan interventioiden tarve, hoidon tavoitteet ja hoidon seuranta. Mielenterveys- hoidon alkuarvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja laadukasta, jotta potilaan oikeus hyvaÌaÌn hoitoon toteutuu. TaÌssaÌ tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisissa tulkintakehyksissaÌ (Goffman 1986) hoidon alkuarviointi jaÌsentyy mielenterveystyoÌn moniammatillisen hoitotiimin ja asiakkaan vaÌlillaÌ. Tutkimusaineistoina ovat videoidut ja litteroidut kolme hoidontarpeen arviointikaÌyntiaÌ ja asiakastapaamisten jaÌlkeen tyoÌntekijoÌiden kaÌymaÌt reflektiokeskustelut psykiatrisella polikilinikalla. Aineiston analyysin tuloksena alkuarvioinnista identifioitiin hoidontarpeen, mielenterveyden, huolen, ja tulevaisuuden tulkintakehykset. Tulosten perusteella asiakkaan ja tyoÌntekijoÌiden toiminta ja roolit vaihtelivat kehyksittaÌin. Hoidontarpeen arvioinnin ja mielenterveyden tulkintakehyksessaÌ tavoitteina oli saada tietoa potilaan kokonaistilanteesta, oireista ja tehdaÌ diagnoosi. Hoitotiimin jaÌsenet esittivaÌt kysymyksiaÌ, ja potilas oli selontekovelvollinen. Huolen tulkintakehyksessaÌ tavoitteena oli lievittaÌaÌ potilaan diagnoosin aiheuttamaa stigmatisoitumista ja aktivoida potilasta rohkaisevilla, suostuttelevilla ja selitystaÌ pyytaÌvillaÌ kysymyksillaÌ. Potilaalla oli hoitoa tarvitsevan sairastuneen rooli. Tulevaisuuden tulkintakehyksessaÌ tavoitteena oli potilaan toimijuuden tukeminen ja aktivointi sekaÌ potilaan hoidon oikea-aikaisuuden turvaaminen. Potilaalla oli vastuullisen toimijan rooli. Tulokset tuovat naÌkyvaÌksi hoidon alkuarvioinnin ja sen merkityksen omana tyoÌvaiheenaan mielenterveystyoÌssaÌ. LisaÌksi tulokset auttavat tunnistamaan prosessin eri vaiheita, potilaan ja tyoÌntekijoÌiden rooleja ja kysymysten merkitystaÌ. Tuloksia voidaan hyoÌdyntaÌaÌ alkuarvioinnin kehittaÌmisessaÌ, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa ja kaÌytaÌnnoÌn potilastyoÌssaÌ
HĂ€iriöpÀÀstöjen ympĂ€ristöriskianalyysi â YMPĂRI -hankkeen suositukset
Julkaisun 14.5.2007 pÀivitetty tarkistuslista (liite 1), seurausmatriisi (taulukko 2, sivulla 29) ja riskimatriisi (taulukko 3, sivulla 36) ovat erillisenÀ tiedostona.HÀiriöpÀÀstöjen hallinta on riskien hallintaa, jossa keskeinen hallinnan keino on riskianalyysi. Riskianalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskit sekÀ niiden hallintaan tarvittavat toimenpiteet. TÀssÀ raportissa tarkastellaan laitoskohtaista teollisen toiminnan hÀiriöpÀÀstöjen ympÀristöriskien arviointia.
Hankkeessa laadittiin ns. YMPĂRI-suositukset hyvĂ€n ympĂ€ristöriskianalyysin sisĂ€llöstĂ€ ja terminologiasta sisĂ€ltĂ€en keskeiset hĂ€iriöpÀÀstöjen ympĂ€ristöriskianalyysien tekemisen avuksi kehitetyt työkalut. Suomen ympĂ€ristökeskuksen, Turvatekniikan keskuksen ja VTT:n yhteistyö sekĂ€ haastattelut ja hankkeessa jĂ€rjestetyt työpajat tarjosivat laajalle joukolle viranomaisia, konsultteja, johtamisjĂ€rjestelmĂ€sertifioijia ja yritysedustajia mahdollisuuden kommentoida ja vaikuttaa ympĂ€ristöriskianalyysin sisĂ€llön mÀÀrittĂ€miseen. YMPĂRI-suositusten avulla toimijat voivat varmistua siitĂ€, ettĂ€ analyysi tĂ€yttÀÀ sekĂ€ ympĂ€ristö- ettĂ€ kemikaalivalvontaviranomaisten, kuin myös johtamisjĂ€rjestelmiĂ€ arvioivien sertifiointielimien vaatimukset.
YMPĂRI-suosituksessa nojaudutaan vahvasti riskianalyysitekniikoiden hyödyntĂ€miseen jĂ€rjestelmĂ€llisessĂ€ riskien tunnistamisessa. TodennĂ€köisyyden ja seurausten arvioimiseen annetaan selkeĂ€t ohjeet ja työkalut - ympĂ€ristöriskien seurausmatriisi ja arvottamismatriisi. Molemmat matriisit sisĂ€ltĂ€vĂ€t jo valmiiksi nĂ€kemykset riskien hyvĂ€ksyttĂ€vyydestĂ€.
Jatkohankkeessa on tarkoitus testata YMPĂRI-suosituksia muutamassa teollisuuslaitoksessa, tarvittaessa parantaa niitĂ€ ja laatia tietokonepohjainen ohjelma ympĂ€ristöriskianalyysien tekemisen avuksi
- âŠ