Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä

Kunnissa on vielä suuria vaikeuksia ottaa käyttöön päätösten vaikutuksia ennalta arvioiva työtapa Tutkimuksen mukaan kunnissa on paljon haasteita, jotta uudenlainen toimintatapa voidaan ottaa täysimittaiseen käyttöön. Tulosten mukaan ennakkoarvioimisen soveltuvuuteen vaikuttavat kunnan kulttuuriset, organisatoriset sekä ammatilliset tekijät. Kulttuurisina tekijöinä nousi esiin kuntien suhtautuminen siihen, voivatko ne vaikuttaa päätöksillään tulevaisuuteen, halutaanko hyväksyä nykyistä läpinäkyvämpi valmistelu ja moniarvoisuus, mitä erilaisten päätösvaihtoehtojen julkinen tarkastelu aiheuttaa. Organisatorisesti kuntien rakenteet eivät välttämättä tue tämäntyyppistä monialaista ja vuorovaikutteista päätösten valmistelua. Tarvitaan voimakas poliittinen tuki ja muutosjohtajuutta, jotta olemassa olevat toimintakäytännöt muuttuisivat. Työntekijöiden näkemys omasta roolistaan hyvinvoinnin ja terveyden mahdollistajina ja yhteisen työn kohteesta voivat vielä estää sen, että ennakkoarviointi voidaan ottaa kunnissa systemaattiseen käyttöön. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on ennakkoarviointia, jossa arvioidaan ennalta tietyn päätöksen vaikutuksia eri ihmisryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Samantyyppistä ennakkoarviointia on kunnissa tehty yhdyskuntasuunnittelussa maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristövaikutusten arviointilain puitteissa. Uuden terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi on pakollista kaikessa kuntien ja sairaanhoitopiirien päätöksenteossa. Samoin Suomen Kuntaliiton uusi suositus tukee kuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Väitöskirjassa selvitetään sitä, mitkä tekijät vaikuttavat ennakkoarvioinnin soveltuvuuteen kunnallisessa päätöksenteossa ja erityisesti lautakuntapäätöksissä. Tutkimuksessa on kehitetty malli, jonka avulla kunnan työntekijät ja päättäjät voivat arvioida ennalta tehtävien päätösten vaikutuksia eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Mallia on testattu kymmenessä kunnassa ja kuntayhtymän sivistys-, sosiaali-, terveys- tai ympäristötoimien päätösten valmistelussa.Taking charge of the municipalities future: factors in municipal committee decisions that influence the application of ex ante assessment Research focuses on one specific application of ex ante assessment, Human Impact Assessment (HuIA). HuIA considers the effect that decisions made in municipal planning will have on human health and wellbeing. The purpose of this study is to examine the factors that influence the application of HuIA in municipal decision-making. Factors that influence the applicability of ex ante assessment were examined from the perspectives of the environment in which municipal decisions are made, theories on decision-making and power, and the social welfare and health care sector. The method of ex ante assessment developed within the study was applied to the assessment of the impact of programmes, plans and decisions by municipal committees. The applicability of ex ante assessment was tested in the education, environment, social and health sector of eleven municipalities or joint municipal boards. The study was implemented through action research, with close connections to the tradition of developmental process evaluation. The articles that form part of the study examine the visibility of HuIA in the context of environmental impact assessment of plans and programmes. Further, the study examined the ways in which the studied model in Finland is different from corresponding models in other countries and what factors promote or undermine the introduction of ex ante assessment in support of decision-making by municipal committees. The results show that the applicability of HuIA is influenced by cultural, organisational and professional factors within the municipality. Cultural factors which exert an influence on whether ex ante assessment is introduced include the municipality s future vision, its acceptance of transparency and pluralism, and its view of its own role in promoting welfare and health. In organisational terms, structures in support of ex ante assessment are needed, along with change management and a clear vision of the shared goal of the work done within all administrative sectors. In professional terms, it is easier to adopt ex ante assessment as an element of day-to-day work routines if information and training are provided about this assessment method

The effects of socioeconomic and cultural characteristics of regions on the spatial patterns of the Second Demographic Transition in Finland

The article studies to what extent regional socioeconomic and cultural characteristics explain spatial patterns in the Second Demographic Transition in Finland. The country’s 75 functional regions are used as area units. A summary indicator of the transition based on divorce and cohabitation is used as the dependent variable. The results show that the spatial pattern is mainly determined according to the regional level of urbanization, but the effect is mediated by cultural characteristics (secularization and support for the socialist and green parties). The cultural characteristics have only a modest independent effect.cohabitation, cultural factors, divorce rate, regional differences, second demographic transition, socioeconomic factors