Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi – Louhinassa muodostuvat sivukivet

Kaivannaisjäte voidaan kaivannaisjäteasetuksen (379/2008) mukaisesti luokitella pysyväksi, kun kaivannaisjäte täyttää asetuksessa mainitut kriteerit. Oppaan tarkoituksena on auttaa kaivannaisalan toimijoita ja viranomaisia louhinnassa syntyvän kaivannaisjätteen luokittelussa pysyväksi. Oppaassa esitetään menettelyt kaivannaisteollisuudessa syntyvän sivukiven luokittelulle kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti pysyväksi jokokansallisen pysyvien kivilajien luettelon tai tapauskohtaisen arvioinnin avulla

Opas kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF -vertailuasiakirjan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevien päätelmien soveltamiseen

Tässä oppaassa kuvataan kaivannaisjätteiden hallinnan sekä kaivannaisjätteistä aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisyn ja vähentämisen parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT). Opas perustuu kaivannaisjätteiden hallinnan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevaan vertailuasiakirjaan "Best Available Techniques Reference Document for the Management of Waste from Extractive Industries” ja Suomen kansallisiin ohjeistuksiin, oppaisiin sekä lainsäädäntöön. Oppaassa käsitellään kaivannaisjätealueisiin liittyviä parhaita käyttökelpoisia tekniikoita läpi kaivannaisjätealueen elinkaaren. Oppaan yleiset BAT-päätelmät käsittelevät johtamista, tiedon keruuta ja hallintaa sekä kaivannaistoiminnan jätehierarkiaa. Riskiperusteiset BAT-päätelmät puolestaan kuvaavat tekniikoita, joilla ehkäistään ja vähennetään ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia sekä tekniikoita, joilla varmistetaan kaivannaisjätteen sijoitusalueiden rakenteellinen vakavuus sekä kaivannaisjätteen fysikaalinen ja kemiallinen pysyvyys. Opas tukee vertailuasiakirjassa esitettyjen BAT-päätelmien soveltamista kaivannaisjätteiden hallinnassa ja sitä voidaan hyödyntää kaivannaisteollisuuden toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä

Kaivosten stressitestit 2013

Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesistövahingon jälkeen Suomen hallitus päätti, että kaivoksille tehdään stressitestit. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2013 kaivosten ympäristöturvallisuus -viranomaistyöryhmän (KYTU), jonka tehtävänä oli arvioida viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä kaivosten ympäristövahinkojen ehkäisemisen kannalta. Eräänä työkaluna KYTU-työryhmällä oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimmäisessä vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. Tämän jälkeen ympäristöministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskitilannetta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien käsittelyä, varastointia ja poisjohtamista sekä patoaltaiden rakenteet, jotka eivät kestä poikkeuksellisen suuren vesimäärän aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely lähetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sekä niiden lisäksi myös muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sekä karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Vastaukset saatiin asetettuun määräaikaan mennessä 20 kohteesta. Vastaukset sisälsivät myös kuvauksia olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita. Vesimäärien hallinnassa on tärkeää ennakointi mm. sää- ja vesistöennusteiden sekä säähavaintojen perusteella. Vara-allaskapasiteettia tulee olla riittävästi, ettei tulva- yms. tilanteissa jää ylimääräisen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesistöön. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla käytössään toimivat varajärjestelmät pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sisällyttää pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden määrän seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lisätä pohjaveden laadun tarkkailua jätealtaan tai haitallisia aineita sisältävien vesialtaiden ympäristöstä. Uusien jätealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehittää ja ottaa käyttöön päivittäisten tarkkailukierrosten lisäksi ennakoivia seurantajärjestelmiä, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. Tässä raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sekä kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hyödynnettäväksi kaivosten omien kehittämissuunnitelmien sekä viranomaisyhteistyössä käytävien keskustelujen pohjana

Building an Open Source Classifier for the Neonatal EEG Background: A Systematic Feature-Based Approach From Expert Scoring to Clinical Visualization

Neonatal brain monitoring in the neonatal intensive care units (NICU) requires a continuous review of the spontaneous cortical activity, i.e., the electroencephalograph (EEG) background activity. This needs development of bedside methods for an automated assessment of the EEG background activity. In this paper, we present development of the key components of a neonatal EEG background classifier, starting from the visual background scoring to classifier design, and finally to possible bedside visualization of the classifier results. A dataset with 13,200 5-minute EEG epochs (8–16 channels) from 27 infants with birth asphyxia was used for classifier training after scoring by two independent experts. We tested three classifier designs based on 98 computational features, and their performance was assessed with respect to scoring system, pre- and post-processing of labels and outputs, choice of channels, and visualization in monitor displays. The optimal solution achieved an overall classification accuracy of 97% with a range across subjects of 81–100%. We identified a set of 23 features that make the classifier highly robust to the choice of channels and missing data due to artefact rejection. Our results showed that an automated bedside classifier of EEG background is achievable, and we publish the full classifier algorithm to allow further clinical replication and validation studies.Peer reviewe

Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa

Oikeuslääketieteelliset näytteet ovat biologisia näytteitä, joilla voi olla yksilön kannalta oikeudellista merkitystä. Näytteet otetaan tavallisimmin terveydenhuollon toimipisteissä. Asiaa koskeva lainsäädäntö on puutteellinen eikä se sovellu tämän päivän toimintaympäristöön. Raportissa esitellään ensin nykytilannetta koskeva selvitys, jonka mukaan toimintakäytännöt poikkeavat eri toimintayksiköissä. Selvityksen perusteella tehdään ehdotus lainsäädännön muuttamiseksi. Lisäksi annetaan selkeät näytteenotto-ohjeet, jotka on laadittu siten, että ne voidaan ottaa käyttöön nykylainsäädännön ollessa voimassa. Yhtenäiset, laadukkaat menettelytavat tähtäävät näytteenoton kohteena olevien henkilöiden oikeusturvan parantumiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Raportin on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta perustettu asiantuntijatyöryhmä. Se soveltuu oikeuslääketieteellistä näytteenottoa koskevan lainsäädäntötyön tueksi ja jatkotoimenpiteiden linjaamiseksi sekä toimintaohjeeksi terveydenhuollon toimipisteisiin

Case-control analysis of truncating mutations in DNA damage response genes connects TEX15 and FANCD2 with hereditary breast cancer susceptibility

Several known breast cancer susceptibility genes encode proteins involved in DNA damage response (DDR) and are characterized by rare loss-of-function mutations. However, these explain less than half of the familial cases. To identify novel susceptibility factors, 39 rare truncating mutations, identified in 189 Northern Finnish hereditary breast cancer patients in parallel sequencing of 796 DDR genes, were studied for disease association. Mutation screening was performed for Northern Finnish breast cancer cases (n = 578-1565) and controls (n = 337-1228). Mutations showing potential cancer association were analyzed in additional Finnish cohorts.c.7253dupT in TEX15, encoding a DDR factor important in meiosis, associated with hereditary breast cancer (p = 0.018) and likely represents a Northern Finnish founder mutation. A deleterious c.2715 + 1G > A mutation in the Fanconi anemia gene, FANCD2, was over two times more common in the combined Finnish hereditary cohort compared to controls. A deletion (c.640_644del5) in RNF168, causative for recessive RIDDLE syndrome, had high prevalence in majority of the analyzed cohorts, but did not associate with breast cancer. In conclusion, truncating variants in TEX15 and FANCD2 are potential breast cancer risk factors, warranting further investigations in other populations. Furthermore, high frequency of RNF168 c.640_644del5 indicates the need for its testing in Finnish patients with RIDDLE syndrome symptoms.Peer reviewe

Case-control analysis of truncating mutations in DNA damage response genes connects TEX15 and FANCD2 with hereditary breast cancer susceptibility

Several known breast cancer susceptibility genes encode proteins involved in DNA damage response (DDR) and are characterized by rare loss-of-function mutations. However, these explain less than half of the familial cases. To identify novel susceptibility factors, 39 rare truncating mutations, identified in 189 Northern Finnish hereditary breast cancer patients in parallel sequencing of 796 DDR genes, were studied for disease association. Mutation screening was performed for Northern Finnish breast cancer cases (n = 578–1565) and controls (n = 337–1228). Mutations showing potential cancer association were analyzed in additional Finnish cohorts. c.7253dupT in TEX15, encoding a DDR factor important in meiosis, associated with hereditary breast cancer (p = 0.018) and likely represents a Northern Finnish founder mutation. A deleterious c.2715 + 1G > A mutation in the Fanconi anemia gene, FANCD2, was over two times more common in the combined Finnish hereditary cohort compared to controls. A deletion (c.640_644del5) in RNF168, causative for recessive RIDDLE syndrome, had high prevalence in majority of the analyzed cohorts, but did not associate with breast cancer. In conclusion, truncating variants in TEX15 and FANCD2 are potential breast cancer risk factors, warranting further investigations in other populations. Furthermore, high frequency of RNF168 c.640_644del5 indicates the need for its testing in Finnish patients with RIDDLE syndrome symptoms.</p