Kantatien 63 parantaminen välillä Ina–Kaustinen : Pääsuuntaselvitys

Kantatie 63 Kauhava–Ylivieska (169 km) on tärkeä maakuntien välinen päätie, joka toimii yhteytenä kuntakeskusten, seutujen ja maakuntien välillä, mm. tärkeänä elinkeinoelämän kuljetusten reittinä. Kantatie 63 on Väyläviraston Pääteiden palvelutaso ja tulevaisuuden tarpeet -selvityksen mukainen muu päätie. Kantatie 63 on parannettu vastaamaan päätieverkon palvelutasovaatimuksia lukuun ottamatta moniongelmaista tieosuutta välillä Ina–Kaustinen. Kantatie 63 Inan ja Kaustisen välillä (14 km) on kapea, mutkainen ja mäkinen päätie, joka kulkee useiden kylien läpi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee välillä 1 700–2 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2019), josta raskaan liikenteen osuus on huomattava 12–15 %. Tien nopeusrajoitus on pääosin 70 km/h, mutta kyläkeskusten kohdilla nopeusrajoitus on 60 km/h. Pääsuuntaselvityksen tavoitteena oli määrittää väyläratkaisut, joilla kantatielle määritetty ennustetilanteen tavoitetaso saavutetaan. Ensisijaisena ja valtakunnallisena liikenteellisenä tavoitteena on parantaa pitkämatkaisen tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, ennustettavuutta ja matka-aikaa. Lisäksi tavoitteita on asetettu jalankulun ja pyöräilyn olojen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Työn aikana tutkittiin useita eri linjausvaihtoehtoja, joista hankeryhmän keskustelun pohjalta Väyläviraston ohjeistuksen mukaiseen hankearviointiin valittiin neljä linjausluonnosta. Hankearvioinnin perusteella lähempään tarkasteluun valittiin kaksi vaikuttavuudeltaan parasta ja realistisinta vaihtoehtoa, jotka esiteltiin yleisötilaisuudessa syyskuussa 2021. Hankeryhmä päätti yksimielisesti esittää jatkosuunnitteluun hyötykustannussuhteeltaan, vaikuttavuudeltaan ja toteutustodennäköisyydeltään parempaa läntistä vaihtoehtoa, jossa kantatie 63 parannetaan uuteen maastokäytävään noin 9 km matkalta ja muulta jaksolta levennetään. Valitun vaihtoehdon mukaisessa tavoitetilanteessa kantatien poikkileikkaus 9,0/7,0 m ja nopeusrajoitus pääosin 100 km/h

Förbättring av stamväg 63 mellan Ena i Evijärvi och Kaustby : Lokaliseringsplan

Stamväg 63 Kauhava–Ylivieska (169 km) är en viktig huvudväg mellan landskap som fungerar som förbindelse mellan kommuncentrum, regioner och landskap samt utgör en viktig rutt för bl.a. näringslivets transporter. I enlighet med Trafikledsverkets utredning angående servicenivån på huvudvägar och framtida behov hör stamväg 63 till kategorin annan huvudväg. Utom det multiproblematiska avsnittet mellan Ena–Kaustby har stamväg 63 förbättrats så att den motsvarar de krav på servicenivån som ställs på huvudvägsnätet. Stamväg 63 mellan Ena och Kaustby (14 km) är en smal, krokig och backig huvudväg som går genom flera byar. Den genomsnittliga dygnstrafiken varierar mellan 1 700–2 300 fordon per dygn (KVL 2019), varav andelen tung trafik är betydande, 12–15 %. Hastighetsbegränsningen på vägen är huvudsakligen 70 km/h, men vid bycentrumen 60 km/h. Målet med lokaliseringsutredningen var att definiera trafikledslösningar genom vilka den för stamvägen ställda målnivån enligt prognosen uppnås. Det primära och riksomfattande trafikmässiga målet är att förbättra den långresa gods- och persontrafikens smidighet, förutsägbarhet och restid. Det har ställts ytterligare mål för att förbättra gång- och cykelförhållanden och trafiksäkerhet samt för att minska trafikens miljökonsekvenser. Under arbetets gång granskades flera olika sträckningsalternativ, varav på basis av projektgruppens diskussion valdes fyra utkast till sträckning för en projektbedömning som utfördes enligt Trafikledsverkets riktlinjer. På basis av projektbedömningen valdes sedan för närmare granskning två alternativ som med avsikt på genomslagskraft var de bästa och mest realistiska. De presenterades vid ett möte för allmänheten i september 2021. Projektgruppen beslöt enhälligt att föreslå det västra alternativet för den fortsatta planeringen, eftersom det på basis av projektbedömningen är bättre med avsikt på nyttokostnadsförhållande, genomslagskraft och sannolikhet för förverkligande. I detta alternativ förbättras stamväg 63 i en ny terrängkorridor på en sträcka av cirka 9 km och breddas för de övriga sträckorna. I måltillståndet av det valda alternativet är stamvägens tvärsektion 9,0/7,0 m och hastighetsbegränsningen huvudsakligen 100 km/h

Pintakelirikkoselvitys

320109

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Pirkanmaan loppuraportti (AY228 )

Pohjavesien suojelun ja kiviainesten käytön välistä ristiriitaa aluesuunnittelun näkökulmasta selvitettiin Pirkanmaalla POSKI-projektissa vuosien 1997-2000 välisenä aikana. Projektin tavoitteena on turvata sekä geologisen luonnon ympäristöarvot, hyvälaatuinen pohjavesi yhdyskuntien vesihuoltoon että laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen. Tuloksena syntyi ehdotus alueelliseksi yleissuunnitelmaksi, joka ei ole viranomaisia tai maanomistajia oikeudellisesti sitova. Se sisältää ehdotukset maa-aineksenottoon soveltumattomista alueista, maa-aineksenottoon osittain soveltuvista alueista ja maa-aineksenottoon soveltuvista alueista. Tutkimuksen lähtöaineiston muodostavat alueella jo tehdyt erilaiset suojelu- ja muut selvitykset ja luokitukset, joita täydennetään tarvittavilta osin hankkeen aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan sora-, kallio- ja muita kiviainesmuodostumia geologisina, hydrogeologisina ja maisemallisina kokonaisuuksina. Tutkimusalueen hiekka- ja soravarat ovat yhteensä noin 1011 milj.m3 ja kallion kiviainesten kokonaismäärä tutkitulla alueella on noin 557 milj.m3. Maa- ja kallioperän kiviainesvaroja on maa-aineksenottoon soveltuvilla alueilla yhteensä 35,5 milj.m3, josta vain 1,0 milj.m3 on maaperän kiviainesvaroja. Näiden ajallinen riittävyys keskimääräisellä (2,38 milj.m3/a) vuosikulutuksella on noin 15 vuotta. Mikäli kallioperän kiviaineksen otto ulotettaisiin 10 metriä 0-tason alapuolelle, ainesten laskennallinen riittävyys on arvioitu olevan 40 vuotta

Förbättring av riksväg 24 mellan Karisto och Kalliola, Lahtis och Hollola : Områdesreserveringsplan

Valtatie 24 on Lahden ja Jämsän välinen yhteys, joka yhdistää valtatiet 4 ja 9. Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue (10,7 km) koskee tien vilkasliikenteisintä alkuosuutta Lahdesta Hollolan Kalliolaan, valtatien 4 ja Pitkänsillantien (mt 14123) välistä osuutta, joka on vilkas työmatkaliikenteen reitti. Aluevaraussuunnitelman lähtökohtana oli vuonna 2015 valmistuneen valtatien 24 kehittämisselvityksen palvelutasotavoitteet ja jatkosuunnittelutarpeet, joista merkittävin oli tien alkupään liikenteellisen toimivuuden varmistaminen ennustetilanteessa. Valtatien liikennemäärä tällä jaksolla on nykyisin 8 600 – 16 800 ajon./vrk ja vuonna 2040 sen ennustetaan olevan 10 500 – 21 900 ajon./vrk. Kaksikaistaisen tien ja valo-ohjaamattomien liittymien välityskyky ei riitä liikennemäärien kasvaessa ennustetusti. Jo nykyisin tiellä on sujuvuusongelmia ruuhka-aikaan. Liikenneturvallisuus heikkenee liikenteen ja toimivuusongelmien lisääntyessä. Noin 600 valtatien lähialueen asukasta altistuu liikennemelulle. Aluevaraussuunnitelmassa valtatie esitetään levennettäväksi nykyisellä paikallaan Ahtialantien ja Rajaharjuntien välisellä noin 8,3 km osuudella nelikaistaiseksi keskikaidetieksi, jonka nopeusrajoitus on 60-70 km/h. Ahtialantien rampin ja valtatien 4 eritasoliittymän välillä valtatielle esitetään 2+1-kaistainen poikkileikkaus. Liittymiä vähennetään ja liikenne keskitetään parannettuihin liittymiin uusien rinnakkaisyhteyksien kautta. Nelikaistatiellä kaikki liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja. Jalankulun ja pyöräilyn poikittaisyhteyksiä sekä pysäkkiyhteyksiä parannetaan. Meluesteitä esitetään rakennettavaksi noin 9 km. Hankkeen alustava kustannusarvio ilman lunastuskustannuksia on noin 37,8 miljoonaa euroa (alv. 0 %). Aluevaraussuunnitelma on yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, joka toimii jatkosuunnittelun ja maankäytön suunnittelun lähtökohtana ja ohjeena. Suunnitelmassa esitetään tien sijainti, aluevaraukset ja alustavat vaikutukset kaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Suunnitelmaa ei viedä nähtäville, vaan sen käsittely tapahtuu kaavoituksen yhteydessä

Kantatien 54 parantaminen välillä Kormu–Kuuloja, Riihimäki, Loppi, Janakkala : Aluevaraussuunnitelma

Kantatie 54 on itä–länsi-suuntainen päätieyhteys Forssan, Riihimäen ja Lahden välillä. Se tarjoaa vaihtoehtoisen reitin valtateille 10 ja 12. Se toimii myös Riihimäen kaupungin sisääntulotienä sekä idän että lännen suunnasta saapuvalle pitkämatkaiselle ja seudulliselle liikenteelle. Kantatien kautta on yhteys valtatielle 3 ja seututielle 130. Kantatie 54 ei ole pääväyläasetuksen mukainen pääväylä. Se on kuitenkin tärkeä poikittaisen liikenteen yhteys. Aiemmin valmistuneiden selvitysten perusteella kantatietä 54 tulee kehittää ensisijaisesti pitkämatkaisen liikenteen reittinä. Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue on kantatien 54 vilkkain jakso Lopen Kormun ja Riihimäen Kuulojan välillä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Kormun nelihaaraliittymään, idässä Riihimäen ja Hausjärven kuntarajaan. Suunnittelujakson pituus on noin 12 kilometriä. Riihimäen kohdalla huomioidaan Janakkalan eteläosan kytkeytyminen liikenneverkkoon. Pohjoisen Rautatienkadun ja Karantien välinen osuus kantatiestä ei sisälly aluevaraussuunnitelmaan, sillä sen ratkaisut on tarkoituksenmukaista suunnitella erikseen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Aluevaraussuunnitelmassa esitetään suunnittelualueelle useita toimenpiteitä, jotka tähtäävät asetetun tavoitetilan saavuttamiseen. Toimenpiteisiin sisältyy liittymien parantamisia (Kormun liittymän porrastus ja kaksi uutta eritasoliittymää Riihimäelle), jalankulku- ja pyöräilyväylä koko matkalle, pysäkkijärjestelyjä ja joukkoliikenteen vaihtopysäkki valtatien 3 eritasoliittymän yhteyteen, ohituskaista ja pohjavesisuojaus Kormun pohjavesialueelle, nelikaistaisen osuuden jatkaminen itään päin, meluntorjuntatoimenpiteitä sekä riistasilta ekologisen yhteyden kohdalle. Kantatien peruspoikkileikkaus säilyy nykyisen mukaisena Kormun ohituskaistaosuutta sekä Kirjauksen eritasoliittymän ja Pohjoisen Rautatienkadun (mt 2878) välistä jaksoa lukuun ottamatta. Kantatien tasaukseen ja linjaukseen ei esitetä muutoksia