Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla : Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

VII Scandinavian Copd Research Symposium, Holmenkollen, Oslo 18th-19th November 2016

Peer reviewe

Tuottaja luovassa roolissa : Luovan tuottamisen haasteet ja mahdollisuudet

Koska tavoitteenani on tulevaisuudessa työskennellä luovana tuottajana, eli tehdä sisällöntuotantoa sekä projektijohdollisia tehtäviä, keskityin opinnäytetyössäni kartoittamaan luovan tuottamisen haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjana tutkimukselleni olen käyttänyt opinnäytetyöni produktio-osaa, jossa toimin sekä käsikirjoittajana että tuottajana. Lisäksi olen tekemäni kyselyn kautta haastatellut henkilöitä, jotka työskentelevät projekteissa tuottajina ja taiteellisen sisällön tuottajina. Tutkimuksestani selviää, mitkä ovat luovan tuottajan haasteita ja mahdollisuuksia ja mitkä asiat johdattavat onnistuneeseen projektiin. Mutta myös ne seikat, jotka saattavat mahdollisesti projektin onnistumisen vaakalaudalle. Työni tarkoitus on toimia eräänlaisena ohjekirjana tuotantoa suunniteltaessa. Tutkielmani antaa tietoa mitkä ovat riskit tuottajan moninaisessa roolissa. Se antaa myös tietoa siitä, mitkä ovat vahvuuksia ja miten ne pystytään hyödyntämään tehokkaasti.My personal aim is to work as a creative producer – a person creating contents to a production but also producing the same production at the same time. The main aim was to find out the challenges and possibilities of a creative production. The material mostly consists of my own production. My role in this particular production was acting as a writer and as well as a producer. To complement the material, other creative producers were also interviewed. The results of the study clarify the challenges and possibilities of a producer creating content to a production in addition to producing. It also provides answers to the question of which matters must be fulfilled in order to ensure the success of a production with a creative producer. The main reason for this thesis was that this thesis could act as a guide book when a production is being planned. The thesis gives information and knowledge about the risks of a producer’s versatile role. It also gives information about the strengths in this kind of situation and how they can be utilized effectively

Vuorovaikutus seksuaaliterveysneuvonnassa terveydenhoitajan ja nuoren asiakkaan välillä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajan ja nuoren välistä vuorovaikutusta seksuaaliterveysneuvonnassa. Tutkimuksessa kuvattiin millaista vuorovaikutus on terveydenhoitajan ja nuoren välillä seksuaaliterveysneuvonnassa, minkälaisia kohtaamisen työmenetelmiä terveydenhoitajilla on käytössä sekä terveydenhoitajan ja nuoren subjektiivisia kokemuksia vuorovaikutustilanteesta. Tavoitteena on kehittää terveydenhoitajan ja nuoren välistä vuorovaikutusta seksuaaliterveysneuvonnassa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin videoimalla seksuaaliterveysneuvontatilanteita opiskeluterveydenhuollossa. Lisäksi terveydenhoitajat ja nuoret kirjoittivat subjektiivisen kokemuksen vuorovaikutustilanteesta paperille. Tutkimukseen osallistui kolme terveydenhoitajaa ja viisi nuorta. Videomateriaali analysoitiin tutkimusta varten laaditulla analysointilomakkeella kvalitatiivisesti sekä kvantitatiivisen tutkimuksen keinoja käyttäen. Subjektiivisista kokemuksista laadittiin yhteenveto. Tutkimustulosten mukaan vuorovaikutuksen elementeistä avoimuus, aitous, empatia, vastavuoroisuus, kuuntelu ja ymmärrys toteutuivat vuorovaikutuksessa melko hyvin. Terveydenhoitajien hyväksyntä toteutui hyvin. Terveydenhoitajien sanaton viestintä koostui toiminta-, merkki- ja välinekommunikaatiosta. Sanaton viestintä oli pääosin luontevaa ja sanallista viestintää tukevaa. Kohtaamisen työmenetelmistä terveydenhoitajat käyttivät interventiivistä haastattelua sekä osittain ratkaisukeskeistä työtapaa ja seksuaaliterveysanamneesia. Seksuaaliterveysneuvonnan vuorovaikutuksessa toteutui asiantuntijakeskeinen orientaatio. Terveydenhoitajat antoivat pääosin nuorille luvan puhua seksuaalisuudestaan vuorovaikutuksen elementtien ja sanattoman viestinnän kautta. Rajattua tietoa nuoret saivat riittävästi ja kohdennetusti. Subjektiivisten kokemusten perusteella vuorovaikutustilanteet koettiin suurimmaksi osaksi hyvinä ja positiivisina. Seksuaaliterveysneuvonnassa vuorovaikutus oli tulosten perusteella kokonaisuudessaan luontevaa. Seksuaaliterveysneuvontaan sopivat työmenetelmät tulisi ottaa laajemmin ja vakiintuneemmin käyttöön. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä terveydenhoitajien vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja sekä suunniteltaessa terveydenhoitajien täydennyskoulutusta.The purpose of the present study was to describe the interaction between a public health nurse and a young client in sexual health counseling. In addition to the description of the interaction, the working practices that public health nurses employ in encountering a client and the subjective experiences of both the public health nurses and the young clients in the occasions of interaction were described in the study. The aim of the study was to develop interaction between public health nurse and a young person in sexual health counseling. The present study was qualitative, and the data was collected by video recording sessions of sexual health counseling in student health care. In addition, both the public health nurses and the clients elaborated on their subjective experiences on the interaction situation in writing. Three public health nurses and five young clients participated in the study. The video material was analyzed qualitatively and quantitatively by using an analysis form composed for the study. Furthermore, the subjective experiences of the participants were summarized. According to the results, such elements of interaction as openness, genuineness, empathy, reciprocity, listening and understanding were achieved in the interaction quite well. Furthermore, acceptance shown the public health nurses was accomplished well. The public health nurses’ non-verbal communication consisted of action communication, signal communication and implementation communication. Non-verbal communication was mainly natural and served as a support for verbal communication. Out of the working practices of encountering a client, the nurses employed an intervention interview and, partially, the solution-centered method and sexual health anamnesis. Expert-centered orientation was achieved in the interaction related to sexual health counseling. The public health nurses mainly allowed the students to communicate about their sexuality non-verbally and via the elements of interaction. The students received limited information sufficiently and with allocation. According to the subjective experiences, the interaction situations were experienced as being good and positive. The results of the study show that interaction was altogether natural in sexual health counseling. The working practices suitable for sexual health counseling should become more established and should be used more widely. The results of the study can be utilized in improving the interaction skills of public health nurses and in the planning of further education for public health nurses

Ultrastructural and functional characterization of myofibroblasts in lung diseases

Abstract Pulmonary fibrosis, lung cancer and chronic obstructive pulmonary disease (COPD) are severe diseases and common death causes worldwide. Due to the lack of an effective therapy, the investigation of cell biological mechanisms behind these diseases is essential. An activation of stromal cells, including myofibroblasts, is a main feature found in the pathogenesis of lung diseases. Myofibroblasts express alpha-smooth muscle actin (α-SMA), have specific ultrastructure, produce extracellular matrix proteins and possess contractile capacity. Detailed structure and function of myofibroblasts and their roles in healthy and diseased lung are not yet wholly understood. The investigation of the myofibroblasts may further offer novel tools for the acquisition of proper diagnosis, prognosis and medical treatment. The study aimed to characterize the ultrastructural, functional and disease-specific features of stromal cells, particularly myofibroblasts, in interstitial and malignant lung diseases. The functional properties evaluated here were differentiation, invasive and contractile properties. The study material included in vitro stromal cells cultured from bronchoalveolar lavage (BAL) fluids. The appearance and location of myofibroblasts in different lung compartments of non-smokers and the COPD-patients were examined in vivo. The cells were investigated by light and electron microscopy. The α-SMA expression was analysed by gene or protein assays. The study demonstrated that stromal cells could be cultured from diagnostic BAL fluid samples and lung tissues. Cultured cells were a mixture of fibroblasts and myofibroblasts. A small proportion of cells exhibited progenitor-like features. Myofibroblasts revealed differential features in electron microscopy and invasive or contractile assays. When studying tissues from healthy and COPD lungs, myofibroblasts were located both in alveoli and airways. In alveoli myofibroblasts localized in widened alveolar tips which were newly described structures and locations of myofibroblasts in healthy and diseased lung. The amount of myofibroblasts in large airways, but not in peripheral lung, was increased in COPD. We concluded that myofibroblasts have several locations in normal and COPD lung, which suggests a function both in pulmonary regeneration and the pathogenesis of COPD. Smoking altered the phenotype of myofibroblasts regardless of its origin.Tiivistelmä Keuhkofibroosi, keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti (COPD) ovat kansallisesti ja maailmanlaajuisesti yleisiä ja kuolemaan johtavia sairauksia. Taudinmääritys ja hoito ovat vaativia, eikä kaikille potilaille ole parantavaa hoitoa. Keuhkosairauksien kaikkia solubiologisia mekanismeja ei vielä tunneta, mikä on yksi syy lääkekehityksen ongelmiin. Interstitiaaleissa ja pahanlaatuisissa keuhkosairauksissa esiintyy paljon aktiivisia sidekudossoluja, kuten muuntuneita fibroblasteja eli myofibroblasteja. Ne tunnistetaan hienorakenteesta, jota voidaan tutkia elektronimikroskoopilla. Myofibroblastit ilmentävät myös solun sisäistä sileän lihaksen alfa-aktiinia (α-SMA), tuottavat sidekudoksen proteiineja ja kykenevät supistumaan. Myofibroblastien hienorakenteen ja toiminnan selvittäminen voi antaa lisätietoa keuhkosairauksien syntymekanismeista, jolloin diagnostiikkaa, ennustetta sekä hoitoja voidaan arvioida paremmin. Väitöskirjassa selvitettiin myofibroblastien hienorakennetta ja toimintaa eri keuhkosairauksissa. Tutkitut toiminnalliset ominaisuudet olivat erilaistumispotentiaali, invasiivisuus ja supistumiskyky. Sairauksien kliinistä käyttäytymistä ja potilaiden tupakointitottumuksia tarkasteltiin suhteessa solubiologiatason havaintoihin. Tutkimusmateriaali kerättiin taudinmäärityksen yhteydessä interstitiaalisia keuhkosairauksia, keuhkoahtaumatautia tai keuhkosyöpää sairastavilta potilailta. Tulosten mukaan bronkoalveolaarihuuhtelunesteestä (BAL) ja keuhkokudospaloista voidaan soluviljelymenetelmin kasvattaa ja ylläpitää solulinjoja. Viljellyt solut muodostivat sekasolupopulaatiota, joissa esiintyi pääosin fibroblasteja ja vaihteleva osuus myofibroblasteja. Pieni osa soluista ilmensi kantasoluille tyypillisiä piirteitä. Myofibroblastien tyyppipiirteet ja toiminnalliset ominaisuudet vaihtelivat taudeittain. Kudoksessa myofibroblasteja ilmentyi sekä keuhkorakkuloissa että ilmateissä. Keuhkorakkulatasolla myofibroblastit sijoittuivat irrallisten alveoliseinämien laajentuneisiin päihin, joita ei ole aiemmin tutkittu tieteellisessä kirjallisuudessa myofibroblastien yhteydessä. Keuhkoahtaumatauti ja tupakointi vähensivät näiden rakenteiden määrää perifeerisessä keuhkossa, kun taas suurissa ilmateissä keuhkoahtaumatauti lisäsi myofibroblasteja. Päättelimme, että myofibroblastit edistävät keuhkoahtaumataudin syntyä isoissa ilmateissä, mutta saattavat osallistua keuhkojen korjaukseen keuhkorakkuloissa ja pienissä ilmateissä

"Meillä on hyvä olla, kun näkee, että äidillä on hyvä olla” Omaisten kokemuksia arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa omaisten odotuksia sekä toiveita läheisensä arviointi- ja kuntoutusjaksolta sekä henkilökunnan kanssa tapahtuvaa yhteistyötä ja tiedon kulkua. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Helsingin kaupungin seniorikeskukesessa sijaitsevan arviointi- ja kuntoutusyksikön kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa omaisten kokemuksista läheisensä arviointi- ja kuntoutusjaksosta, jotta yksikön käytäntöjä voidaan tulevaisuudessa kehittää asiakaslähtöisesti. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena opinnäytetyönä. Aineiston keruu on toteutettu teemahaastattelujen muodossa kolmelle arviointi- ja kuntoutusyksikön asiakkaan omaiselle. Kerätty aineisto on analysoitu hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teoreettisena viitekehyksenä olemme käsitelleet arviointi- ja kuntoutusyksiköiden merkitystä ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa sekä ikäihmistä asiakkaana. Toisena teorianäkökulmana käsittelemme yhteistyön merkitystä arviointi- ja kuntoutusyksikön sekä omaisen välillä. Tulokset on jaettu kahteen osaan: 1) omaisten kokemuksiin yksikön toiminnasta arviointi- ja kuntoutusjaksolle saapuessa sekä 2) arviointi- ja kuntoutusyksikön toimintaan omaisen näkökulmasta jakson aikana ja kotiutuessa. Saaduissa tuloksissa kävi ilmi, että omaiset kokivat tiedon kulun arviointi- ja kuntoutusyksikön henkilökunnan ja asiakkaiden läheisten välillä riittämättömäksi. Omaiset haluaisivat konkreettisempaa tietoa läheisensä kuntoutusprosessista ja hoidon tavoitteista. Omaiset olivat tyytyväisiä vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa ja kokivat, että henkilökuntaan oli helppo saada yhteys. Läheisen siirtyminen jaksolle tuli haastateltaville yllätyksenä, joten odotukset ja toiveet jaksolta muodostuivat vähitellen omaisen kuntoutusprosessissa mukana kulkiessa. Toiveet arviointi- ja kuntoutusjaksolta olivat konkreettisia: omaiset toivoivat yksilöllistä kuntoutusta sekä fyysiseen toimintakykyyn liittyvää kuntoutumista. Henkilökunnan työmotivaatio ja asenne tehdä työtä sai kiitosta omaisilta. Yksikön hyvät arvot näkyivät toiminnassa ja siihen oltiin tyytyväisiä. Pääosin kokemukset olivat positiivisia ja myönteisiä, erityisesti henkilökuntaa ja heidän toimintaansa kohtaan. Kehittämisen aiheeksi nousi tiedon kulku.The purpose of this Bachelor’s thesis is to describe and map out the expectations and wishes of the close relatives of rehabilitation patients during the evaluation and rehabilitation period, and to do so with regard to staff communication and cooperation. The aim of this Bachelor’s thesis is to produce information about the close relative’s experiences regarding the patient’s evaluation and rehabilitation period in order to improve the unit’s practices in the future with a customer-oriented approach. This thesis has been completed in cooperation with the evaluation and rehabilitation unit, a part of a senior centre of the City of Helsinki. This Bachelor’s thesis has been carried out as a qualitative study. The data collection methodology utilised semi-structured interviews and contains interviews from three relatives ofthe evaluation and rehabilitation unit patients. The collected data has been analysed utilising data-driven content analysis. The theoretical approach is the evaluation and rehabilitation unit’s impact on supporting elderly people in living at home and as customers. Another theoretical approach is the impact of the cooperation between the evaluation and rehabilitation unit and the relative. The results have been divided into two parts: 1) the relatives’ experiences regarding the evaluation and rehabilitation unit’s operations when the patient arrives to the unit and, 2) the operations of the evaluation and rehabilitation unit during the rehabilitation period and once rehabilitation is complete. The results imply that the relatives experienced communication between the evaluation-rehabilitation unit staff and customers as insufficient. Patients’ relatives would like to receive more substantial information about their relative’s rehabilitation process and the related care goals. The relatives were satisfied with their interaction with the staff and found that it was easy to contact them. The interviewees were surprised by their relative’s transfer to the rehabilitation period, which is why their expectations and wishes regarding rehabilitation results were gradually shaped as the process progressed. Wishes for the evaluation and rehabilitation period were practical: the relatives wished for individual rehabilitation and rehabilitation connected to physical capabilities. The relatives praised the staff’s work motivation and their attitude towards work. The unit’s practices demonstrated their good values and the relatives were satisfied with that. Experiences were mostly positive, especially in regard to the staff and their performance. The primary area to develop is how to improve the information flow from staff to patient relatives

Työntekijöiden työhyvinvoinnin kartoitus - Case: Yritys X

Työhyvinvointi on merkittävä trendi tämän hetken työmaailmassa ja se koskettaa jokaista. Työ on nykypäivänä olennainen osa ihmisen elämää ja sen vuoksi työntekijöiden työhyvinvointiin on panostettava. Hyvinvoiva työntekijä on innostunut työstään ja tämä näkyy positiivisesti yrityksen tuloksessa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Yritys X työntekijöiden työhyvinvointia ja auttaa samalla toimeksiantajaa ymmärtämään työntekijöiden tilannetta työhyvinvoinnin kannalta. Tarkoituksena oli kartoittaatyöhyvinvointia mahdollisimman tarkasti ja saada siitä perinpohjainen ymmärrys eikä luoda yleistettävää tutkimustietoa. Kartoitus tehtiin vastaamaan toimeksiantajan tarvetta selvittää työhyvinvoinnin tilaa, jotta sen avulla tunnistettaisiin tarvittavat kehityskohteet. Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Työhyvinvoinnin kartoituksen tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joiden kysymykset käsittelivät työhyvinvoinnin teemoja, työntekijän kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan, esihenkilötyötä ja työhyvinvoinnin johtamista. Teemahaastatteluista saatuja tuloksia analysoitiin teoriaan pohjautuen. Tuloksien pohjalta luotiin kuvia, jotka yhdessä haastatteluista poimittujen suorien lainauksien kanssa auttavat ymmärtämään tuloksia paremmin. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella Yritys X:n työntekijöiden työhyvinvoinnissa oli vaihtelevuutta. Työhyvinvoinnin koettiin olevan kohtalaisella tasolla, koska työntekijät kokivat yksilöllisesti siihen vaikuttavat asiat. Oma merkityksellisyys työssä koettiin puutteelliseksi ja tähän vaikutti esimerkiksi kiitoksen puute. Työhyvinvoinnin kokonaisuus ei siis toteutunut kaikkien osapuolien yhteistyössä. Töihin lähteminen tuntui työntekijöistä kuitenkin hyvältä ja mielekkäältä. Kehittämisehdotuksina kaikkien osapuolten tulisi yhdessä kehittää ja edistää työntekijöiden työhyvinvointia yrityksessä. Tässä tulisi myös kiinnittää huomiota työntekijöiden yksilölliseen kokemukseen työhyvinvoinnista sekä huomioida työntekijöiden erilaiset taustat. Yrityksen suureen henkilöstön vaihtuvuuteen voidaan vaikuttaa panostamalla esihenkilötyöhön ja työntekijöiden työhyvinvointiin

Optometriaa Oulussa 30 vuotta -täydennyskoulutuspäivä

Opinnäytetyönämme suunnittelimme ja järjestimme täydennyskoulutuspäivän optometristeille ja optometrian opiskelijoille. Vuosittaisen koulutuspäivän toteuttaminen on ollut yhden opinnäytetyöryhmän tehtävä jo muutamia vuosia. Tapahtuma on toivottu ja suosittu, sillä se on yksi harvoista Pohjois-Suomessa järjestettäviä optometrian täydennyskoulutuksia. Toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Tavoitteenamme oli luoda toimiva, hyödyllinen ja ajankohtainen täydennyskoulutuspäivä optisen alan toimijoille. Koulutuspäivä järjestettiin lauantaina 8.4.2017 Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien kampuksella. Kaiken kaikkiaan päivään osallistui 117 optikkoa ja 33 optometrian opiskelijaa. Kun lasketaan yhteen myös yhteistyökumppanit, koulutuspäivän järjestäjät ja luennoitsijat, kokonaisosallistujamäärä oli 183 henkilöä. Yhteistyökumppaneista osa toimi näytteilleasettajina tapahtumassa. Osallistujilla oli mahdollisuus tutustua heihin ennen luentoja ja tauon aikana. Vuonna 2017 optometriaa on opetettu Oulussa 30 vuotta. Tämä toimi koulutuspäivän pääteemana. Toteuttamamme kyselyn perusteella luentoaiheiksi valikoituivat Kanta –järjestelmä, Sote –uudistus ja digitalisaatio, ravinnon vaikutus silmien terveyteen ja näkemiseen, moderni silmäkirurgia sekä ortoptiikka. Koulutuspäivästä Optometrian Eettinen Neuvosto myönsi 4 täydennyskoulutuspistettä. Koulutuspäivän onnistumisen arvioimiseksi pyysimme osallistujia täyttämään ja palauttamaan kirjallisen palautekyselyn. Palautekysely muodostui luentojen arvioinnista sekä yleisesti koulutuspäivän onnistumisen arvioinnista. Pääosin palaute oli myönteistä ja Oulun koulutuspäivä on edelleen todella toivottu tapahtuma optometristien keskuudessa.As our Bachelors Thesis we organized a continuing education day for optometrists and optometry students. Each year the task to arrange the annual education day is given out to one group and this year we were chosen. The event is very popular since there are so few education days for optometrists arranged in the Northern Finland. Our goal was to create a well-functioning and useful education day with current lecture topics. The education day was held on April 8th 2017 and took place at Oulu OUA’s Kotkantie campus. In total 117 optometrists and 33 optometry students attended the education day. When all our partners and lecturers as well as ourselves are included, the total number of attendance was 183. Some of our partners acted as representatives of their firms standing in the exhibition hall. The participants had the chance to get to know them before the lectures and during the break. Optometry has been taught in Oulu for 30 years. This served as the main theme of the day. We formulated a questionnaire asking the local optometrists which lecture topics would interest them. Based on the questionnaire we chose the following topics: Kanta services, Social services, health care and regional government reform, the impact nutrition has on health and vision, modern eye surgery and orthoptics. The Optometric Ethical Council granted 4 updating education points for the participants. To assess how successful the day was we asked the participants to fill in and return a written feedback form which consisted of evaluating the lectures as well as the day as a whole. Mostly the feedback was positive and the education day in Oulu still seems to be very appreciated among optometrists