Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura

Tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeellä vietettyä aikaa ja sen muutoksia sairausryhmittäin vuosina 2005–2014. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen elinajantauluihin ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä saatuihin tietoihin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ikäryhmittäisistä osuuksista

Educational differences in years of working life lost due to disability retirement

Background To assess the contribution of disability retirement on lost working years, we calculated the length of time spent on disability pension in various diagnostic groups by the level of education over the past 10 years, during which time the incidence of disability retirement has sharply decreased in Finland. Methods The expectancy for time on disability pension due to mental disorders, musculoskeletal diseases, cardiovascular diseases and other diseases at age groups 25–63 was calculated using the Sullivan method based on nationwide register data for 2005–2014. The effect of the rise in overall education levels was estimated using counterfactual analysis. Results Time spent on disability pension differed widely between educational groups. People in lower educational groups spent more time on disability pension due to all diagnoses and musculoskeletal diseases in particular. Time spent on disability pension decreased in all educational groups over time. In 2014, primary educated men were expected to spend 2.67 years on disability pension, compared to 0.57 years for higher tertiary educated men. The figures for women were closely similar. Educational differences in time spent on disability pension due to somatic diseases decreased over time, whereas the opposite was true for mental disorders. The reduced amount of time spent on disability pension was explained in part by the rise in overall education levels. Conclusions Time spent on disability pension due to somatic conditions has decreased in all educational groups. Educational differences in time spent on disability pension are increasingly attributable to mental disorders

Nuoret seksuaalirikoksen kokijana : Alle 20-vuotiaiden seksuaaliväkivaltaa kokeneiden nuorten psykososiaalinen tuki ja sen kehittäminen

Nuoren riski altistua seksuaaliväkivallalle on muita ikäkausia suurempi, sillä suurin osa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta kohdistuu yli 13-vuotiaisiin. Nuoruusikäisten huomioiminen seksuaalirikoksen uhreille tarkoitetuissa palveluissa on tähän saakka ollut pirstaleista ja puutteellista. Nuorisosensitiivistä työtä on kehitetty Barnahus-hankkeessa vuodesta 2019 lähtien yhteistyössä yliopistosairaaloiden ja pääasiassa Seri-tukikeskusten kanssa. Nuorisosensitiiviset työntekijät, psykososiaalisen tuen koordinaattorit, ovat antaneet nuorille akuuttitukea seksuaaliväkivallan aiheuttamasta traumaattisesta kriisistä toipumiseen ja pyrkineet varmistamaan tarpeiden mukaiselle palvelupolulle. Kehittämistyön aikana on parannettu myös nuorten seksuaaliväkivallan uhrien hoidon saatavuutta ja hoitopolkuja sekä palveluita. Lisäksi on koulutettu nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Työmuoto on osoittautunut tarpeelliseksi. Sitä ei kuitenkaan voida jättää pelkästään hanketyön varaan. Työn juurruttamista ja kansallista yhtenäisyyttä tulee vahvistaa. Barnahus-hankkeen osalta työn tukeminen jatkuu osin vuoteen 2025 saakka

Erityistyöryhmän työskentely : sosiaalityöntekijöiden kokemuksia yhteistyöstä asiakasprosesseissa

Tampereen kaupungissa, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen organisaation sisällä on toiminut vuodesta 2004 moniammatillinen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiantuntijoista koostunut erityistyöryhmä. Työryhmän tarkoituksena on toimia osana asiakkaan palveluprosessia, tiiviissä yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Erityistyöryhmän palvelut tukevat lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalihuollon työtä tuoden asiantuntijanäkökulmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia sosiaalityöntekijöillä oli erityistyöryhmän kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja miten erityistyöryhmä kokee oman työnsä asiakasprosesseissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaalityöntekijöiden kokemuksista yhteistyöstä erityistyöryhmän kanssa sekä erityistyöryhmän työstä osana lapsiperheiden sosiaalihuollon asiakasprosesseja. Tutkimustehtäviä oli kolme: millaisia kokemuksia sosiaalityöntekijöillä on yhteistyöstä erityistyöryhmän kanssa, millaisissa asiakasprosessin vaiheissa erityistyöryhmä työskentelee ja miten erityistyöryhmän jäsenet kokevat oman työskentelynsä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. E-lomakekysely lähetettiin 149 sosiaalityöntekijälle, vastauksia saatiin 14. Saatu aineisto tiivistettiin yhteenvedoksi ja sen pohjalta toteutettiin avoin haastattelu erityistyöryhmälle. Tulosten perusteella erityistyöryhmän työ oli mutkatonta ja toimivaa. Osalla vastaajista ei ollut kokemusta erityistyöryhmän työstä tai kokemus oli vähäistä. Erityistyöryhmän palveluja käytettiin eniten lasten sijoituksiin ja sijaisperheprosesseihin liittyvissä asioissa sekä lapsen psyykkisen tilan arviointiprosesseissa. Haastattelutilanteessa erityistyöryhmä nosti lisäksi esiin palveluprosesseja, mitä kyselyaineistosta jäi puuttumaan. Erityistyöryhmän mielestä vastauksista puuttuivat työnohjaukselliset prosessit, psykoterapiaryhmät sekä koulutuksellinen yhteistyö ja lapsen näkökulman esiin tuomien erilaisissa palvelukokonaisuuksissa. Erityistyöryhmän palvelut koetaan kokonaisuudessaan ja asiakaslähtöisyydessään tärkeäksi osaksi lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakasprosesseja. Organisaation uudistuessa ja palveluita uudelleen mietittäessä tulee pohtia moniammatillisen asiantuntijaryhmän palvelujen turvaamista ja palveluun ohjautumisen joustavuutta. Tämä on tärkeää erityisesti niiden asiakasryhmien parissa, joiden on haastavaa sitoutua olemassa olevan asiakassuhteen ulkopuoliseen palveluun.An interdisciplinary working group for child welfare consisting of healthcare and social services professionals operates in the City of Tampere organization, within the child and family services unit. The purpose was to describe how social workers experience the cooperation with the working group and how the working group envisions themselves as part of the client’s service process. The aim was to produce information on the social workers’ experiences on the cooperation as well as report working group’s role as a part of the family services client processes. The data were collected with a questionnaire by using an e-form as well as supplemental interviews. The data were content analysed. Based on the answers, the cooperation was experienced as straightforward and practical. The services of the working group were mainly used for foster care related decisions. The working group reported additional roles for their services. The working group mentioned especially processes related to profes-sional supervision, educational cooperation and emphasizing the child’s point of view in the processes. The working group and their services are considered as an important part of child and family related processes in social and welfare services. The continuation of the working group should be secured and the access to their services should be flexible. The latter is especially important for clients, who have difficulties in committing to services

Vahinkovakuutusyhtiön kirjausprosessin tehostaminen kontrolleilla : Yritys X

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia oli vahinkovakuutusyhtiössä tehtäviä virheellisiä järjestelmäkirjauksia sekä niiden ehkäisyä ja korjaamista kontrollien avulla. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisilla kontrolleilla voidaan varmistaa kirjausten oikeellisuus ja miten virheet saadaan korjattua mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena oli lisäksi luoda ratkaisu siihen, miten kirjausten seuraamisen vastuut ja aikataulut tulisi määritellä. Opinnäytetyön tekemisen aikaan case-yrityksessä ongelmana oli, että kirjatessa manuaalisesti vakuutustietoja yrityksen järjestelmiin saatettiin tehdä erilaisia virheitä huolimattomuuden ja kontrollitoimenpiteiden puutteellisuuden vuoksi. Nämä virheet puolestaan johtavat siihen, että yritys ei pysty kohdistamaan vakuutusmaksuja oikein yrityksen sisällä. Työn teoriaosuus koostui vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja tunnusluvuista, digitaalisesta taloushallinnosta, tietojärjestelmistä, prosessin tehostamisesta sekä kontolleista. Empiirisessä osuudessa tutkittiin tarkasteltavaa prosessia osallistuvan havainnoinnin avulla. Empiiriseen osuuteen kuului myös kvalitatiivinen kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli täydentää osallistuvassa havainnoinnissa löydettyjä ongelmakohtia ja muita prosessiin liittyviä havaintoja. Tuloksena saatiin selville, että kontrollitoimenpiteistä tulisi parantaa sekä ensisijaisia järjestelmäkontrolleja että toissijaisia täsmäytyksiä. Lisäksi kirjausten korjaamisen eli korjaavien kontrollien suorittamisen avuksi tulisi olla olemassa selkeät ohjeet. Vastuut kirjausten seuraamisesta ja korjaamisesta tulisi jakaa siten, että jokainen työntekijä korjaa omat virheensä. Alueellisen koordinaattorin tulisi kuitenkin olla päävastuussa siitä, että virheet tulevat korjatuiksi. Virheet myös tulisi korjata tietyssä aikataulussa, eli tässä tapauksessa ennen kuukausittaisia taloudellisia raportointiaikatauluja. Työn tulosten pohjalta case-yrityksessä tehdään ohjeet kirjausten tekemisen avuksi ja mahdollisesti tehostetaan kontrollitoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan kuulu tähän työhön.The present thesis discusses how to prevent and correct erroneous system bookings by using controls in an insurance company. The purpose of the thesis was to research what kinds of controls can be used to ensure the correctness of the bookings and how to correct errors as efficiently as possible. The additional goal was to determine how the timetables and responsibilities of following and correcting bookings should be defined. At the time of writing this thesis, the problem in the case company was that when manually inserting insurance information to the company’s systems one could make different kinds of mistakes due to carelessness and lack of control activities. These errors lead to the company not being able to internally allocate insurance premiums. The theoretical part of the thesis consisted of the financial statement and key figures of an insurance company, digital financial management, information systems, process enhancement, and controls. In the empirical part the booking process was researched by participant observation. The empirical part also included a qualitative survey. The purpose of the survey was to complete the findings of the observation about the problems and other discoveries of the process. As a result of the thesis, it was discovered that the control activities, both preventive system controls and detective reconciliations should be improved. In addition, there should be clear instructions to help correct erroneous bookings. The responsibility of correcting bookings should be on individual employee. However, the main responsibility of ensuring that bookings are corrected should be on regional coordinator. Also, the corrections should be executed following a certain schedule, which in this case means before financial reporting deadlines. Based on the results of this thesis, simple and clear instructions will be created to help the booking process. Additionally, the control activities of the case company will possibly be strengthened. These procedures, however, will not be discussed in this thesis

Päijät-Hämeen liikkuvan päivätoiminnan kehitysvammaisten asiakkaiden toiveet ja unelmat

Opinnäytetyön aihe syntyi yhteistyössä Eteva kuntayhtymän Päijät-Hämeen liikkuvan päivätoiminnan ohjaajien kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Päijät-Hämeen liikkuvan päivätoiminnan kehitysvammaisten asiakkaiden toiveita ja unelmia sekä tuoda esiin liikkuvan päivätoiminnan ohjaajien kokemuksia mahdollisuuksistaan selvittää ja huomioida niitä. Tarkoituksena oli lisäksi eritellä ohjaajien näkemyksiä siitä, millainen merkitys toiveiden ja unelmien huomioimisella on asiakkaille. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää asiakkaiden osallisuutta ja voimaantumista liikkuvan päivätoiminnan arjessa sekä herättää keskustelua ohjaajien parissa toiveiden ja unelmien huomioimisen merkityksestä. Yhtenä tavoitteena on, että liikkuvan päivätoiminnan ohjaajat voivat työssään hyödyntää opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyö on tehty laadullisella tutkimusotteella. Opinnäytetyössä käytettiin aineistona seitsemän liikkuvan päivätoiminnan asiakkaan yksilökeskeisiä suunnitelmia sekä keväällä 2011 tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksia. Valmiiden aineistojen lisäksi aineistoina käytettiin liikkuvan päivätoiminnan ohjaajien haastatteluja. Teemahaastatteluihin osallistui neljä liikkuvan päivätoiminnan ohjaajaa. Kaikki aineistot analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että liikkuvan päivätoiminnan asiakkaiden toiveet ja unelmat ovat hyvin arkilähtöisiä. Ne liittyvät ruokaan, vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin, retkiin ja elämyksiin sekä arjen toimiin. Toiveiden ja unelmien selvittämiseen liittyvänä suurimpana haasteena ohjaajat näkivät asiakkaiden kommunikoinnin rajoitteet. Tärkeimpinä tiedonlähteinä toiveita ja unelmia selvitettäessä ovat asiakas itse sekä asiakkaan lähi-ihmiset. Toiveiden ja unelmien huomioimista mahdollistavat muun muassa työn joustava luonne, toimiva työyhteisö sekä ohjaajien osaaminen. Toiveiden ja unelmien huomioiminen koettiin poikkeuksetta tärkeäksi. Ohjaajat kokivat niiden huomioimisen vaikuttavan asiakkaiden elämänlaatuun sekä edistävän kuulluksi tulemista.The subject of this thesis was created in cooperation with mobile day activity workers in Päijät-Häme. Mobile day activity is practiced by Eteva Federation of Municipalities. The purpose of this thesis was to clarify the dreams of mentally disabled customers of mobile day activity in Päijät-Häme. The aim was to bring out the workers’ experiences of how they can find out and take into account the customers’ wishes and dreams. The purpose was also to specify the workers’ views on what they think is the importance to the customers that their wishes and dreams are taken into account. The objective of this thesis is to promote the customers’ involvement and empowerment in mobile day activity, and to stimulate discussion about the importance of the customers’ wishes and dreams among the workers. One of the aims is that the workers in mobile day activity can use the results of this thesis in their work. This thesis was made using a qualitative research approach. As material in this thesis was used seven customers’ person centered plans and their answers to a customer satisfaction survey that was made in spring 2011. Four mobile day activity workers were also interviewed and the interviews were used as material in this thesis. The material was analyzed using data-driven content analysis. From the results can be seen that the wishes and dreams of the customers of the mobile day activity are very everyday life−oriented. The customers’ wishes and dreams are related to food, interaction, relationships, trips, experiences and every-day activities. The workers view that the biggest challenge in finding out the customers’ wishes and dreams is the customers’ difficulty in communication. When finding out customers’ wishes and dreams, the most important sources of information are customers and people around them. Flexible nature of the job, good workplace and the workers’ know-how make it easier for the workers to take the customers’ wishes and dreams into account. The importance of taking the customers' wishes and dreams into account was seen invariably essential. In the workers’ opinion it improves the customers’ quality of life and promotes their right to be heard, when their wishes and dreams are taken into account